Insinööri on siitä hyvä, että kun sille anntetaan tehtävä, se suorittaa sen.
Insinöörin ei tarvitse osata hoitaa potilaita koska suurion osa tereveydenhoidon ajasta on ihan muuta kuin hoitamista. Sairaalat ovat enimmäkseen hotelleja, joissa varsinainen hoito kestää vain murto-osan aikaa.
Rokotukset eivät myöskään ole neulan pistämistä vaan ennen kaikkea logistiikkaa ja organisointia. Niissä insinööri on ylivertainen lääkäreihin nähden.
Insinööri terevydenhoidon johdossa on paras vaihtoehto koska vain insinööritieteillä voidaan saada sairaalaan tehokkuutta ilman, että sitä tarvitsee repiä työntekijöiden selkänahasta.
Insinöörin ei tarvitse osata hoitaa potilaita koska suurion osa tereveydenhoidon ajasta on ihan muuta kuin hoitamista. Sairaalat ovat enimmäkseen hotelleja, joissa varsinainen hoito kestää vain murto-osan aikaa.
Rokotukset eivät myöskään ole neulan pistämistä vaan ennen kaikkea logistiikkaa ja organisointia. Niissä insinööri on ylivertainen lääkäreihin nähden.
Insinööri terevydenhoidon johdossa on paras vaihtoehto koska vain insinööritieteillä voidaan saada sairaalaan tehokkuutta ilman, että sitä tarvitsee repiä työntekijöiden selkänahasta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Samaa mieltä. Logiikka puuttuu nykytoiminnasta. Johtamistaitoa ja projektikokemus puuttuu.
Niin.
Onhan siinä joku logiikka, että insinööri tekee laskelmia, lääkäri hoitaa ihmisiä ja räätäli vaatteita.
Jos sairaaloiden toimintamallia sovellettaisiin muualla, niin betoniraudoittaja johtaisi terästehdasta, lentoemäntä lentoyhtiötä tai kaupan kassa tavarataloa. Se voi toimia, mutta on päivänselvää, että asiaan että liikkeenjohtoon perehtynyt ihminen tekee sen paremmin.
Insinäei on laskukone
Osaa laskea kaiken
Mutta ei osaa mitäön itse tehdä
Tietää vaan kuinka pitää tehdä
Siis on tietäjä ei tekijä
Insinöörillä ei ole mitään hajua ihmisten hoitamisesta, mutta hyvävelijärjestelmä toimii.
Ei insinöörin tarvitse tietää mitään hoitamisesta johtaakseen sairaalaa. Ethän sinäkään tiedä mitään tietokoneista ja silti käytät sellaista.
Insinööri sen sijaan osaa laskea ja allokoida resursseja tarpeen mukaan ja yhdistellä asioita tavalla, johon harva lääkäri pystyy saati sitten viitsii.
Tapiolan terveysasemalla jonot purettiin ihan vain sillä tavalla, että pari teekkaria seurasivat toimintaa ja laskivat, mikä on järkevintä. Henkilöitä käytettiin siellä, missä niitä tarvittiin. Hoitoalan ihmisten mukaan ei koskaan voinut tietää, mitä tulee tapahtumaan.
Teekkarin tutkivat asiaa ja totesivat, että terveyskeskuksen asiakasvirta on harvinaisen helppoa ennakoida. He pystyivät siihen koska heillä on siihen koulutus. Kun puhelinten soidessa oli enemmän vastaajia, niin ihmisten ei tarvinnut soittaa uudestaan tai tulla vastaanotolle siksi, etteivät päässeet puhelimella läpi, ihan vain esimerkkinä.
Se, että osaa rokottaa, ei tarkoita, että osaisi laskea kuinka monta rokotetta tarvitaan tai kenelle ne pitää antaa puhumattakaan siitä, että pystyisi tekemään järjestelmän, jossa kenenkään ei tarvitse jonottaa.
Insinööritieteisiin kuuluu se, että osataan laskea, keille rokotus kannattaa antaa, jos niistä on pula tai vastaavasti kuinka monta rokotetta pitää hankkia, että kaikki halukkaat saavat sen.
Nämä eivät kuulu lääkärin koulutukseen, vaikka lääkäri voi perehtyä insinööritieteisiin halutessaan. On kuitenkin yhteiskunnan resurssien tuhlausta ensin kouluttaa ihminen lääkäriksi ja sitten tehdä siitä huono insinööri, kun hyviäkin on valmiina. Eihän lääkäri rakenna omaa autoaankaan.
Televisiossa THL toivoo, että voitaisiin harkita.
Jep, olisi voitu oppia....ja harmi ettei...
Maksetaanko näille palkkaa?
Miten saman taudin kanssa voi aina olla yhtä kädetön?