Täällä ikävissäni kärvistelen.
Kyllä sitä ihminen on pöljä.
Tukka takana ja
silmäpussit naamalla.
Mutta mutta.
En ole pitkään
aikaan puhaltanut
posipölyä, joten
puhalletaanpa
sitäkin sitten tänne.
🖤
Kyllä sitä ihminen on pöljä.
Tukka takana ja
silmäpussit naamalla.
Mutta mutta.
En ole pitkään
aikaan puhaltanut
posipölyä, joten
puhalletaanpa
sitäkin sitten tänne.
🖤
Vastaukset 8
Vanhimmat
Piti hyökkää puhelimelle kun näin sut!!!
Kiitos pölystä!! Tulee tarpeeseen..
Et oo aikoihin kirjautuneena ollu.
🧡😊🤗
Joo, en olekaan ollut kirjautuneena. Onpa kiva, kun juuri sinä empaatikko tulit siihen ekana kommentoimaan. Hyvä, että pölisivät tarpeeseen.
😊💛🙏
Tähän oli kiva tupsahtaa 🧡 hirvee hötkyily hyökkäys oli. Naurattaa itteeki. Et sellaset pölyt huiskautit tänne. 🤣
Miten sulla menee? Ei siis tarvitse liian tarkkaan avautua, jos et tahdo..
Ihan päin mäntyjä... Mut itepäisenä kyl nousen suosta jotenkin.
Ja on onneks tukikaide joka ei päästä kokonaa putoomaa.
Sydämen säröjä siis. Tai säröt on lievästi sanottu.
Sori sekavuus. :D
Miten sulla?
Kyllä sinnillä pääsee aika pitkälle. Tsemppiä surujen kanssa. ❤️
Täällä vähän sama homma, ollut jo pidempään.. Sitten se on oikeastaan mielenkiintoista, kun olen pitkästä aikaa sinkkuna, niin tuolla irkussa tulee jos minkinlaista tallaajaa kyselemään puhelinnumeroa.
En ole tottunut sellaiseen enkä kyllä haluakaan tottua. Ei ole yhtään minun juttuni. Se on kylläkin omituista, että aina jos itse kiinnostuu jostain, niin sitä toista ei kiinnosta ja sitten taas toisinpäin. Mut kai se on joku karman laki tms. En tiedä.. Harvemmin kävisi niin, että kiinnostus on molemmilla. Ainakin näin olen kokenut. Voin olla väärässäkin..
Noin se on liiankin usein.
Itse oon ollut ikuisuuden sinkkuna,
sieltä täältä tullu kysyntää mutta kun ei oo ollu oikea aika, jne.
No vaik ois joku ollu mahollinen, ni joku sai vetäytyy.
No omat tunteet ollu vastaan kaikkea uutta.
Ja pelot ja traumat.
... Jostain tyhmästä syystä alkoi tuntumaan että joku ois kun osa sua tai sun sydämeen kuuluva pala..
Jotain outoa siinä oli, niin oli.
Joo, sitä on joskus liikkeellä. Mun omalla kohdallani se oli vain aistiharhaa.
Yritän ajatella, että talvi on hyvää aikaa nuolla haavoja. Pimeys ja kaikki saa keskittymään niiden tunteiden käsittelemiseen.
Ehkä sitten uuden auringon ja kevään aikaan on jo huomattavasti ehjempi ja onnellisempi.
Yrittää oppia omista virheistä, että osaa jatkossa olla parempi ihminen toisille.
En tiedä, mutta just tämän hetkinen fiilis on, et kipeää tekee ja itkettää. Jospa se fiilis siitä päivän mittaan paranisi ja jos ei, niin sen kanssa on vain pakko elää.