Kapitalismi perustuu jatkuvan kasvun periaatteelle. Kapitalismi toimii, jos pääomat tuottavat, kasvavat ja lisääntyvät. Kapitalistinen kasvuajattelu nojaa aika pitkälti myös jatkuvaan väestönkasvuun. Koko ajan pitää syntyä enemmän kuluttavia ihmisiä.
Jatkuvaa kasvua ei kuitenkaan voi rajallisella planeetalla loputtomiin olla. Yhteiskunnat pitää kohta myös alkaa sovittamaan vähenevään väkimäärään.
Jatkuvaa kasvua ei kuitenkaan voi rajallisella planeetalla loputtomiin olla. Yhteiskunnat pitää kohta myös alkaa sovittamaan vähenevään väkimäärään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuinkas se kommunismi toimii?
Vai toimiiko, missä?
Vähän yllättäen jatkuva kasvu on mahdollista Marxin oivalluksen perusteella. Marx oli ensimmäinen, joka tuli ajatelleeksi, että työ itsessään tuottaa lisäarvoa. Lyhesti: metsäomaisuus on arvokasta, mutta jos työllä puut jalostetaan selluksi, arvo kasvaa ja jos sellusta edelleen tehdään paperia on metsän alkuperäinen arvo tuottanut lisäarvoa työn kautta.
Marx päätteli, että kapitalismi on tehokkain ja innovatiivisin tapa tuottaa lisäarvoa, mutta arveli kapitalismin johtavan vääjäämättä työn tuottaman lisäarvon epätasaiseen jakautumiseen. Klassisessa liberalismissa (alkuperäisessä kapitalismissa) työn tuottama lisäarvo (raha) luisui työntekijöiden sormien läpi kartanossa asuvalle omistajalle, jonka ei tarvinut tehdä muuta kuin omistaa.
Tästä Marx päätyi ajattelemaan, että ennemmin tai myöhemmin duunarit nousevat omistajia vastaan ja vaativan työn tuottamasta lisäarvosta oikeudenmukaisemman osuuden. Marx kuitenkin varoitti, että sosialistisen vallankumouksen edellytys on toimiva ja kehittynyt kapitalistiseen talouteen perustuva yhteiskunta. Venäjä ei täyttänyt Marxin määrittelemiä premissejä, jolloin seurauksena oli työläisten paratiisin sijaan työläisten helvetti, totalitaarinen diktatuuri. Sama ongelma kaikissa kommunistista vallankumousta yrittäneissä valtioissa: niiltä puuttui osaaminen ja resurssit toimivalle sosialistiselle yhteiskunnalle. Tässä mielessä Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat lähimpänä Marxin ihanteita tasaisesta tulonjaosta ja työläisten oikeudenmukaisesta kohtelusta.
Leninistinen reaalisosialismi johti ojasta allikkoon. Duunarit tekivät vitusti töitä, mutta työn tuottama lisäarvo valui työläisten käsien läpi puolueen kartanoissa asuville politrukeille, joiden ei tarvinut tehdä mitään muta kuin valvoa työtä. Sama lopputulema duunarille, vaikka päinvastaiset poliittiset ideologiat.
Työ tuottaa aina lisäarvoa ja sitä vastaamaan pankit laskevat markkinoille rahaa. Rahan määrä lisääntyy työtä vastaten ja resursseihin nojaava talous on verraten kehittymätön. Taloden dynamiikka toimii niin kauan kuin joku tekee jotain ja tekemistä vastaavasti markkinoille lasketaan rahaa. Tämä toteutuu, vaikka kaiken työn hoitaisivat robotit. Työ ei lopu koskaan ja siksi lisäarvon periaatteen mukaisesti talous voi noudattaa jatkuvan kasvun periaatetta. Kapitalismiin tosin kuuluu valuvikana se, että se jokseenkin tasaisin väliajoin ajautuu vakavaan kriisiin. Siksi säännely talous on pitkällä aikavälillä turvallisempi, oikeudenmukaisempi ja suurempaa hyvinvointia tuottavampi järjestelmä kuin markkinaliberaali tai uusliberaali talous, jossa työn lisäarvo valuu klassisen liberalismin tapaan omistajille, kuten Bezos, Musk, Gates tai Buffet, joiden ei tarvitsisi tehdä mitään, koska raha kasvattaa heidän omaisuuttaan autonomisesti. Kapitalismi on hieman kuin painovoima: se ohjaa rahat sinne missä on eniten varallisuutta ja suurimmat mahdollisuudet omistaa ja näin korjata tuotto työstä ja elää kartanossa. Eli nythän 8 maailman rikkainta ihmistä omistaa enemmän vaurautta kuin 3,7 miljardia maailman köyhintä ihmistä yhteensä. Rikkaimpien varallisuus jatkaa kapitalismin dynamiikan mukaisesti kasvua, kun taas köyhien määrä lisääntyy ja heistä tulee yhä köyhempiä. Se on marxismi pähkinänkuoressa.