Erottaminen

Ne jotka ovat olleet jehovissa mukana, ymmärtävät varmasti.

Jos et ymmärtänyt mitä?

Kun laitat säännöllisesti paksun tukon seteleitä lahjalaatikkoon niin alkaa sitä anteeksi antoakin helpommin löytyä. Ainahan voi kääntää kaiken uhrin tai asiasta puhuneen henkilön syyksi. Se on kätevä tapa, saadaan joku kuitenkin tilille.

Anonyymi kirjoitti:

Kun laitat säännöllisesti paksun tukon seteleitä lahjalaatikkoon niin alkaa sitä anteeksi antoakin helpommin löytyä. Ainahan voi kääntää kaiken uhrin tai asiasta puhuneen henkilön syyksi. Se on kätevä tapa, saadaan joku kuitenkin tilille.

Lue lisää

Totta sekin. Ja jos olet seurakunnalle jollain tavalla "tärkeä" niin ei mitään hätää.
Kun olet tavallinen rivitodistaja on asia toinen.
Olen seurakunnanjäsen enkä voi vaikuttaa asioihin. Mutta sivusta katsottuna asiat järkyttävät minua.

Sulla on yksinkertainen aivotoiminta. Aivosi juuri siellä missä sanoitkin.

Itse eronnutta pelätään hieman enemmän kuin erotettua. Voi olla hyvä tai huono asia.

Niinpäs näkyy. Laitanpa linkin lähteeseenkin:
https://veljesseura.org/foorumi/viewtopic.php?t=675

Raiskausta yrittävä pitää ypärileikattaman. Syvältä.

"Raiskaajan uhrikseen valitseman henkilön tulisi muistaa, että raiskaajakin on ihminen. Epäilemättä jotkin hänen elinolosuhteensa ovat vaikuttaneet hänen käytökseensä. Vaikka naisen ei siis pitäisikään käpertyä pelosta eikä antaa raiskaajan säikyttää itseään, niin hänen tulisi kuitenkin kohdella miestä ymmärtäväisesti, niin kuin toista ihmistä.” (Herätkää! 22. toukokuuta 1984 sivu 24)

Uskomaton ohje. Joo, raiskaajakin on toki ihminen, mutta tuollaisen kirjoittaminen on kyllä pahimman lajin vähättelyä tapahtunutta kohtaan. Raiskaustapauksessa ei todellakaan tarvitse keskittyä siihen, että "raiskaajakin on ihminen" tai ymmärtää häntä millään tavalla.

Johanneksen pojan "helmi" oli sopivasti irroitettu tekstiyhteydestä.
Moniko luki koko Herätkään! artikkelin?
Nainen estyi tulemasta raiskatuksi, koska hän osoitti miehelle normaalia kunnioitusta!
Mutta ainahan se on nainen, jota halutaan eri syistä mustamaalata,
juoruta, valehdella, asettaa kyseenalaiseksi, koska sellainen kevytkenkä
ansaitsee halveksuntaa, mikä kohottaa toisten omanarvontuntoa!
Kateus, katkeruus, pettymys saa toimimaan toisia alas painaen ties
kuinka monta vuosisataa vielä Harmagedonin jälkeenkin!
Kauhistuttavaa nähdä, mitä niistä naisista on tullut, jotka
ovat avioituneet ja elämä on riitaa ja toisen nöyryytystä!

Ennenkuin antaa jonkun provosoida itseään, kannattaa tarkistaa miksi provosoituu ja onko siihen aihetta.

Kun ihminen kohtaa raiskaajan, tekijän aikeita on vastustettava voimakkaasti ja tehtävä raiskaajalle selväksi, että tämä on tekemässä vakavan rikoksen. Tilanteesta voi selvitä säikähdyksellä, jos säilyttää itsekontrollinsa ja osaa tehdä uhkaajasta ja tilanteesta havaintoja, jotka saattaisivat vaikuttaa raiskauksella uhkaavan aikeisiin.

Herätkää-lehden artikkelissa 22.5.1984 kirjoitettiin tapauksista, joissa todistaja oli joutunut vastakkain raiskausta yrittäneen rikollisen kanssa, mutta oli selvinnyt tilanteesta säikähdyksellä. Artikkelissa kerrottiin, millaisin keinoin saattaa pystyä vaikuttamaan raiskausta aikovan aikeisiin ja raiskausyrityksestä luopumiseen.

Kommentoijan lainaama kohta on artikkelin "He vastustivat raiskaajia" tekstiyhteydestä irrotettu osa. Kyseisen esimerkin kohdalla raiskausta yrittänyt väkivaltainen mies lopetti uhkaavan käytöksensä kun todistaja osasi lukea tilanteen oikein ja sai rasistista vastakkainasettelua odottaneen miehen pysähtymään pelkästään siksi, että todistaja ei provosoitunut tilanteessa. Todistaja vastusti uhkaajaa tiukasti mutta ei ilmaissut halveksuntaa, joka olisi lisännyt hyökkääjän aggressivisuutta. Uhkaajan poistuessa hän sanoi todistajan olleen ensimmäinen valkoinen nainen, joka ei katsonut häntä halveksuen ja joka osoitti inhimillisyyttä.

Raiskaajien aikeita ei joissain tapauksissa voi estää tapahtumasta. Usein väkivallan käyttö tilanteesta poispääsemiseksi lisää myös usein voimiltaan ylivoimaisen uhkaajan väkivaltaisuutta joten tilanteen lukeminen viisaasti ja tiukka vastarinta niin sanallisesti kuin kovaäänisesti on parempi keino. Passiivinen alistuminen saattaa antaa väärän signaalin uhkaajalle.

Anonyymi kirjoitti:

Ennenkuin antaa jonkun provosoida itseään, kannattaa tarkistaa miksi provosoituu ja onko siihen aihetta.

Kun ihminen kohtaa raiskaajan, tekijän aikeita on vastustettava voimakkaasti ja tehtävä raiskaajalle selväksi, että tämä on tekemässä vakavan rikoksen. Tilanteesta voi selvitä säikähdyksellä, jos säilyttää itsekontrollinsa ja osaa tehdä uhkaajasta ja tilanteesta havaintoja, jotka saattaisivat vaikuttaa raiskauksella uhkaavan aikeisiin.

Herätkää-lehden artikkelissa 22.5.1984 kirjoitettiin tapauksista, joissa todistaja oli joutunut vastakkain raiskausta yrittäneen rikollisen kanssa, mutta oli selvinnyt tilanteesta säikähdyksellä. Artikkelissa kerrottiin, millaisin keinoin saattaa pystyä vaikuttamaan raiskausta aikovan aikeisiin ja raiskausyrityksestä luopumiseen.

Kommentoijan lainaama kohta on artikkelin "He vastustivat raiskaajia" tekstiyhteydestä irrotettu osa. Kyseisen esimerkin kohdalla raiskausta yrittänyt väkivaltainen mies lopetti uhkaavan käytöksensä kun todistaja osasi lukea tilanteen oikein ja sai rasistista vastakkainasettelua odottaneen miehen pysähtymään pelkästään siksi, että todistaja ei provosoitunut tilanteessa. Todistaja vastusti uhkaajaa tiukasti mutta ei ilmaissut halveksuntaa, joka olisi lisännyt hyökkääjän aggressivisuutta. Uhkaajan poistuessa hän sanoi todistajan olleen ensimmäinen valkoinen nainen, joka ei katsonut häntä halveksuen ja joka osoitti inhimillisyyttä.

Raiskaajien aikeita ei joissain tapauksissa voi estää tapahtumasta. Usein väkivallan käyttö tilanteesta poispääsemiseksi lisää myös usein voimiltaan ylivoimaisen uhkaajan väkivaltaisuutta joten tilanteen lukeminen viisaasti ja tiukka vastarinta niin sanallisesti kuin kovaäänisesti on parempi keino. Passiivinen alistuminen saattaa antaa väärän signaalin uhkaajalle.

Lue lisää

Kommentti johon vastasit kritisoi Vt-seuran vaatimusta tietynasteisesta vastarinnasta raiskaustapauksessa, joka sekin on muuttunut useaan kertaan sen mukaan, missä asennossa seuran vilkkuvalo on sattunut olemaan. Kyseessä on kuitenkin uhrin kannalta aina vakava asia riippumatta siitä, miten seura kantaansa vaihtelee. Ihmiset reagoivat uhkaaviin ja järkyttäviin tilanteisiin eri tavalla, eikä lamaantumista tai lukkoon menemistä voi pitää suostumuksen osoituksena. On täysin kohtuutonta, että raiskauksen uhri joutuu vielä seurakunnassakin syytetyksi "haureudesta".

> w1964 Jan. 15 p. 63-64 On haureutta
w1968 June 1 p. 345-350 On haureutta
Aid To Bible Understanding 1969 Ei ole haureutta
g1974 March 8 p. 13-16 On haureutta
g1980 July 8 p. 5-6 Ei ole haureutta
w1980 Oct. 15 p. 7 On haureutta
w1983 March 15 p. 30-31 Ei ole haureutta
g1984 Feb. 22 p. 24-27 On haureutta
g1984 June 8 p. 28 Ei ole haureutta
g1986 May 22 p. 23 On haureutta
g1986 Sep. 8 p. 28 Ei ole haureutta
g1993 March 8 p. 4-5 Ei ole haureutta >

Kopioit vain muiden listaamia julkaisupaikkoja epämääräisine kommenttiosineen. Mielipiteiden esittely ilman asiallisia tekstilainauksia (varsinkin kun lainataan vieraskielistä lähdettä) hankaloittaa kommenttien ja tekstiyhteyden välisen luotettavuuden tarkistamista.

Loppukaneetti on omien kirjoitelmien kopioinnin ja kiihkouskovaisuuden yhdistelmä. Lukijan kannalta on kiusallista, että joitakuita "vaivataan" henkisen epätasapainon ja kopiotekstin julkaisuinnon yhdistelmällä.

Eipä niin. Vartiotornin uskonnossa tuo tahtoo kuitenkin kääntyä niin päin, että jos raiskaus on kuitenkin tapahtunut, tärkeintä on ettei "Jehovan nimelle" eli järjestön maineelle tule haittaa. Uhrin oikeudet ovat toisarvoisia.

> sama vartiotorni myöhemmin sidotussa vuosikerrassa oli muutettu sanamuodoltaan niin, ettei siinä olisi jäänyt kiinni väärästä ennustamisesta >

Tällaisia juttuja syntyy kun yhdistetään tietämättömyys ja tyhmyys. Eikä tässä vielä kaikki koska yhdistelmä ei kuole sukupuuttoon vielä vähään aikaan. Valitettavasti.