Jännitteen kytkeytyessä heti kytkentä, ja katkaisu 10-20 minuutin kuluttua. Ohjaisi ledejä ja pitäisi olla vähillä komponenteilla, että voisi rakennella olevan E27 led-lampun sisään. Tarvitaan jännitekestoa muutamia kymmeniä voltteja, ja virtaa muutama sata milliampeeria. Se vielä että katkaisutila pitäisi nollaantua hetkellisestä jännitteen katkaisusta. Tuliko vaikeusastetta enemmän kuin tarpeeksi?
Ajastinkytkentä tasavirralle
Anonyymi-ap
40
602
Vastaukset
- Anonyymi
Osta koteloimaton päästöhidastusrele.
- Anonyymi
🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18132757f
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
- Anonyymi
Maailmalta -ebay, ali, amazon, kiinan kaupat... löytyy tiollasia piirejä vaikka millä mitalla ja muutamalla eurolla
- Anonyymi
Jos tarkoitat niitä releen sisältäviä piirilevyjä, ne eivät tule kysymykseen.
Laita linkki esimerkiksi.
- Anonyymi
Siitä on lähdettävä että ledipiirin syöttöön laitetaan kytkimeksi fetti, ja ehkä ohjaustransistori sille. Transistoria ohjaamaan konkka/vastus piiri, jolla tehdään viiveaika. Varmaan helppoa kauraa elektroniikkaryhmää seuraaville?
- Anonyymi
Helppoa kauraa todellakin. Parasta kun kysyt äidiltäsi.
- Anonyymi
Paha vaan ettei tällä foorumilla enää elektroniikka harrastajat liiku. Täällä pyörii vain samat trollit jotka kansoittavat muutkin S24 kerkustelualueet, ne eivät elektroniikasta ymmärrä höykäsen pöläystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Paha vaan ettei tällä foorumilla enää elektroniikka harrastajat liiku. Täällä pyörii vain samat trollit jotka kansoittavat muutkin S24 kerkustelualueet, ne eivät elektroniikasta ymmärrä höykäsen pöläystä.
Noin on. Elektroniikasta mitään ymmärtämättömät vaatii muita säveltämään jonkun kytkennän vaikka eivät taatusti ymmärrä asiasta enempää kuin sika hopealusikasta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin on. Elektroniikasta mitään ymmärtämättömät vaatii muita säveltämään jonkun kytkennän vaikka eivät taatusti ymmärrä asiasta enempää kuin sika hopealusikasta.
Se vasta outoa olisikin jos joku kaikkitietävä elektroniikkaguru kyselisi täällä yksinkertaisesta kytkennästä.
- Anonyymi
Oheinen kytkentä on simuloinnin tulos, eikä siitä ole rakennettu koekytkentää. Eli parviäly (Suomi24 raati) pääsee arvioimaan ja parantelemaan kytkentää vapaasti.
https://aijaa.com/WYKENC
Virran kytkeytyessä Q1 triggaa C2:lle jännitteen D2:n kautta.
Aluksi Q1 on johtava, koska emitteri - kantavirta kulkee.
C1 latautuu Q1:n kantavirralla, ja sen jännite nousee lähes käyttöjännitteeseen tukkien Q1:n. Q1:n kollektorin jännite putoaa lähelle nollaa.
Ennenkuin Q1 on tukkinut virran on transistorin Q1 ja diodin D2:n kautta virta ehtinyt ladata C2:n zener jännitteeseen. Jännite ei pääse enää purkautumaan kuin vastuksen R3 kautta. Myös vuotovirrat purkavat C2:a (sekä hila), mutta hyvin vähän.
Mikäli voi käyttää C2:a suuremmalla jännitekestolla, voisi zenerin jättää pois. Silloin myös viive pitenee tai purkuvastus voi olla pienempi.
FETin alempi hilan kytkentäjännite (esim. logiikka tason FET) pidentää myös viivettä.
FET kytkeytyy johtavaksi hilan n. 4 voltin jännitteellä hitaahkosti n. 0,5 ms:ssa.
Koska hilajännitekin laskee myös "hitaasti", kuorman virta kytkeytyy vastaavasti pois "hitaasti". FET ei kuitenkaan ehdi kovin paljon lämmetä virran kytkeytyessä päälle tai pois useiden minuuttien välein.
Virran lyhyesti katketessa ennen C2:n ja hilan jännitteen laskua, FET jatkaa johtavana aikavakion loppuun.
Mikäli tarvitaan virrankatkosta myös FETin saattaminen johtamattomaksi, tarvitaan vielä C2:n purku erikseen. Sen voisi tehdä kolmella komponentilla kytkemällä C2:lta diodi kahden vastuksen väliin. Vastuksista puolestaan kytketään toinen käyttöjännitteeseen ja toinen nollaan. Vastusten arvot yhteensä n. 40kOhm. Jännitejako määritetään noin hilajännitteen maksimiin. Silloin diodi on estosuunnassa eikä C2 pääse purkautumaan. Kun jännite katkeaa, diodin ja toisen vastuksen kautta C2:n jännite purkautuu.
Arvoitukseksi jää, ehtiikö katkon aikana C1:n vuotovirta sekä Q1:n kanta-kollektorin vuoto purkaa sitä riittävästi ja palauttaa Q1:n jälleen johtavaksi. Tällöin C2 pääsisi taas latautumaan uudelleen virran kytkeytyessä.
Mikäli koekytkentä toimii toivotusti, voi SMD "palikoilla" koota ton melko pieneen tilaan.- Anonyymi
Täytyypä rakennella tuo kytkentä koekytkentälevylle ja kytkeä se sopivan led-lampun perään testiin.
Thanks! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täytyypä rakennella tuo kytkentä koekytkentälevylle ja kytkeä se sopivan led-lampun perään testiin.
Thanks!Tuo kytkentä muistuttaa jossakin määrin solid-state relettä:
https://www.geya.net/solid-state-relay-working-how-does-a-solid-state-relay-work/
-eli voi rakentaa tai ostaa sopivan SSR:n.
-erona on se, että SSR:ssä yleensä on foto-elementti eristämässä kytkevän jännitteen 230V jännitteestä
-lisäksi saattaa olla elektroniikkaa, joka hoitaa 50Hz/AC:lla kytkennän 0V:n kohdalla jolloin sillä pystyy kytkemään kohtuu isojakin virtoja - DC:hän tässä on se ongelmallisempi tapaus jos kytkentänopeus on liian hidas - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo kytkentä muistuttaa jossakin määrin solid-state relettä:
https://www.geya.net/solid-state-relay-working-how-does-a-solid-state-relay-work/
-eli voi rakentaa tai ostaa sopivan SSR:n.
-erona on se, että SSR:ssä yleensä on foto-elementti eristämässä kytkevän jännitteen 230V jännitteestä
-lisäksi saattaa olla elektroniikkaa, joka hoitaa 50Hz/AC:lla kytkennän 0V:n kohdalla jolloin sillä pystyy kytkemään kohtuu isojakin virtoja - DC:hän tässä on se ongelmallisempi tapaus jos kytkentänopeus on liian hidasNo on vastaavuus tosi kaukaa haettu. 😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No on vastaavuus tosi kaukaa haettu. 😂
Tokihan aina päästöhidastetun viivereleen voi korvata tavallisella puolijohdereleellä :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täytyypä rakennella tuo kytkentä koekytkentälevylle ja kytkeä se sopivan led-lampun perään testiin.
Thanks!Näyttää olevan noiden led-lamppujen virtalähteet varsin yksinkertaisia ja stabiloimattomia jännitteen suhteen. Tästä seuraa se että ilman kuormaa niiden jännite nousee varsin korkeaksi verrattuna tilaan jossa ledit ovat kytkettyinä. Fetin jännitekestoisuus on oltava riittävän korkea.
Parista led-lampusta mittaustulokset:
Hakkuritoimisen virtalähteen lampulla oli kuormalla 19 V, ja lepojännite 38 V.
Suoralla virtalähteellä olevassa lampussa, kuormalla 39, V ja lepojännite 307 V. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näyttää olevan noiden led-lamppujen virtalähteet varsin yksinkertaisia ja stabiloimattomia jännitteen suhteen. Tästä seuraa se että ilman kuormaa niiden jännite nousee varsin korkeaksi verrattuna tilaan jossa ledit ovat kytkettyinä. Fetin jännitekestoisuus on oltava riittävän korkea.
Parista led-lampusta mittaustulokset:
Hakkuritoimisen virtalähteen lampulla oli kuormalla 19 V, ja lepojännite 38 V.
Suoralla virtalähteellä olevassa lampussa, kuormalla 39, V ja lepojännite 307 V.On olemassa led-lamppuja joissa on hämäräilmaisin, joten niistä pienellä soveltamisella voisi viivekytkentä syntyä helpoiten. Niistä LDR tai valodiodi pois ja tilalle aikavakiopiiri konkalla, ledien ohjauskomponentit olisi jo valmiina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täytyypä rakennella tuo kytkentä koekytkentälevylle ja kytkeä se sopivan led-lampun perään testiin.
Thanks!Sain lopulta aikaiseksi rakentaa tuon kytkennän. Toimii muuten kerrotulla tavalla, mutta led-lampun vakiovirtapoweri nostaa käyttöjännitettä siinä vaiheessa kun fetti alkaa mennä kiinni ja virta alenee. Eli transistori Q1 alkaa uudelleen johtamaan ja syottää D2 kautta lisää jännitettä konkkaanC2. Valo alkaa siten pumppaamaan, eikä sammu.
Tuohon pitäisi keksiä joku ratkaisu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sain lopulta aikaiseksi rakentaa tuon kytkennän. Toimii muuten kerrotulla tavalla, mutta led-lampun vakiovirtapoweri nostaa käyttöjännitettä siinä vaiheessa kun fetti alkaa mennä kiinni ja virta alenee. Eli transistori Q1 alkaa uudelleen johtamaan ja syottää D2 kautta lisää jännitettä konkkaanC2. Valo alkaa siten pumppaamaan, eikä sammu.
Tuohon pitäisi keksiä joku ratkaisu.Vakiovirtalähteen ominaisuus on että se reagoi virran alenemiseen jännitettä nostamalla.
Fetin katkaisu on saatava nopeaksi, tai konkka-aikavakioon joku flip-flolp kytkentä joka irroittaa sen käyttöjännitteestä konkan lataannuttua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sain lopulta aikaiseksi rakentaa tuon kytkennän. Toimii muuten kerrotulla tavalla, mutta led-lampun vakiovirtapoweri nostaa käyttöjännitettä siinä vaiheessa kun fetti alkaa mennä kiinni ja virta alenee. Eli transistori Q1 alkaa uudelleen johtamaan ja syottää D2 kautta lisää jännitettä konkkaanC2. Valo alkaa siten pumppaamaan, eikä sammu.
Tuohon pitäisi keksiä joku ratkaisu.Viivepiirin vois irroittaa omalle syötölle vastuksen kautta ja vakavoida zenerillä.
Saitko yhtä pieneksi kuin tässä kuvassa: https://aijaa.com/ACNcZk
Tein ton kuvan koekytkennän 12 - 14 voltin versiona.
Virran kytkeytyessä Q1 triggaa C2:lle jännitteen D2:n kautta. Tällä 12 - 14 voltin jännitteellä C2 pitää olla n. 1 mikrofaradin luokkaa, jotta C1 latautuisi kunnolla.
Aluksi Q1 on johtava, koska emitteri - kantavirta kulkee.
C1 latautuu Q1:n kantavirralla, ja sen jännite nousee lähes käyttöjännitteeseen tukkien Q1:n. Q1:n kollektorin jännite putoaa lähelle nollaa.
Ennenkuin Q1 on tukkinut virran on transistorin Q1 ja diodin D2:n kautta virta ehtinyt ladata C2:n n. 10 voltin jännitteeseen. Jännite purkautuu vastuksen R3 kautta.
FETillä IPD06N03LA (Vds 25V) on n. 2,3 voltin hilan kytkentäjännite (mitattu). Datalehdessä Vgs = 1,2 - 2 V.
FET kytkeytyy johtavaksi hilan yli 2,3 voltin jännitteellä n. 0,5 ms:ssa.
Koska hilajännite laskee hitaasti, kuorman virta kytkeytyy vastaavasti pois 2.3 voltin kohdalla minuutin kahden aikana. FET ei kuitenkaan ehdi kovin paljon lämmetä virran kytkeytyessä päälle tai pois useiden minuuttien välein. Kuorma saa virtaa 10 megan purkuvastuksella n. 12 minuuttia. Käytin kuormana 12 V:n 5 W etuvastuksellista LED matriisia.
Virran lyhyesti katketessa ennen C2:n ja hilan jännitteen laskua, FET jatkaa johtavana aikavakion loppuun vaikka kuormaan ei enää virtaa saa.
Virran katketessa tarvitaan vielä C2:n purku erikseen. Lisäsin C2:n yli 1 megaohmin vastuksen, joka lyhentää kytkennän toipumista (useita sekunteja), eikä vaikuta C1:n latautumiseen Q1:n kautta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viivepiirin vois irroittaa omalle syötölle vastuksen kautta ja vakavoida zenerillä.
Saitko yhtä pieneksi kuin tässä kuvassa: https://aijaa.com/ACNcZk
Tein ton kuvan koekytkennän 12 - 14 voltin versiona.
Virran kytkeytyessä Q1 triggaa C2:lle jännitteen D2:n kautta. Tällä 12 - 14 voltin jännitteellä C2 pitää olla n. 1 mikrofaradin luokkaa, jotta C1 latautuisi kunnolla.
Aluksi Q1 on johtava, koska emitteri - kantavirta kulkee.
C1 latautuu Q1:n kantavirralla, ja sen jännite nousee lähes käyttöjännitteeseen tukkien Q1:n. Q1:n kollektorin jännite putoaa lähelle nollaa.
Ennenkuin Q1 on tukkinut virran on transistorin Q1 ja diodin D2:n kautta virta ehtinyt ladata C2:n n. 10 voltin jännitteeseen. Jännite purkautuu vastuksen R3 kautta.
FETillä IPD06N03LA (Vds 25V) on n. 2,3 voltin hilan kytkentäjännite (mitattu). Datalehdessä Vgs = 1,2 - 2 V.
FET kytkeytyy johtavaksi hilan yli 2,3 voltin jännitteellä n. 0,5 ms:ssa.
Koska hilajännite laskee hitaasti, kuorman virta kytkeytyy vastaavasti pois 2.3 voltin kohdalla minuutin kahden aikana. FET ei kuitenkaan ehdi kovin paljon lämmetä virran kytkeytyessä päälle tai pois useiden minuuttien välein. Kuorma saa virtaa 10 megan purkuvastuksella n. 12 minuuttia. Käytin kuormana 12 V:n 5 W etuvastuksellista LED matriisia.
Virran lyhyesti katketessa ennen C2:n ja hilan jännitteen laskua, FET jatkaa johtavana aikavakion loppuun vaikka kuormaan ei enää virtaa saa.
Virran katketessa tarvitaan vielä C2:n purku erikseen. Lisäsin C2:n yli 1 megaohmin vastuksen, joka lyhentää kytkennän toipumista (useita sekunteja), eikä vaikuta C1:n latautumiseen Q1:n kautta.Kokeilin jo zenerillä viivepiirin vakavointia, mutta kun vakiovirtalähteen jännitesäätö on niin laaja (19-38V) joutuu sarjavastuskin olemaan isohko zenerin tehon rajoittamiseksi, mistä seuraa taas haittaa konkkien latautumiseen. Ulkoisella vakiojännitepowerilla (19V) syötettäessä pumppausilmiötä ei esiinny, ja ledit sammuvat himmentyen fetin liikaa lämpenemättä.
Tiedä sitten olisiko fetti valittava tietyillä kriteereillä että sammuminen olisi nopea? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokeilin jo zenerillä viivepiirin vakavointia, mutta kun vakiovirtalähteen jännitesäätö on niin laaja (19-38V) joutuu sarjavastuskin olemaan isohko zenerin tehon rajoittamiseksi, mistä seuraa taas haittaa konkkien latautumiseen. Ulkoisella vakiojännitepowerilla (19V) syötettäessä pumppausilmiötä ei esiinny, ja ledit sammuvat himmentyen fetin liikaa lämpenemättä.
Tiedä sitten olisiko fetti valittava tietyillä kriteereillä että sammuminen olisi nopea?Sen nopean toiminnan saavuttamiseksi FETin gatelle tarvitaan ei-invertoiva CMOS schmitt-triggeri. CMOS siksi, että varauskondensaattori ei purkautuisi liian nopeasti. Invertoivia schmitt-triggereitä tarvittaisiin kaksi peräkkäin. Jotta komponenttien määrä ei lisääntyisi liikaa, sen pitäisi olla esim. SOT-23 koteloinen yksittäinen SMD komponentti. Schmitt-triggerille tulojännitettä voi joitua jotenkin vähän rajoittamaan. Gaten toiminta olis silloin kuitenkin nopea.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokeilin jo zenerillä viivepiirin vakavointia, mutta kun vakiovirtalähteen jännitesäätö on niin laaja (19-38V) joutuu sarjavastuskin olemaan isohko zenerin tehon rajoittamiseksi, mistä seuraa taas haittaa konkkien latautumiseen. Ulkoisella vakiojännitepowerilla (19V) syötettäessä pumppausilmiötä ei esiinny, ja ledit sammuvat himmentyen fetin liikaa lämpenemättä.
Tiedä sitten olisiko fetti valittava tietyillä kriteereillä että sammuminen olisi nopea?Kokeilitko ottaa viivepiirin syötön ohi LEDien vakoivirtasyötön? Eli LEDeille ja viivepiirille omat syöttölinjat.
Tollaisia invertoivia schmitt-triggereitä pitäis saada sovitettua 2 kappaletta kytkentään.
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/ttlcmos-logiikkapiirit/uudet-logiikkaperheet/2219-nc7s14-smd.html
Vois tietenkin tutkia. saisiko ton kytkennän sovitettua P-MOSFETille? Silloin saattais riittää yksi schmitt-triggeri. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokeilitko ottaa viivepiirin syötön ohi LEDien vakoivirtasyötön? Eli LEDeille ja viivepiirille omat syöttölinjat.
Tollaisia invertoivia schmitt-triggereitä pitäis saada sovitettua 2 kappaletta kytkentään.
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/ttlcmos-logiikkapiirit/uudet-logiikkaperheet/2219-nc7s14-smd.html
Vois tietenkin tutkia. saisiko ton kytkennän sovitettua P-MOSFETille? Silloin saattais riittää yksi schmitt-triggeri.Ton NC7S14 jännitekesto on vain 6V. Eli siitä ei taida saada apua. Taitaa jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi tehdä Schmitt kytkentä yksittäisillä feteillä. Eli kytkentäänn tulisi pari SOT23 FETiä ja jokunen vastus lisää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ton NC7S14 jännitekesto on vain 6V. Eli siitä ei taida saada apua. Taitaa jäädä ainoaksi vaihtoehdoksi tehdä Schmitt kytkentä yksittäisillä feteillä. Eli kytkentäänn tulisi pari SOT23 FETiä ja jokunen vastus lisää.
Nopea simulointi erillisillä komponenteilla fet-schmitt-triggauksesta:
https://aijaa.com/hHr6ax - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kokeilitko ottaa viivepiirin syötön ohi LEDien vakoivirtasyötön? Eli LEDeille ja viivepiirille omat syöttölinjat.
Tollaisia invertoivia schmitt-triggereitä pitäis saada sovitettua 2 kappaletta kytkentään.
https://www.partco.fi/fi/elektroniikan-komponentit/aktiivit/ttlcmos-logiikkapiirit/uudet-logiikkaperheet/2219-nc7s14-smd.html
Vois tietenkin tutkia. saisiko ton kytkennän sovitettua P-MOSFETille? Silloin saattais riittää yksi schmitt-triggeri.Voisi ehkä tehdä oman jännitelähteen viivepiirille suoraan 230VAC jännitteestä. Yksinkerainen tyyliin, sarjakondensattori+suojavastus+tasuri+elko+zener.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nopea simulointi erillisillä komponenteilla fet-schmitt-triggauksesta:
https://aijaa.com/hHr6axNiin, tässähän on kaksi ongelmakohtaa, ledien sammumisen aiheuttamasta käyttöjännitteen noususta aiheutuva fetin hilajännitteen nousu uudelleen, ja fetin hidas ohjautuminen kiinni. Jälkimmäisen eliminointi ei kuitenkaan korjaa ensimmäistä ongelmaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin, tässähän on kaksi ongelmakohtaa, ledien sammumisen aiheuttamasta käyttöjännitteen noususta aiheutuva fetin hilajännitteen nousu uudelleen, ja fetin hidas ohjautuminen kiinni. Jälkimmäisen eliminointi ei kuitenkaan korjaa ensimmäistä ongelmaa.
Jos ton kytkennän Q1 on tukossa, niin mistä FETin gatelle voisi tulla jännite uudelleen vaikka syöttöjännie vaihtelisikin?
https://aijaa.com/4YywGr - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ton kytkennän Q1 on tukossa, niin mistä FETin gatelle voisi tulla jännite uudelleen vaikka syöttöjännie vaihtelisikin?
https://aijaa.com/4YywGrHeti kun käyttöjännite nousee korkeammaksi kuin C1 oleva jännite, alkaa Q1 kulkea kantavirtaa, eikä se ole enää tukossa. Siitä se valon pumppaaminen johtuu fetin katkaisuvaiheessa.
- Anonyymi
555 ?
- Anonyymi
Joo 555, ihan perinteisesti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo 555, ihan perinteisesti.
555 on huono pitkillä viiveillä konkan vuotovirran vuoksi. Jos osien määrä pitää olla pieni niin nykyään 8-pinninen mikroprosessori jossa sisäinen kello, kustantaa pari euroa. Vaatii jännitteensyöttöön riittävän stabiloinnin mutta vie vähän virtaa.
- Anonyymi
https://aijaa.com/xJvJvy
Kun tuo pääsyöttöjännite ei olekaan "jäykkä vakio", täytyi kytkentä suunnitella kelluvalle 30 - 40 V:n jännitteelle uudelleen.
Nyt C2:n jännitekestoisuus on kuitenkin hyvä olla 60 V. Samalla voi ehkä pienentää kapasitanssia ja purkuvastusta, koska korkeampi jännite purkautuu pitempään. C2:n jännitettä kuitenkin joutuu haistelemaan FETillä Q1, jottei C2:n jännite purkautuisi tarpeettomasti. FETin Q1 jännitekestoisuuskin pitää vastaavasti olla korkeampi. Lisäsin 33 voltin zener vakavoinnin, koska kaikki komponentit eivät kestä yli 37 voltin jännitettä. TL431 (IC1) kestää anodi-katodijännitettä vain 37 volttia. TL431 IC1 on jyrkästi 2,5 voltin kohdalla toimiva komponentti. Kun IC1:n referenssijännite on alle 2,5 volttia, se ei johda. Q2:n hila saa täyden jännitteen 33 voltista ja LED matriisi palaa. Eli C2:ssä on jännitettä pitämässä Q1:n johtavana, ja IC1:n referenssi on lähellä nollaa. Kun C2:n jännite on riittävän alhaalla, IC1:n referenssijännite alkaa nousta. Referenssijännitteen noustua 2,5 volttiin, IC1 muuttuu äkisti johtavaksi ja Q2:n hilajännite putoaa lähelle nollaa tukkien samalla LEDien virran. Tässä kytkennässä Q2 hilan kytkentäjännitteen ei tarvitse olla logiikkatason matala jännite. FETin jännitekestoisuus pitäisi kuitenkin olla jo 60 V tai yli.
R6:n kautta virta on muutaman milliampeerin 35 voltilla, korkeintaan 20 mA milliamppeerin luokkaa jännitten heilahdellessa 40 volttiin. Eli 33 V zeneriin riittää melko pieni tehonkesto. Pääjännitteen heilunta vaikuttaa siihen vain vähän. Mikäli pääjännite heiluu 40 volttiin R6:n arvo pitää nostaa 1000 ohmiin.
Korkeimmilla jännitteillä viiveosan 33 V:n vakavointi tarvitaan joka tapauksessa. Se ei ehkä enää onnistu zenerillä, vaan siihen tarvitaan jo "järeämpiä" komponennteja.
Muuten tuo viiveosa ei ole kovin herkkä jännitteen vaihtelulle, koska IC1 tekee toiminnasta jyrkän.
Kytkentä on jälleen vain simuloitu eikä käytännössä kokeiltu.
Simuloitu 10 voltin heilunta ei näyttäis vaikuttavan viiveen triggaukseen mitenkään.- Anonyymi
Nyt on koekytkentälaudalla ajossa parannettu versio aiemmasta kytkennästä. Lisäsin kytkentään optoerottimen joka jännitteen noususta purkaa 47µF konkan varauksen. Nyt ledit sammuvat jyrkästi kun jännite alkaa nousta normaalista.
https://ibb.co/SPDQ6VD - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt on koekytkentälaudalla ajossa parannettu versio aiemmasta kytkennästä. Lisäsin kytkentään optoerottimen joka jännitteen noususta purkaa 47µF konkan varauksen. Nyt ledit sammuvat jyrkästi kun jännite alkaa nousta normaalista.
https://ibb.co/SPDQ6VDYhdessä vaiheessa mietin minäkin opton käyttöä. Suunnittelin sitä fototransistorilla, joka havatsisi ledien himmenemisen ja avustaisi sitä kautta FETin hilalta jännitteen pois. Se vain ei sopinut ajatukseen pienestä koosta. On ehkä vaikea sovittaa tuo optoerotin pienen koon vaatimuksiin. Tuossa TL431 versiossa komponentit ovat saatavissa SMD ja SOT23 palikoina, jolloin vielä puristuis melko pieneksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhdessä vaiheessa mietin minäkin opton käyttöä. Suunnittelin sitä fototransistorilla, joka havatsisi ledien himmenemisen ja avustaisi sitä kautta FETin hilalta jännitteen pois. Se vain ei sopinut ajatukseen pienestä koosta. On ehkä vaikea sovittaa tuo optoerotin pienen koon vaatimuksiin. Tuossa TL431 versiossa komponentit ovat saatavissa SMD ja SOT23 palikoina, jolloin vielä puristuis melko pieneksi.
No ei ne SMD-optoerottimetkaan liialla koolla pilattuja ole...
- Anonyymi
https://ibb.co/vLqCtf5
Nyt lamppuprojekti on valmis, toisessa kuvan led-lampuista on automaattinen sammutus n. 30 minuutin kuluttua.
Lamppu pääsee koekäyttöön makuuhuoneen kattoplafondiin.- Anonyymi
Eli se elektroniikan piirilevy onkin tuon LED-matriisin takana, eikä E37 kannan sisällä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli se elektroniikan piirilevy onkin tuon LED-matriisin takana, eikä E37 kannan sisällä?
ups ... siis E27 kannan?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli se elektroniikan piirilevy onkin tuon LED-matriisin takana, eikä E37 kannan sisällä?
Tässä mallissa on tilaa suorastaan ruhtinaallisesti, verratuna bulb tyyppisiin lamppuihin.
- Anonyymi
Lamppu on toiminut koekäytössä epäilyttävän hyvin, nimittäin oletin että C1 purkaantuminen lampun sammumisen jälkeen kestäisi hyvin pitkään, josta seuraisi ettei uudelleen sytytys onnistuisi heti.
Nyt kuitenkin lamppu on sytytettävissä heti uudelleen, ja paloaikakin on lähes yhtä pitkä kuin kylmiltään sytytettäessä. Konkkahan vielä automaattisen sammutuksen jälkeen latautuu vielä lisääkin powerin tyhjäkäyntijännitteeseen saakka.
Havaintona myös se että kun automaattisen sammumisen jälkeen valokytkimellä katkaisee sähkön lampulta, välähtävät ledit lyhyesti. Fetti siis saa jo silloin ohjausta ja tyhjentää powerin konkkien jännitteen.
Mitä kautta tuo C1 purkaantuminen oikein tässä tapahtuu? Transistori Q1 kuitenkin on tässä johtavana niin pitkään että C2 ehtii saada riittävän jännitteen.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 372401
Mies kateissa Lapualla
Voi ei taas! Toivottavasti tällä on onnellinen loppu. https://poliisi.fi/-/mies-kateissa-lapualla362336- 951721
Olen aina vain
Ihmeissäni siitä että oletko niin tosissani minusta? Mitä muut ajattelisi meistä?511280Joo nyt mä sen tajuan
Kaipaan sua, ei sitä mikään muuta ja olet oikea❤️ miksi tämän pitää olla niin vaikeaa?841246Olipa ihana rakas
❤️🤗😚 Toivottavasti jatkat samalla linjalla ja höpsöttelykin on sallittua, kunhan ei oo loukkaavaa 😉 suloisia unia kau51165Kansanedustaja Teemu Keskisarja ei osallistu Linnan juhliin vaan natsikulkueeseen
Kerääkö poliisi taas natsiliput pois osallistujilta?266989- 52966
Kumpi teistä rakastui ensin?
Sinä vai kaipaamasi henkilö (jos siis tunteet ovat molemminpuolisia)? Tai jos kyse ei ole vielä rakkaudesta, niin kumpi36737- 27710