Alkaako Jehovan todistajat taas soitteleman ihmisille? Korona taitaa tulla taas uudestaan, yksi tuttu on jo sairastunut.Tai ei se ihan kokonaan ole kadonnutkaan, mutta mites varotoimet? Keskustelisin oikein mielelläni tosiuskonnon edustajien kanssa.
Kysyisin puhelinkentästä
Anonyymi-ap
13503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Eivät soittele. Lainaavat taivaasta astraalipotkukelkkoja, ja kiitävät niillä ihan hoopotettavan ovelle laskemaan Peräilmaa ihan niinku ennenkin.
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#180944128
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
En vastaa tuntemattomiin puh.numeroihin.
Olen myös odotellut soittoa! M espoo
Todistajat käyttävät ajankohtaisia mahdollisuuksia todistaa.
Monet käyttävät puhelinta, jättävät viestin eri muodoissa,
käyvät myös tutkisteluja puhelimitse ja kirjoittavat.
Niin. Pitää olla "AJANKOHTAISIA mahdollisuuksia?"
Mutta kun pitäisi olla evankeliumin julistaja silloinkin kun se ei ole ajankohtaista.
24/7. Paikasta tai ajankohtaisuudesta huolimatta.
Jos ajankohtaiset mahdollisuudet ovat noin tärkeitä, mikseivät todistajat tee netissä kenttää?
Laitetaan nettiosoitteita:
https://silentlambs.org/
-seksuaalisesti hyväksikäytettyjen jehovantodistajain sivu. linkkejä saman aiheen sivuille. englanninkielinen
https://docplayer.fi/7127281-Puhu-perustellusti-kayttamalla-raamattua.html
Lahkon julkaisema Puhu perustellusti käyttämällä Raamattua on lahkoaapinen.
Hannah Jurvansuu on verrannut kirjan sisältöä Raamattuun, tuossa linkissä
Pari vuosikymmentä sitten kun netti teki tuloaan, netti oli todistajille jotain, josta lähinnä piti pysytellä erossa. Tuolloin Vartiotornin opetus levitettiin vielä vanhaan tyyliin kirjallisuuden kautta. Nyttemmin järjestö on tehnyt täyskäännöksen oppimateriaalin levityksen suhteen ja tarjoaa verkkosivustoaan lähes ainoana kanavana materiaalin jakamiseen.
Todistajat eivät kuitenkaan edelleenkään saa valmennusta aitoon kaksisuuntaiseen keskusteluun, jota käydään objektiivisesti ja lähdemateriaalin valossa, vaan he oppivat lähinnä saarnaamaan Vt-seuralta sellaisenaan omaksumiaan opetuksia sellaisille, jotka niitä ottavat vastaan. Keskustelu on pintapuolista ja näennäistä ja todistajan osoittama "kiinnostus" vastapuolen näkemyksiä kohtaan tähtää lähinnä siihen, että todistaja itse pääsisi tältä pohjalta viemään keskustelua Vartiotornin opin suuntaan.
Järjestö on tietoinen todistajien puutteellisista valmiuksista avointa, kriittistä keskustelua kohtaan, ja varoittelee heitä pysymään poissa tällaisista nettikeskusteluista. Vaikka siis materiaali jaetaankin nykyään netissä, kriittisesti suhtautuvien kanssa ei tulisi siellä keskustella.
"Jotkut veljet ovat lähteneet mukaan internetissä käytäviin väittelyihin ja aiheuttaneet näin lisää häpeää Jehovan nimelle. Mikään nettifoorumi ei ole oikea ympäristö ”opettaa lempeästi niitä, jotka eivät ole suopeasti suhtautuvia”" (w18 huhtikuu s. 30-s. 31 kpl 3)
"On hyödytöntä yrittää kumota luopioiden tai muiden Jehovan järjestöä arvostelevien väitteitä. Todellisuudessa on hengellisesti vaarallista ja sopimatonta perehtyä heidän aineistoonsa, onpa sitä tarjolla painetussa muodossa tai internetissä." (w12 15/5 s. 23-27)
"Olisi epäviisasta antautua väittelyihin luopioiden kanssa, esimerkiksi keskustella heidän kanssaan kasvotusten tai lisätä kommentteja heidän verkkosivustoilleen." (w14 15/7 s. 12-16)
Jos Vartiotornin oppi kestäisi kriittisen tarkastelun ja olisi puolustettavissa niillä eväillä, mitä todistajat kokouksissa ja järjestön materiaalista saavat, niin silloinhan netti olisi mitä luontevin ja nykyaikaisin tapa ainakin yhtenä kanavana tavoittaa ihmisiä. Järjestöllä ei olisi mitään syytä tällä tavalla kategorisesti kieltää nettikeskustelua kriittisesti suhtautuvien kanssa.
Järjestö kuitenkin tietää, etteivät todistajat ole vahvoilla ja nettikeskusteluissa julkisilla foorumeilla keskusteluun tulee helposti paikalle ihmisiä, jotka tuntevat Jehovan todistajien uskonnon paremmin kuin useimmat siinä mukana olevat ja suhtautuvat siihen kriittisesti. Siten vaikka todistaja löytäisikin jonkun kiinnostuneen, "kenttäpalvelus" menee helposti pilalle muiden paikallaolijoiden takia. Tilanne eroaa näin siitä, että saarnataan yksityisemmin jonkun ovella, soitetaan puhelimella tai kirjoitetaan kirje satunnaisesti valitulle vastaanottajalle, sillä tuollaisesta keskustelusta todistaja voi helpommin poistua huomiota herättämättä, eikä keskustelusta jää jälkiä muiden tutkittavaksi myöhemmin. Järjestö ei halua nettiin arkistoituja keskusteluja, joissa todistaja joutuu nurkkaan ajetuksi ja lopettaa nolosti keskustelun, kun Vt-seuran oppi osoitetaan kestämättömäksi.
Niinpä.
Kukaan muuhan ei voi tietää enemmän Raamatusta kuin he.
Ja jos sitten tietää, sitä kauhistellaan ja kyseenalaistetaan.
Varsinkin exää joka on ottanut Raamatusta selvää muutenkin kun vartiotornin kautta.
Jehovan todistajille on iskoistettu omahyväinen käsitys raamatuntuntemuksestaan ja monet heistä saattavat jopa kuvitella, että pystyisivät pappeja ja tutkijoita neuvomaan sen suhteen, mitä Raamattu "todella" opettaa.
Jehovan todistajien raamatuntuntemus on kuitenkin varsin yksipuolista ja tietyllä tapaa lapsellista, esimerkiksi alkukertomukset otetaan historiallisina eikä kriittinen suhtautuminen Raamatun tekstiin ylipäätään kuulu lainkaan asiaan. Opetuksessa käytetään suhteellisen pientä määrää avainjakeita, jotka toistuvat usein, ja niiden ympärille kehitellään Vt-seuran opetusta joskus melkoiseen tulkinta-akrobatiaan turvautuen. Toisaalta järjestö itsekään ei ota kaikkea Raamatussa olevaa kirjaimellisesti tai nykyaikaan soveltuvana, eli lopulta järjestö päättää mikä Raamatussa on noudatettavaa ja mikä ei, ja lisäksi järjestöllä on sääntöjä, joista Raamattu ei sano mitään.
On jollain tapaa surkuhupaisaa, että monet todistajat ovat arkielämässään ja ammattillisessa elämässään aivan järkeviä ja kykenevät suhtautumaan asioihin kriittisesti, mutta kun on kyse Raamatusta ja järjestön tulkinnoista, he taantuvat täydelliseen hyväuskoisuuteen ja hölmöyteen. Kun on kyse järjestön opetuksesta, todistajat ovat valmiita hyväksymään onnettomasti todisteltuja höttöperusteluja, joita eivät kuuna päivänä nielisi jossain muussa yhteydessä tarjoiltuna. Samaa esiintyy kyllä muillakin uskovilla ja joskus muuallakin elämässä, omaa suosikkiasiaa käsitellään silkkihansikkain ja voidaan soveltaa aivan erilaisia hyväksymisen kriteerejä kuin muihin asioihin.
Näin se on.
Helluntailaiset ja Vapaakirkolliset pyörivät lattialla mölisten siansaksaa.
Adventistit hokevat: " sapattisinetti, sapattisinetti."
Mormonit hommaavat itselleen haaremin ja keksivät kaikenlaisia pyhiä miehiä.
Luterilaiset ja katolilaiset hössöttävät joulusta.
Onhan näitä.