Ukrainan jäsenyys on EU:lle suuri ongelma

UKRAINAN haave EU-jäsenyydestä on askeleen lähempänä, kun Euroopan komissio keskiviikkona suositteli jäsenyysneuvotteluiden aloittamista Ukrainan kanssa. EU-maiden odotetaan päättävän asiasta joulukuussa.

Vaikka kyse on vasta jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta, ei jäseneksi hyväksymisestä, päätös on silti merkittävä. Toisin kuin vaikkapa neuvotteluissa pitkällä oleva Montenegro (700 000 asukasta) tai Ukrainan kanssa neuvotteluiden alkua odottava Moldova (2,6 miljoonaa asukasta), runsaan 40 miljoonan asukkaan Ukraina ei noin vain solahda osaksi unionin nykyisiä rakenteita.
Jäseneksi päästäkseen Ukrainan on muututtava radikaalisti.

Köyhä Ukraina saisi nykysäännöillä kymmeniä miljardeja tukia nykyisiltä jäsenmailta
Ukraina on eurooppalaisittain köyhä valtio. Vuonna 2021 henkeä kohti laskettu bruttokansantuote oli 29 prosenttia EU:n keskiarvosta – ja tämä siis ennen sotaa. Vastaava suhdeluku EU:n köyhimmällä jäsenmaalla Bulgarialla on 59 prosenttia.

Ukrainasta tulisikin hyvin merkittävä EU:n koheesiorahojen saaja. Unionin yhteisestä budjetista maksettavilla koheesiovaroilla tuetaan vähemmän kehittyneitä jäsenmaita. Koheesiopolitiikka vie noin kolmanneksen unionin budjetista.

EU-maiden neuvoston sihteeristössä tehdyn karkean arvion mukaan Ukraina saisi nykysäännöillä koheesiorahoja seitsemässä vuodessa yli 60 miljardia euroa. Vastaavasti moni nykyinen saaja jäisi ilman koheesiotukiaan. Laskelma ei ole julkinen, mutta se on vuotanut Financial Timesille ja Politicolle.

Laskelma käyttää pohjana EU:n nykyisiä budjettisääntöjä, joten se kuvaa skenaariota, jossa EU:n budjettisääntöjä ei muutettaisi.

Ukrainan jäsenyys tarkoittaisi myös, että kaikki nykyiset jäsenmaat maksaisivat budjettiin enemmän ja saisivat sieltä vähemmän, laskelmassa todetaan.