Mitä siis Gazassa tapahtuu nyt:
"Israelin uudelleen heränneen kiinnostuksen Gazan alueeseen ymmärtää kun tietää, että rannikolta on löydetty kohtuullisen suuria kaasu- ja öljykenttiä. Oman rannikkonsa kentistä Israel on jo tainnut tehdä yhteistyösopimuksia Egyptin kanssa. Kahden kauppa ei kolmatta pyörää kaipaa ja palestiinalaiset on helppo ryöstää, sillä heillähän ei ole edes armeijaa, jolla puolustaa itseään."
Martti Lutheria kutsutaan uskomme puhdistajaksi ja kaikkea sitä, mitä hän kirjoitti katolisesta kirkosta, pidetään oikeana tänäkin päivänä. Sen sijaan hänen kirjoituksensa juutalaisista on tuomittu mitättömiksi ja muka edustavan vain jotain antisemitististä perinnettä. Kuinka sama henkilö saattoi olla samaan aikaan niin täysin oikeassa ja niin täysin väärässä moraalisissa pohdinnoissaan.
Selitys on yksinkertainen. Hän yleisti liikaa.
Holokausti päätti pitkä pogromien sarjan Euroopassa, se todellakin oli lopullinen ratkaisu, mutta kuten suurmufti Al-Husseini sitä jo silloin arveli, vain Euroopalle. Kun juutalaisten muutto muinaisten roomalaisten palestiinaksi nimittämälle alueelle alkoi 1800-luvun lopulla, alkoivat paikallisen väestön mellakat ja pogromityyppiset toimet melko pian. MIKSI?
Miksi sama kuvio toistuu joka paikassa, Yhdysvaltoja lukuunottamatta?
Koska juutalaisuus on sääntöpainotteinen uskonto, kun taas muut suuret uskonnot, ja usein myös mitkä tahansa pitkään samalla alueella asuneet yhteisöt, ovat moraalipainotteisia. Koska ilman moraalipainotteisuutta yhteisöt eivät pysy kasassa. Koska juutalaisuus ei ole moraalipainotteiinen, siitä puuttuu sellaisia moraalisääntöjä, joita monissa muissa on, ja siitä puuttuu myös tehokkaat välineet pakottaa moraali, eli ajatus elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen ikuisella vastuulla tekemisistään. Ensin tuo ajatus ilmenee idän uskonnoissa sielunvaelluksena, jossa pahoista teoista seuraa syntyminen alempiin elämänmuotoihin. Sitten kristinuskossa ja Islamissa on ajatus ikuisesta elämästä hedelmällisessä keitaassa, jossa on sitten muitakin mukaviksi koettuja huveja, kuten harppumusiikkia tai neitsyitä. Jos toimii moraalittomasti päätyy paahtavaa aavikkoakin kuumempaan tulivuoren kitaan. Kun pelko tuollaisesta rangaistuksesta saa ihmiset toimimaan itse oman itsensä poliisina, on se paljon tehokkaampaa kuin ankaratkaan maalliset rangaistukset, joiden valvonta ja toteuttaminen vaatii valtavasti aikaa, rahaa ja muita resursseja yhteiskunnalta. Helvetin pelko on yhteiskunnan alku.
Kolmantena voi mainita moraalin helpon laajenettavuuden univeraaliksi. Sitäkään ei tiukasti nationalistisessa juutalaisuudessa ole, ja se on tekijä, joka paitsi tehokkaasti rajoittaa uskonnon leviämistä ja yhteiskuntien kasvua ja kehittymistä. Samalla se myös lisää konfliktialttiutta ulkomaailman kanssa.
Uskontojen jättämät jäljet näkyvät selvästi edelleen myös niiden luomissa maallistuneissa yhteiskunnissa. Juutalaisuuden säännöt ovat vuosisatojen ajan auttaneet säilyttämään terveytensä ja siten lisääntymään melko tasaisen hyvin, joka on aiheuttanut sen, että juutalaisia on aina riittänyt tapettaviksi vainoissa ja melko pian vainojen jälkeen he taas ovat nousseet takaisin asemaan, jossa heitä on voitu kadehtia.
Kateus on perustavanlaatuisia tunteita. Suurten uskontojen moraalisääntöjen voima on kateuden voittamisessa tai sen suuntamisessa rakentavammaksi voimaksi. Juutalaisuudessa ei sellaisia sääntöjä juuri ole ja Vanha Testamentti onkin sitten kertomusta juutalaisyhteiskunnasta, joka romahtaa kerta toisensa jälkeen omiin synteihinsä, ainakin jos profeettoihin on uskominen.
Kun ihmiset, joiden kulttuuritausta on voimakkaassa yhteisöllisessä, jopa universaalissa moraalissa, törmäävät ihmisiin, joille menestys on tasaveroisuutta ja sen tuomaa ryhmän sosiaalista koheesiota tärkeämpää, seuraa rajukin reaktioita.
Tietynlainen toiminta on niin kuohuttavaa, että se peittää alleen ne muut, jotka niin eivät tee. Nuo syyttömät usein joutuvat maksamaan kollektiivisten rangaistusten kohteina hinnan niiden sijasta, jotka tekevät. Sitä Luther ei ajatellut, vaikka nykyisen käsityksen mukaan olisi pitänyt.
Maahanmuuttajien joukossa on aina enemmän ns hankalaa ainesta kuin niiden, jotka jäävät. Ihmiset, jotka joutuvat vaikeuksiin, muuttavat niitä pakoon. Osalla heistä vaikeudet johtuvat heistä itsestään, joten he joutuvat vaikeuksiin ja aiheuttavat niitä ympäristölleen myös siellä, minne menevät. Näin on myös ollut Israeliin muuttaneiden juutalaisten osalta. Ja siksi Israel seilaa konfliktista toiseen, kun taas Eurooppaan jääneet, tosin aika pienet, juutalaisyhteisöt eivät juuri joudu ristiriitoihin ympäristönsä kanssa.
"Israelin uudelleen heränneen kiinnostuksen Gazan alueeseen ymmärtää kun tietää, että rannikolta on löydetty kohtuullisen suuria kaasu- ja öljykenttiä. Oman rannikkonsa kentistä Israel on jo tainnut tehdä yhteistyösopimuksia Egyptin kanssa. Kahden kauppa ei kolmatta pyörää kaipaa ja palestiinalaiset on helppo ryöstää, sillä heillähän ei ole edes armeijaa, jolla puolustaa itseään."
Martti Lutheria kutsutaan uskomme puhdistajaksi ja kaikkea sitä, mitä hän kirjoitti katolisesta kirkosta, pidetään oikeana tänäkin päivänä. Sen sijaan hänen kirjoituksensa juutalaisista on tuomittu mitättömiksi ja muka edustavan vain jotain antisemitististä perinnettä. Kuinka sama henkilö saattoi olla samaan aikaan niin täysin oikeassa ja niin täysin väärässä moraalisissa pohdinnoissaan.
Selitys on yksinkertainen. Hän yleisti liikaa.
Holokausti päätti pitkä pogromien sarjan Euroopassa, se todellakin oli lopullinen ratkaisu, mutta kuten suurmufti Al-Husseini sitä jo silloin arveli, vain Euroopalle. Kun juutalaisten muutto muinaisten roomalaisten palestiinaksi nimittämälle alueelle alkoi 1800-luvun lopulla, alkoivat paikallisen väestön mellakat ja pogromityyppiset toimet melko pian. MIKSI?
Miksi sama kuvio toistuu joka paikassa, Yhdysvaltoja lukuunottamatta?
Koska juutalaisuus on sääntöpainotteinen uskonto, kun taas muut suuret uskonnot, ja usein myös mitkä tahansa pitkään samalla alueella asuneet yhteisöt, ovat moraalipainotteisia. Koska ilman moraalipainotteisuutta yhteisöt eivät pysy kasassa. Koska juutalaisuus ei ole moraalipainotteiinen, siitä puuttuu sellaisia moraalisääntöjä, joita monissa muissa on, ja siitä puuttuu myös tehokkaat välineet pakottaa moraali, eli ajatus elämän jatkumisesta kuoleman jälkeen ikuisella vastuulla tekemisistään. Ensin tuo ajatus ilmenee idän uskonnoissa sielunvaelluksena, jossa pahoista teoista seuraa syntyminen alempiin elämänmuotoihin. Sitten kristinuskossa ja Islamissa on ajatus ikuisesta elämästä hedelmällisessä keitaassa, jossa on sitten muitakin mukaviksi koettuja huveja, kuten harppumusiikkia tai neitsyitä. Jos toimii moraalittomasti päätyy paahtavaa aavikkoakin kuumempaan tulivuoren kitaan. Kun pelko tuollaisesta rangaistuksesta saa ihmiset toimimaan itse oman itsensä poliisina, on se paljon tehokkaampaa kuin ankaratkaan maalliset rangaistukset, joiden valvonta ja toteuttaminen vaatii valtavasti aikaa, rahaa ja muita resursseja yhteiskunnalta. Helvetin pelko on yhteiskunnan alku.
Kolmantena voi mainita moraalin helpon laajenettavuuden univeraaliksi. Sitäkään ei tiukasti nationalistisessa juutalaisuudessa ole, ja se on tekijä, joka paitsi tehokkaasti rajoittaa uskonnon leviämistä ja yhteiskuntien kasvua ja kehittymistä. Samalla se myös lisää konfliktialttiutta ulkomaailman kanssa.
Uskontojen jättämät jäljet näkyvät selvästi edelleen myös niiden luomissa maallistuneissa yhteiskunnissa. Juutalaisuuden säännöt ovat vuosisatojen ajan auttaneet säilyttämään terveytensä ja siten lisääntymään melko tasaisen hyvin, joka on aiheuttanut sen, että juutalaisia on aina riittänyt tapettaviksi vainoissa ja melko pian vainojen jälkeen he taas ovat nousseet takaisin asemaan, jossa heitä on voitu kadehtia.
Kateus on perustavanlaatuisia tunteita. Suurten uskontojen moraalisääntöjen voima on kateuden voittamisessa tai sen suuntamisessa rakentavammaksi voimaksi. Juutalaisuudessa ei sellaisia sääntöjä juuri ole ja Vanha Testamentti onkin sitten kertomusta juutalaisyhteiskunnasta, joka romahtaa kerta toisensa jälkeen omiin synteihinsä, ainakin jos profeettoihin on uskominen.
Kun ihmiset, joiden kulttuuritausta on voimakkaassa yhteisöllisessä, jopa universaalissa moraalissa, törmäävät ihmisiin, joille menestys on tasaveroisuutta ja sen tuomaa ryhmän sosiaalista koheesiota tärkeämpää, seuraa rajukin reaktioita.
Tietynlainen toiminta on niin kuohuttavaa, että se peittää alleen ne muut, jotka niin eivät tee. Nuo syyttömät usein joutuvat maksamaan kollektiivisten rangaistusten kohteina hinnan niiden sijasta, jotka tekevät. Sitä Luther ei ajatellut, vaikka nykyisen käsityksen mukaan olisi pitänyt.
Maahanmuuttajien joukossa on aina enemmän ns hankalaa ainesta kuin niiden, jotka jäävät. Ihmiset, jotka joutuvat vaikeuksiin, muuttavat niitä pakoon. Osalla heistä vaikeudet johtuvat heistä itsestään, joten he joutuvat vaikeuksiin ja aiheuttavat niitä ympäristölleen myös siellä, minne menevät. Näin on myös ollut Israeliin muuttaneiden juutalaisten osalta. Ja siksi Israel seilaa konfliktista toiseen, kun taas Eurooppaan jääneet, tosin aika pienet, juutalaisyhteisöt eivät juuri joudu ristiriitoihin ympäristönsä kanssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Se, että juutalaisia pidetään muslimeja kehittyneempinä johtuu siitä, että kristityissä yhteiskunnissa eläneet juutalaiset eivät enää noudata pyhiä kirjoituksiaan täysin, kun taas muslimit edelleen monin paikoin niin tekevät. Silti Israel edelleen soveltaa palestiinalaisiin kollektiivisia rangaistuksia miehittämällän Länsirannalla ja vieläpä aika samantyylisesti kuin mitä natsit aikoinaan juutalaisiin. Hammurabi haroisi partaansa tyytyväisenä, jos eläisi. Hyvin oppivat Babylonin vankeudessa, niin hyvin, että vieläkin osaavat.
Mielenkiintoinen olin eräs video, jossa haastateltiin Lähi-idässä ihmisiä alueen valtauskonnoista. Sekä juutalaiset että muslimit olivat sitä mieltä, että heidän uskontonsa muistuttavat enemmän toisiaan kuin kristinuskoa, jota kummatkin pitivät melko outona. Kummatkin ryhmät suhtautuivat kristittyihin hyvin positiivisesti, eräs muslimi totesi nauraen, että paikalliset kristityt ovat niin harmittomia, ettei heitä juuri edes huomaa, vaikka heitä oli alueella kohtuullisen paljon.
Kristityt itse luonnollisesti sanoivat juutalaisuuden olevan lähempänä kuin Islamin. Se, kuinka läheisiksi toisilleen kristinusko ja juutalaisuus nähdään, riippuu siis siitä, kummasta suunnasta niitä katsotaan. Ja tietenkin myös paikasta. Ymmärrettävistä syistä kristityt Lähi-idässä ovat paljon kiltimpää väkeä kuin USA:n konservatiiviset törkyturvat ja miekan heiluttajat, jotka itse paholainenkin toimittaisi pahempaan paikkaan, jos sellainen olisi olemassa.