Mitä tehdä yksin Juhannuksena?

loneone

Oon parikymppinen yksinäinen nuori nainen, joka miettii jo kuumeisesti mitä tehdä, mihin mennä tulevana Juhannuksena?
Ahdistaako muita yksinäiset pyhät? Sitä kun tahtois saada mukavia uusia kokemuksia, joita voisi sitten vanhana muistella.

36

11177

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aina ja aina

      Täälä toinen parikymppinen nuori nainen ja olen kans todella yksinäinen. Mua ahdistaa kaikki viikonloput ja muut pyhät, kuten juhannus yms. Ne on yhtä tuskaa kun huvittais lähtee kavereiden kans johonkin pitämään hauskaa mutta yksin on aina lähdettävä jos haluaa johonkin mennä. Ja yksin ei aina kehtaa.

      Viikonloput on yhtä tuskaa jos ei kehtaa mihinkään lähteä. Samoin kaikki muutkin pyhät. Ja kesäkin on yhtä tuskaa, silloin vasta näkeekin kuinka ihmiset pitävät hauskaa festareilla kavereidensa kanssa.

      Ja sitä kans niin mietin kun kuulee kaduilla tai missä ikinä olenkin kun kerrotaan mitä joskus on tapahtunut kun on ollut jossain festareilla, tms... Mutta kun mulla ei ole juuri mitään mitä voisin kertoa kenellekään tai sitten vanhana muistella.

      En enää kauaa jaksa tätä yksinäisyyttä, olen harkinnut jo niin monesti itsemurhaa. Parempi lähteä pois jo nuorena niin ei sitten vanhana tarvitse itku kurkussa kuunnella vanhainkodissa kun muut selittävät mitä nuorena on tullut tehtyä.

      • geneerinen nimimerkki

        Oon ollu samassa tilassa kuin sinä. Oon edelleen hengissä. Mua on jostain syystä lohduttanut ajatus siitä, että yksinäisyyteen ei voi kuolla. Yksinäisyyteen turtuu lopulta. En mä edes enää huomaa, jos mulla on ollu syntymäpäivä. En pidä tommosia juttuja enää mitenkään merkityksellisinä.

        Sullakin on selvästi liikaa aikaa ajatella asioita. Tee asialle jotain. Täytä vapaa-aika jollain tekemisellä. Mä olen pysynyt järjissäni opiskelemalla ihan naurettavaa tahtia. Mua ei enää ahdista viikonloput, kun koko ajan joku deadline puskee päälle.

        Musiikki saa ainakin mut hyvään olotilaan. Kunnon musiikin pauhatessa koen yksinäisyyden aika juhlalliseksi enkä oikeestaan erityisen negatiiviseks asiaks. Kokeile ennakkoluulottomasti kaikkia musagenrejä, niin varmaankin löytyy semmonen, mikä tuottaa sulle hyviä fiiliksiä. Muutkin keinot tunteiden purkamiseks toimii. Pidän itte tärkeänä sitä, että purkaa tunteita suht tasaseen tahtiin, niin ei tuu sit yhtäkkiä mitään romahdusta.

        Kannattaa myös muistaa, että täysin perseestä oleva kokemus on kuitenkin kokemus sekin.


      • jenna

        toi riipasee mua kun tiedän miltä se tuntuu. Mäkin oon lähemmäs kakskymmentä ja enemmän tai vähemmän yksinäinen jo pitkään, jotenkin ulkopuolinen ja rajamailla. Mä en tiedä mistä moinen, olen vilkas ja jopa villi luonteeltani, rakastan bilettämistä ja sitä harrastan mielelläni vaikka ilman kavereitakin... ehkä olen sitten jotenkin niin erilainen (vaikka onhan moni muukin) tai liian levoton tai itsenäinen tai vain kusipää =). Pahinta ehkä tässä juuri se, kun miettii pakostakin välillä, että MIKÄ minussa on vikana!? Miksei ne välitä minusta ja soita halua olla munkin kanssa. Miksen mä ole tärkeä?


      • Ink83

        Mikä siinä on niin vaikeaa.. ei muuta kuin paketti kortsuja mukaan, reppu täyteen viinaa ja festareille.
        Siellä sitten kuseksit umpikännissä minne ikinä haluat ja paneskelet tuntemattomia miehiä.
        Varmasti kokemisen arvoista, puhumattakaan siitä mielettömästä määrästä lapsellisia ja tyhmiä ihmisiä rääkymässä ja tappelemassa.
        Festarin jälkeen voi sitten käydä lääkärissä jännäämässä, että antoiko joku ihana poitsu(josta sinulla ei ole muistikuvaa) sulle läksiäislahjan
        Maltat tuskin odottaa.
        Kannattaa kuule hakea niitä muistelemisen arvoisia kokemuksia ihan muualta. Ei ne hyvät kokemukset rajoitu vaan viinanjuontiin ja pippalointiin, maailma on täynnä tekemistä, kun avaa silmänsä.


      • tuoko
        Ink83 kirjoitti:

        Mikä siinä on niin vaikeaa.. ei muuta kuin paketti kortsuja mukaan, reppu täyteen viinaa ja festareille.
        Siellä sitten kuseksit umpikännissä minne ikinä haluat ja paneskelet tuntemattomia miehiä.
        Varmasti kokemisen arvoista, puhumattakaan siitä mielettömästä määrästä lapsellisia ja tyhmiä ihmisiä rääkymässä ja tappelemassa.
        Festarin jälkeen voi sitten käydä lääkärissä jännäämässä, että antoiko joku ihana poitsu(josta sinulla ei ole muistikuvaa) sulle läksiäislahjan
        Maltat tuskin odottaa.
        Kannattaa kuule hakea niitä muistelemisen arvoisia kokemuksia ihan muualta. Ei ne hyvät kokemukset rajoitu vaan viinanjuontiin ja pippalointiin, maailma on täynnä tekemistä, kun avaa silmänsä.

        on sinun ainut kuvasi festareista? Juu kyllähän siellä varmaan mainitsemaasi toimintaa harrastetaan, mutta eiköhän jokainen kuitenkin vietä festarinsa miten haluaa? Ei kai itsetarkoitus ole kuseksia ympäriinsä räkäkännissä ja paneskella kaikkien vastaantulevien äijien/muijien kanssa. Olen kuullut, että festareilla voi jopa kuunnella musiikkia livenä :-0 Olenko väärässä??

        Siis et halunnut etsiä pointtia kirjoituksesta? Festarithan on ihan kiva tapahtuma ja ne voi viettää haluamallaan tavalla. Jos sinun kokemuksesi on tuollainen niin olen todella pahoillani. Itse olen ihan selvin päin festareilla joskus käynyt eikä moitittavaa ollut.

        Rakentavaa keskustelua ja kohtalontovereita kai täällä kaivataan. Tuossa alempana ehdotin, että kaikki nämä yksinäiset voisivat koota porukan ja lähteä yhdessä vaikka "PAHAmaineisille festareille" tekemään ties vaikka mitä kamalaa... vaikkapa kuuntelemaan sitä musiikkia. :-D


      • mksk

        Olen ollut enemmän tai vähemmän yksinäinen ehkä aina?? Olen kehittänyt yksinäisyyden peitoksi ajatuksen, että olen yksin viihtyvä/selviytyvä ihminen - olen siis tehnyt välttämättömyydestä hyveen.

        Totuus on, että häpeän yksinäisyyttäni. En kerta kaikkiaan haluaisi kaikkien näkevän että olen yksin. Tuntuu siltä että yksinäisyys on itseään vahvistava kierre. Kun on yksinäinen, näyttää yksinäiseltä (istuu yksin, kävelee yksin..) ja näin viestii toisille: "olen yksinäinen, ei kannata lähestyä!". No, lopputulos on se että on mieluummin kotona sisällä yksikseen niin ei tarvitse omaa yksinäisyyttään julkisesti paljastaa...ja näin olen taas (ja ikuisesti) yksin.

        Miten ihmisiin tutustutaan? Mistä puhutaan? Voiko ihmisistä kerta kaikkiaan vieraantua?? Onko niin että ihmiset joilla on jo paljon ystäviä saavat luonnostaan ystäviä lisää? Onko yksinäisyys ihmisen kiinnostavuutta olennaisesti vähentävä vamma?


      • Ink83
        tuoko kirjoitti:

        on sinun ainut kuvasi festareista? Juu kyllähän siellä varmaan mainitsemaasi toimintaa harrastetaan, mutta eiköhän jokainen kuitenkin vietä festarinsa miten haluaa? Ei kai itsetarkoitus ole kuseksia ympäriinsä räkäkännissä ja paneskella kaikkien vastaantulevien äijien/muijien kanssa. Olen kuullut, että festareilla voi jopa kuunnella musiikkia livenä :-0 Olenko väärässä??

        Siis et halunnut etsiä pointtia kirjoituksesta? Festarithan on ihan kiva tapahtuma ja ne voi viettää haluamallaan tavalla. Jos sinun kokemuksesi on tuollainen niin olen todella pahoillani. Itse olen ihan selvin päin festareilla joskus käynyt eikä moitittavaa ollut.

        Rakentavaa keskustelua ja kohtalontovereita kai täällä kaivataan. Tuossa alempana ehdotin, että kaikki nämä yksinäiset voisivat koota porukan ja lähteä yhdessä vaikka "PAHAmaineisille festareille" tekemään ties vaikka mitä kamalaa... vaikkapa kuuntelemaan sitä musiikkia. :-D

        En ole käynyt ja juttujen&kuvamateriaalin perusteella ei pahemmin kiinnostakaan nämä suomen roska festarit.
        Sen verta heikkoa musiikillistakin tarjontaa ettei kiinnosta.
        Saksan ja jenkkilän festarit on varmaan vähän eri osastoa tarjonnaltaan ja tunnelmaltaan.
        Mutta siitä nyt ei ollutkaan kyse, vaan niistä festarimuistoista, mistä tämä edeltävä henkilö puhui, eli juuri jotain kännäämis yms. juttuja todennäköisesti tarkoitti


      • yksin?
        jenna kirjoitti:

        toi riipasee mua kun tiedän miltä se tuntuu. Mäkin oon lähemmäs kakskymmentä ja enemmän tai vähemmän yksinäinen jo pitkään, jotenkin ulkopuolinen ja rajamailla. Mä en tiedä mistä moinen, olen vilkas ja jopa villi luonteeltani, rakastan bilettämistä ja sitä harrastan mielelläni vaikka ilman kavereitakin... ehkä olen sitten jotenkin niin erilainen (vaikka onhan moni muukin) tai liian levoton tai itsenäinen tai vain kusipää =). Pahinta ehkä tässä juuri se, kun miettii pakostakin välillä, että MIKÄ minussa on vikana!? Miksei ne välitä minusta ja soita halua olla munkin kanssa. Miksen mä ole tärkeä?

        Moi jenna, kun luin näitä juttuja niin sun kirjotus jäi jotenkin mieleen. Vaikka mä olen sua vanhempi ja käyn samoja ajatuksia kuin sinäkin. Se on hyvä et sä tykkäät bilettämisestä ja muusta hauskasta. Sinussa ei ole mitään vikaa sä oot nuori ja nauti siitä. Ja kun sä kirjoitat et miksen mä ole tärkeä?? Ei sillä ole niin väliä vaan ajattele, että sulla jenna on elämä edessä ja nauti jokaisesta päivästä minkä elät. AJATTELE SÄ ELÄT.....jenna...hauskaa kesää


      • yksin

        Hei yksinäinen, vaikka et sä ole kuitenkaan niin yksin kuin susta tuntuu. Mä olen mies ja hiukan sua vanhempi ja vähän elämää kokenut. Olen kokenut ilon hetkiä monesti mutta myös niitä surun hetkiä, joita meistä ei kukaan niitä kaipaa. Mutta ne kuuluu elämään myös. Usko pois näin on. Yksinäisydestä voin sanoa et mullakin tulee ankea juhannus. Mutta en mä sentään ajattele elämän lopettamista. Sehän olisi kaiken loppu. Niin kauan kun on elämää niin kauan on toivoa. Siis eläkäämme...


      • erakkomies
        mksk kirjoitti:

        Olen ollut enemmän tai vähemmän yksinäinen ehkä aina?? Olen kehittänyt yksinäisyyden peitoksi ajatuksen, että olen yksin viihtyvä/selviytyvä ihminen - olen siis tehnyt välttämättömyydestä hyveen.

        Totuus on, että häpeän yksinäisyyttäni. En kerta kaikkiaan haluaisi kaikkien näkevän että olen yksin. Tuntuu siltä että yksinäisyys on itseään vahvistava kierre. Kun on yksinäinen, näyttää yksinäiseltä (istuu yksin, kävelee yksin..) ja näin viestii toisille: "olen yksinäinen, ei kannata lähestyä!". No, lopputulos on se että on mieluummin kotona sisällä yksikseen niin ei tarvitse omaa yksinäisyyttään julkisesti paljastaa...ja näin olen taas (ja ikuisesti) yksin.

        Miten ihmisiin tutustutaan? Mistä puhutaan? Voiko ihmisistä kerta kaikkiaan vieraantua?? Onko niin että ihmiset joilla on jo paljon ystäviä saavat luonnostaan ystäviä lisää? Onko yksinäisyys ihmisen kiinnostavuutta olennaisesti vähentävä vamma?

        yksinäisiä pidetään jotenkin nössömpinä kuin muita ihmisiä ja ajatellaan että täytyy tossakin tyypissä olla jotakin vikaa kun ei oo saanut ketään ystäviä tai sitten ajatellaan että sehän haluaakin olla yksin.


      • black...rose
        jenna kirjoitti:

        toi riipasee mua kun tiedän miltä se tuntuu. Mäkin oon lähemmäs kakskymmentä ja enemmän tai vähemmän yksinäinen jo pitkään, jotenkin ulkopuolinen ja rajamailla. Mä en tiedä mistä moinen, olen vilkas ja jopa villi luonteeltani, rakastan bilettämistä ja sitä harrastan mielelläni vaikka ilman kavereitakin... ehkä olen sitten jotenkin niin erilainen (vaikka onhan moni muukin) tai liian levoton tai itsenäinen tai vain kusipää =). Pahinta ehkä tässä juuri se, kun miettii pakostakin välillä, että MIKÄ minussa on vikana!? Miksei ne välitä minusta ja soita halua olla munkin kanssa. Miksen mä ole tärkeä?

        Sama tunne mulla, se on niin typerää kun oikeasti ei kukaan kaveri koskaan minulle soita, jos niiden kanssa jotain tekee niin yleensä pitää pari viikkoa rimputella ja vongata että heillä ois pari sekuntia mulle aikaa, muiden kavereiden seurassa kyllä ehtivät pyöriä. Miettii vaan että mikä ihme on vialla, vaikka kuinka yrittää olla fiksu ja kiltti ja kuunnella toisia ja ties mitä, turhaa kaikki yrittäminen on. Tuntuu niin pirun epäreilulta että itse pitää vaan homehtua yksin kotona kun ei vaan ole ketään kaveria mihinkään lähtemään, ja varsinkin kun tahtoisin olla aktiivinen, käydä baareissa, kävelyillä, heilua ties missä meren rannoilla tai metsissä mutta ei. Jostakin syystä se olen aina minä yksin. Eikä itsekseen mihinkään lähteminen yksinkertaisesti ole hauskaa eikä innosta kuunnella miten ihmiset käskevät vaan ottaa niskasta kiinni ja lähteä yksin baariin tai lenkille tai jotain, kun se ei ole yhtään sama asia.

        Juhlapyhät tosiaan ahdistaa, vappu oli ihan kamala kun ne muutamat "kaveritkin" olivat muka niin kiireissään jääkiekkoa katsoessa ettei mitään voitu tehdä, totta ne muiden kavereiden kanssa sitten myöhemmin johonkin lähtivät muttei mulle sitä hupia suotu. Katkeraksi tulee, jos se ei tästä viestistä ole jo ilmi käynyt :/
        Nyt vaan kauhulla odotetaan juhannusta. Ei oo oikeasti mitenkään rakentavaa mielenterveydelle tällänen.

        Ja juhannuksesta vielä, jos on muita yksinäisiä oulun suunnalta niin kertokaa :) Pidetään yksinäisten miitti tai jotain :P


      • romu
        jenna kirjoitti:

        toi riipasee mua kun tiedän miltä se tuntuu. Mäkin oon lähemmäs kakskymmentä ja enemmän tai vähemmän yksinäinen jo pitkään, jotenkin ulkopuolinen ja rajamailla. Mä en tiedä mistä moinen, olen vilkas ja jopa villi luonteeltani, rakastan bilettämistä ja sitä harrastan mielelläni vaikka ilman kavereitakin... ehkä olen sitten jotenkin niin erilainen (vaikka onhan moni muukin) tai liian levoton tai itsenäinen tai vain kusipää =). Pahinta ehkä tässä juuri se, kun miettii pakostakin välillä, että MIKÄ minussa on vikana!? Miksei ne välitä minusta ja soita halua olla munkin kanssa. Miksen mä ole tärkeä?

        Sinä olet vasta parikymppinen, minä olen jo nelikymppinen, enkä vieläkään ole kenellekään niin tärkeä, että joku tulisi ihan vaan minun luokseni minun takiani. Ongelma voi selvitä sinulle kun mietit mikä sua itseäs kiinnostaa toisissa ihmisissä. Joskus se on hiuskiehkura, joskus argeologin ammatti, joskus lauluääni, joskus olemus... kaikissa ihmisissä on se joku juttu mikä tekee niistä sen mitä ne on. Oikeastaan kysymys onkin siitä oletko huomannut olla esillä, tavallaan tarjota itseäsi näytille, että tämmönen mä olen. Vain sillätavalla voit törmätä just niihin tyyppeihin jotka pitää susta. Kannattaa sitten olla rehellinen tekemisissään, sillä sukulaissielut yleensä tykkää samoista asioista kuin sinäkin. Tietysti..., jos et tiedä kuka oikeastaan olet ja mitä haluat, niin ne pitää selvittää ensin.


      • Anonyymi
        Ink83 kirjoitti:

        Mikä siinä on niin vaikeaa.. ei muuta kuin paketti kortsuja mukaan, reppu täyteen viinaa ja festareille.
        Siellä sitten kuseksit umpikännissä minne ikinä haluat ja paneskelet tuntemattomia miehiä.
        Varmasti kokemisen arvoista, puhumattakaan siitä mielettömästä määrästä lapsellisia ja tyhmiä ihmisiä rääkymässä ja tappelemassa.
        Festarin jälkeen voi sitten käydä lääkärissä jännäämässä, että antoiko joku ihana poitsu(josta sinulla ei ole muistikuvaa) sulle läksiäislahjan
        Maltat tuskin odottaa.
        Kannattaa kuule hakea niitä muistelemisen arvoisia kokemuksia ihan muualta. Ei ne hyvät kokemukset rajoitu vaan viinanjuontiin ja pippalointiin, maailma on täynnä tekemistä, kun avaa silmänsä.

        Tiedän että tämä on tosi vanha postaus mutta tällä kohta 24v naikkonen joka niin yksinäinen että tuntuu että hukun, kun valitettavasti on sellanen elämänvaihe että niska estää työnteon . EI ole ystäviä joo tiedän on myös osittain oma syy kun ei saa niitä tehtyä. Mutta monen monen vuoden kiusaamine ja kavereiden hylkääminen on jättänyt syvät arvet. Tuntuu että olen jotenkin tyytynyt siihen että olen yksin, en haluaisi tyytyä mutta kun olen yrittänyt hankkia kavereita niin sitten kaikki kuivuukasaan ennenkun ollaan edes ehditty kunnolla tutustua toisimme ja jos mika pistää harmittamaan, surettamaan ja masentamaan. kyllä olen ihan varmasti masentunut mutta kukapa 24v ei masentuisi kun muut tekee kaikkea kivaa ystävien seurassa ja otse istuu kotona tai käy yksin kävelyllä/ rannalla istuskelemassa. En tidä mitä tällä kirjoituksella nyrt haluan sanoa kai vaan saada purettua jonnekin tätä olo tuntuu että hukun sellainen olo minulla on. Kun ei saa jakaa elämää kenellekkään, niin tämä koko elämä alkaa tuntumaan niin turhalta ja merkityksettömältä. Olisipa edes se yksi jolle soittaa kun itku kaihertaakurkussa tai kun illalla uni ei tule kosa olet taas ollut yhden päivän puhumatta kellekään.


    • Voi. Itsekin yksinäisenä, mutta vastakkaisen sukupuolen edustajana tunnen hyvin samanlaisia tuntemuksia. Juhannus, tuo "rakkauden ja rakastavaisten" juhla on yksi kamalimmista viettää aina "yksin". Mutta, me yksinäiset harvemmin löydämme toisiamme?

      Hyvää juhannusta kuitenkin kaikille. Itse voin "lohduttautua" että kesäloma päättyy tuolloin...

      • Merja

        käytän sanontaa "bottle is my best friend"

        eli en ole yksin..

        toinen on "maidosta kivat kaverit"

        eli en ole yksin..

        ja jumala on kanssani!


      • eka kerran viime vuonna juh...
        Merja kirjoitti:

        käytän sanontaa "bottle is my best friend"

        eli en ole yksin..

        toinen on "maidosta kivat kaverit"

        eli en ole yksin..

        ja jumala on kanssani!

        olin viime juhannuksen ja yksin tämänkin.Ostin mansikoita ja uusia perunoita.Muutaman koivuoksan jolla juhlistin kesän juhlaa!Vaikka vähän ahdisti viime kesänä, nyt ei ahdista yhtään.Odotan juhannusta ja olen yksin!


    • lonely

      Missä päin asustelet?

      • Nimetön

        Olen huomannut, että monet yksinäiset eivät halua/pysty tapaamaan ketään uusia ihmisiä.
        Olen itse yksinäinen 24-vuotias mies ja olen yrittänyt tutustua uusiin ihmisiin netissä, mutta ei oikein onnistu.


      • Ink83
        Nimetön kirjoitti:

        Olen huomannut, että monet yksinäiset eivät halua/pysty tapaamaan ketään uusia ihmisiä.
        Olen itse yksinäinen 24-vuotias mies ja olen yrittänyt tutustua uusiin ihmisiin netissä, mutta ei oikein onnistu.

        Mikä siinä on niin vaikeaa?
        Itse tapaan jatkuvasti netistä löytyneitä ihmisiä ja pari ystävääkin on jäänyt käteen.


      • mitä ihmettä
        Ink83 kirjoitti:

        Mikä siinä on niin vaikeaa?
        Itse tapaan jatkuvasti netistä löytyneitä ihmisiä ja pari ystävääkin on jäänyt käteen.

        sinä sitten teet täällä palstalla?? Tuntuu, että sinulla se vasta paha olo on. Täällä ei kannata käydä kiukuttelemassa. Jos kerran niitä ystäviä on niin paljon, niin pura heille sitten huoliasi, he varmaan ymmärtävät sinua.


      • Nimetön
        Ink83 kirjoitti:

        Mikä siinä on niin vaikeaa?
        Itse tapaan jatkuvasti netistä löytyneitä ihmisiä ja pari ystävääkin on jäänyt käteen.

        Nämä ihmiset, joihin olen ollut yhteydessä ovat aika eristäytyneitä ja kykenemättömiä tapaamaan ihmisiä.


      • Ink83
        mitä ihmettä kirjoitti:

        sinä sitten teet täällä palstalla?? Tuntuu, että sinulla se vasta paha olo on. Täällä ei kannata käydä kiukuttelemassa. Jos kerran niitä ystäviä on niin paljon, niin pura heille sitten huoliasi, he varmaan ymmärtävät sinua.

        No yksi näistä asuu sen verta kaukana, että aika vähän tulee nähtyä ja vaikka ystäviä onkin, niin ei se tarkoita, etteikö voisi tuntea itseään yksinäiseksi. Se riippuu ihan siitä kuinka läheisiä nämä ystävät ovat jne..


    • nuor mies

      No viime juhannuksena en mennyt minnekkään. Oli aika sateista, mutta kävin sitten poudan tultua hieman pyöräilemässä ja ihmettelemässä hiljaista kaupunkia. Itselläni ei onneksi ole kovin usein tarvetta "mennä minnekkään" ja mitään tekemättömyyskin on sinänsä laatuaikaa.. :).

    • kummempaa lonea

      Jos oot NUORI (< 40v) "yksinäinen" nainen - no hätää.

    • only the lonely

      Kesä on tosiaan ahdistavaa, kun näkee muita pitämässä hauskaa ja haluaisi nauttia sen Elämänsä Kesän, mutta ei ole ketään kenen kanssa sen jakaa...Juhannuksena oon yleensä aina ollu vanhempieni luona, siinähän se menee, kun ei sitä ajattele. Yksinäisten kesäihmisten pitäis perustaa joku kerho! :)

    • yksinäinen...

      itse edustan kyllä miehistä sukupuolta, mutta sama tuska nuo pyhät ja viikonlopun on kun yksin aina....
      ja nyt alko viel kesäloma, mitähän sitä yksin tekis koko tänkin ajan?
      voi voi..

    • jamppa

      Keuruulle helluntaijuhlille. Siel on hienoo eikä tartte olla yksin.........

    • hei!

      Kun luin näitä viestejä, niin huomasin, että kaikki valittavat samaa asiaa. Miksette järkkää niin, että tämän palstan halukkaat kokoontuisivat jonnekkin yhteisen Juhannuksen viettoon. Mitä sitä nyt yksinäisyyden takia itsemurhaa miettiä kun on paljon yksinäisiä ihmisiä ympärillä. Kokoontukaa yhteen. Jatkukoon ystävyys tulevaisuudessa taikka sitten ei, niin on ainakin mitä muistella eikä jussina yksinään tarvitsisi olla.

      En tiedä oliko huono idea, sillä kuka asuu missäkin päin Suomea, mutta miksei sitä jussina voisi vähän pidemmälle lähteä. Ottakaa vaikka (jos mahdollista)kaikille yhtä lähellä oleva paikka tai valitkaa sen mukaan miten kukakin pääsee liikkumaan.

      Minä olen jo hieman vanhempi nainen kahden lapsen yh, joten minulla tuota lapsiseuraa riittää enkä juhannuksena taida rilluttelemman lähteä.

    • EINO

      Tarpeeks monta koria olutta juhannukseksi että pysyy tukevahkossa humalassa juhannuksen pyhät...kun juo kaljaa niin on koko ajan sopivasti tekemistäkin kun joutuu aukomaan pulloja ja juoksemaan kusella...

    • Mää

      Lähde yksiksesi katsomaan kokkoa, ehkä joku tulisi juttelemaan...

      • Vaan

        Meneppäs seurasaareen katsomaan touhuja, siellä on usein ollut jokaiselle jotakin. Otat vähän rahaa mukaan ja siellä on kaikenlaista pientä naposteltavaakin ostettavissa. Älä ota paineita siitä että tapaisit siellä ihanan ihmisen josta tulee paras ystäväsi vaan mene vain viettämään aikaa.
        Muista että elämä on ihmisen parasta aikaa, kuten Matti Nykänen on kuulemma sanonut.


      • tyujktyukgtyu
        Vaan kirjoitti:

        Meneppäs seurasaareen katsomaan touhuja, siellä on usein ollut jokaiselle jotakin. Otat vähän rahaa mukaan ja siellä on kaikenlaista pientä naposteltavaakin ostettavissa. Älä ota paineita siitä että tapaisit siellä ihanan ihmisen josta tulee paras ystäväsi vaan mene vain viettämään aikaa.
        Muista että elämä on ihmisen parasta aikaa, kuten Matti Nykänen on kuulemma sanonut.

        joo se iankaikkinen elämä varsinki on parasta aikaa, tai ajattomuutta oikeestaan. Paras tapa viettää ajattomuutta. Tai sanotaan vielä, parempi tapa, ku vertaa siihen toiseen ikuisuudenviettotapaan


    • kkyky

      Ryyppää niin kauan että päässä pimenee

    • 20+2

      Kyllä muakin ahdistaa yksinäiset pyhät.

    • yksinäinenvittuuntunut

      Juhannuksena olisi kiva grillailla ja mökkeillä, mutta kun ei ole rahaa eikä frendejä.

      Hyvää Juhannusta, SAATANA!

    • Anonyymi

      Olen jo 59v, samat yksinäisyyden ajatukset ja tunteet olleet kuvioissa 11-vuotiasta asti. Ei niistä mihinkään pääse, niiden kanssa pitää oppia elämään, pitää muuttaa omaa asennetta ja suhtautumista elämään, tai sitten lopettaa se kerralla. En pelkää kuolemaa, mutta näen että se ei ole ainoa ratkaisu.

      Ihmisen on paitsi perintötekijöittensä, myös ympäristön luomus. Jokaisen on rakennettava elämänsä niiden eväiden varaan nitä on saanut. Voit ottaa rakennuspalikoita ammattilaisilta, mutta itse pitää ymmärtää omaa mieltään ja käyttäytymistään. Jossain kommentissa oli ajatus "mee festareille ja jaa pillua kaikille", höh, älä tee sitä. Irroittelu tuossa muodossa ei ole sun juttu, se ei lisää sinun henkistä eikä fyysistäkään hyvinvointia millään tavalla.

      Koska sosiaaliset taitosi ovat meidän muiden lailla rajoittuneet, yritä ymmärtää paikkasi yhteisössä. Minä löysin sen kolmannelta sektorilta, jossa nykyään työskentelen. Et voi muuttaa itseäsi iloiseksi sosiaaliseksi jengin keskipisteeksi.

      Opettele kuitenkin kunnioittamaan itseäsi, älä lankea siihen huomion ja hyväksynnän kerjääjän poteroon. Jos joku kehuu, ole onnellinen, mutta usko pois, sitä voidaan käyttää myös väärin, kokemuksia on että aika moni haluaa vain saada sut kumoon ja tehdä siemennysharjoituksia. Itsekunnioitusta siis, arvosta itseäsi.

      Ihminen on luonnostaan mielissään kehuista, kiitoksista ja hurraa-huudoista, nauti tilanteista mutta älä kerjää niitä, sen polun päähän olen opintomatkani tehnyt ja siellä ei näkynyt mitään ylvästä, kaunista tai jaloa.

      Nauti kesästä, seikkaile pyörän, kameran tai hyvän kirjan kanssa, elä omaa, älä muiden elämää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      22
      1321
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      7
      1272
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      5
      1196
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      2
      1184
    5. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      1
      1173
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      1
      1171
    7. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      42
      1157
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      2
      1154
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      3
      1139
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      2
      1120
    Aihe