Putin on tällä hetkellä niin sairas mies, syövän runtelema ja myös parkinsonin taudin runtelema, että hän on pelkkä kulissijohtaja.
Kenraalit johtavat nyt Venäjää kaikessa hiljaisuudessa ja vievät Venäjää kohti sotatilavarustautumista ja täyteen sotatilaan. Venäjä on ajettu nurkkaan ja se tulee taistelemaan olemassaolostaan hirvittävällä tavalla. Mutta Venäjä ei tule olemaan yksin; sen puolella tulee olemaan enemmän voimaa, kuin vastapuolella.
Mutta ei Suomessa ole hätää vielä moniin vuosiin. Venäjän pitää ensin varustautua ja sitten se ensiksi selvittää tuon Ukrainan tilanteen ja sanelee Ukrainalle rauhan ehdot. Eurooppa nukkuu ja Yhdysvallat lopettaa sotilaallisen tukensa Ukrainalle.
Sen jälkeen menee vielä monta vuotta, että Suomi on Venäjän massiivisen hyökkäyksen kohteena. On tietysti selvää, kuinka Suomen silloin käy. Hävitys on kauhistuttavaa ja laajaa ja surmattuja on hirmuinen määrä. Amerikan poijaat eivät enää tule pelastamaan Suomea ja kuolemaan Suomen puolesta. Amerikan poijaat ovat valmiit olemaan täällä vain rauhan oloissa, ei sodassa enää. Yhdysvallat on jo kahdessa maailmansodassa taistellut Euroopan puolesta, se uhrimäärä riittää heille. He joutuvat taistelemaan oman olemassa olonsa puolesta tulevassa maailmansodassa.
Kyllähän se virhe oli, ei näin pienen tarvinnut valita vihollisuutta Venäjän kanssa. Nyt olemme Venäjän vihollisia tai ainakin Venäjä näin tulkitsee asioita ja vain sillä on silloin merkitystä. Historia tuntuu toistavan itseään; Stalinin Venäjä oli myös samankaltaisessa tilanteessa; silloin Suomi valitsi ystävyyden ja yhteisen sotarintaman Saksan Hitlerin rinnalla.
No historia kertoo, kuinka siinä kävi.
Miten onkin niin, että historia tuntuu aina toistavan itseään. Ruotsin alaisuudessa myös Suomi joutui olemaan Venäjän vihollinen. Siinäkin historia kertoo, ettei siinäkään lopulta hyvin käynyt; isoviha oli hirvittävää aikaa Suomelle ja muutkin sodat surmasivat Suomesta sotaan vietyjä nuoria miehiä armottomasti. Venäjän vallan alle jouduttiin silloin lopulta. Ruotsin suurvalta ei kyennyt Suomea pelastamaan.
Mutta kannattaa nauttia jokaisesta päivästä, kun vielä on siihen mahdollisuus, eihän tavallinen kansalainen voi oikeastaan mitenkään varautua sotaan. Ehkä korkeintaa sillä, että hommaa pakopaikon jostain, jos sellaiseen on varaa. Ainahan maaseudun rauhasta voi löytää kolkkia, joihin ei pommitukset tai vihollisen sotilas tule. Pienillä paikkakunnilla pääteistä riittävän sivussa saa sodan aikanakin asua melko rauhassa.
Kenraalit johtavat nyt Venäjää kaikessa hiljaisuudessa ja vievät Venäjää kohti sotatilavarustautumista ja täyteen sotatilaan. Venäjä on ajettu nurkkaan ja se tulee taistelemaan olemassaolostaan hirvittävällä tavalla. Mutta Venäjä ei tule olemaan yksin; sen puolella tulee olemaan enemmän voimaa, kuin vastapuolella.
Mutta ei Suomessa ole hätää vielä moniin vuosiin. Venäjän pitää ensin varustautua ja sitten se ensiksi selvittää tuon Ukrainan tilanteen ja sanelee Ukrainalle rauhan ehdot. Eurooppa nukkuu ja Yhdysvallat lopettaa sotilaallisen tukensa Ukrainalle.
Sen jälkeen menee vielä monta vuotta, että Suomi on Venäjän massiivisen hyökkäyksen kohteena. On tietysti selvää, kuinka Suomen silloin käy. Hävitys on kauhistuttavaa ja laajaa ja surmattuja on hirmuinen määrä. Amerikan poijaat eivät enää tule pelastamaan Suomea ja kuolemaan Suomen puolesta. Amerikan poijaat ovat valmiit olemaan täällä vain rauhan oloissa, ei sodassa enää. Yhdysvallat on jo kahdessa maailmansodassa taistellut Euroopan puolesta, se uhrimäärä riittää heille. He joutuvat taistelemaan oman olemassa olonsa puolesta tulevassa maailmansodassa.
Kyllähän se virhe oli, ei näin pienen tarvinnut valita vihollisuutta Venäjän kanssa. Nyt olemme Venäjän vihollisia tai ainakin Venäjä näin tulkitsee asioita ja vain sillä on silloin merkitystä. Historia tuntuu toistavan itseään; Stalinin Venäjä oli myös samankaltaisessa tilanteessa; silloin Suomi valitsi ystävyyden ja yhteisen sotarintaman Saksan Hitlerin rinnalla.
No historia kertoo, kuinka siinä kävi.
Miten onkin niin, että historia tuntuu aina toistavan itseään. Ruotsin alaisuudessa myös Suomi joutui olemaan Venäjän vihollinen. Siinäkin historia kertoo, ettei siinäkään lopulta hyvin käynyt; isoviha oli hirvittävää aikaa Suomelle ja muutkin sodat surmasivat Suomesta sotaan vietyjä nuoria miehiä armottomasti. Venäjän vallan alle jouduttiin silloin lopulta. Ruotsin suurvalta ei kyennyt Suomea pelastamaan.
Mutta kannattaa nauttia jokaisesta päivästä, kun vielä on siihen mahdollisuus, eihän tavallinen kansalainen voi oikeastaan mitenkään varautua sotaan. Ehkä korkeintaa sillä, että hommaa pakopaikon jostain, jos sellaiseen on varaa. Ainahan maaseudun rauhasta voi löytää kolkkia, joihin ei pommitukset tai vihollisen sotilas tule. Pienillä paikkakunnilla pääteistä riittävän sivussa saa sodan aikanakin asua melko rauhassa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voipi hyvinkin olla näin.
tai sitten ei.
luulisin, että kyllä, mutten voi olla siitä tietänkään aivan varma
Sotatilassa kenraalit johtavat - siihen ei tarvita "hiljaisuutta" saati "kulisseja" - niin se toimii Suomessakin. On toiminut ja toimii edelleenkin - politikka jää taka-alalle.
Ja kun pieraisin bussissa "tshunut" mummot sähisi ja koirat itki
"haju tappaa koronankin" sanoi joku.
"sihhh...- PRÖÖÖT"
Missä suomalaiset otetaan sitten ilolla vastaan ? Mistä turvapaikkaa kannattaa hakea ?
Uruquay tai Paraquay ehkä kaikkein turvallisimpia maita.
Lisäksi vielä varsin sopiva säätila ympäri vuoden.
Uurainen tai Ähtäri Suomessa on kanssa mukavia pikku kuntia tai kaupunkeja, joihin tuskin Venäjän pojalla on mitään kiinnostusta.
Löytyy varmasti muitakin. Sieltä saa sota-ajaksi asuntoja nyt varsin pilkkahintaan.
Itärajan tuntuma tai rannikkoseutu kokonaisuudessaan on kaikkein pahimpia tietysti sodan aikaan ja tietysti nuo kaupunit, jotka ovat varsinkin joissakin risteävillä kulkuväylillä.
Lahti, Hämeenlinna, Kouvola, Jyväskylä, Tampere, Seinäjoki ym. Siellä pommuítukset tekevät hirmuista tuhoa.
Rannikkokaupungit tuhoutuvat pommituksissa lähes maan tasalle.
Oma perunamaa olisi hyvä olla ja jos vielä muutakin kasvimaata ja ehkä pieni viljapellon plänttikin, josta saisi omia jyviä ja sitten jauhoja ruuanlaittoon.
Sellainen sota-aikainen paikka olisi hyvä.