EU:n ja Suomen talouskasvu on hidasta

EUROOPAN unionin talouskasvu on hidastunut tänä vuonna entisestään, ja EU:n komissio arvioi syysennusteessaan, että tahti jää kesällä julkistettuja arvioita hitaammaksi. Komission syksyn ennuste ennakoi koko unionille tänä vuonna 0,6 prosentin talouskasvua, ensi vuodelle 1,3 prosenttia ja vuodelle 2025 jo 1,7 prosenttia. Vauhdin hiipumisen taustalla ovat korkeat elinkustannukset, heikko kysyntä maailmanmarkkinoilla ja rahapolitiikan kiristyminen, arvioi komissio.

Maakohtaisista ennusteista ilmenee, että Suomessa kasvu jää koko EU:n kasvua heikommaksi. Tänä vuonna komissio arvioi Suomen kasvun jäävän 0,1 prosenttiin ja piristyvän ensi vuonna hiukan 0,8 prosenttiin. Vuonna 2025 tahti olisi nousemassa 1,5 prosenttiin.

Suomen tärkeät naapurimaat ja kauppakumppanit, eli Ruotsi, Saksa ja Viro, ovat jämähtäneet vielä hitaampaan kasvutahtiin. Komissio ennustaa Ruotsin talouden supistuvan tänä vuonna 0,5 prosentin tahtia ja ensi vuonna 0,2 prosenttia. Kasvu alkaisi vasta vuonna 2025.

Saksassa talous pakittaa tänä vuonna 0,3 prosenttia ja kääntyy ensi vuonna 0,8 prosentin kasvuun. EU-maiden syvimmän sukelluksen tekee Viro, jonka talous on komission ennusteen mukaan supistumassa tänä vuonna peräti 2,6 prosenttia. Viro on kuitenkin ensi vuonna pääsemässä takaisin nousu-uralle 1,9 prosentin kasvutahdilla.
Muut tänä vuonna takapakkia ottavat maat ovat Irlanti, Unkari, Luxemburg, Liettua, Latvia, Itävalta ja Tshekki.

KÄÄNNETTÄ parempaan ennakoi inflaation tuntuva hidastuminen. Euroalueella kuluttajahintojen nousu hidastuu tämän vuoden 5,6 prosentista 3,2 prosenttiin ensi vuonna ja 2,2 prosenttiin vuonna 2025. Suomessa tahti hidastuu vielä nopeammin ja vaipuu jo ensi vuonna 1,9 prosenttiin.

Suomen velkaantumiselle ei komission ennusteen mukaan kuitenkaan ole luvassa suunnanmuutosta, vaan velkasuhde nousee lähivuosina edelleen. Tälle vuodelle se on nousemassa 74,3 prosenttiin bkt:sta kivutakseen vuoteen 2025 mennessä lähelle uutta kymmenlukua eli 79,1 prosenttiin.

Syksyn ennusteessa on ensi kertaa mukana EU:n kolme uusinta ehdokasmaata eli Bosnia ja Hertsegovina, Moldova ja Ukraina. Näistä Ukraina on komission mukaan osoittanut suurta sitkeyttä. Sen talouden ennustetaan kasvavan 4,8 prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2022 Ukrainan talous romahti 29 prosenttia Venäjän hyökkäyksen seurauksena.