Hoitaja tekkee kaikki työ Lääkäri kuittaa palkan .. onpa uudistus.

menee yli lääkäripalkat juu

hahaha koulutus mennyt hukkaa ei mikään uudistus jonot eiku paisuu..

saa kato lääkäri puristella ja nuolla hoitajaa ko muuten ei kotona saa mamuu mamuu..

no miksei samalla latakai sinne ja koiruli onko tää tosi siis oiken lapin kansassa ilmoitetaa UUDISTUKSESTA JOKA EI TUO MITTÄÄ ..PAITSI JATKUVUUTTA JONOTUKSELLE AHHAHAH AHHAHAHAH AHHAHAHAH EROTTAKAA KOKO LKS JOHTO PORRAS .

TÄÄ ON TÄTÄ SOTE PASKAA ,PALKAT NOUSEE NÄIÄÄ SOTE IDIOOTEILL A KYVYTTÖMILLÄ , EI OIKEESEEN TYÖHÖN KYKENE

Suurin osa nuorista hoitajista harkitsee alanvaihtoa
VILLE MÄKILÄ
JULKAISTU 28.11.2023 | 08:16
PÄIVITETTY 28.11.2023 | 09:44
SOTE, TYÖELÄMÄ
Keskeisenä syynä on kokemus siitä, ettei palkka vastaa työn vaativuutta.
MAINOS
Tehyn teettämän kyselyn mukaan 93 prosenttia alle 30-vuotiaista hoitajista erikoissairaanhoidossa harkitsee edelleen alanvaihtoa. Hoitajien oma arvio jaksamisestaan sote-alan töissä työuran loppuun sekä koettu työhyvinvointi ovat kuitenkin hieman parantuneet pandemiavuosista.

– Nuorten hoitajien ajatukset alanvaihdosta pitää ottaa vakavasti. Vaikka vain pienehkö osa heistä toteuttaisi aikomuksensa, meillä ei ole varaa menettää yhtä ainutta. Tämä on viesti myös maan hallitukselle. Älkää heikentäkö hoitajien työehtoja ja oikeuksia. Se vie tulevaisuudelta pohjan nyt, kun pahimipien pandemiavuosien jälkeen alkaa näyttää edes hitusen valoisammalta, vetoaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.

Kyselyn mukaan alanvaihtoon ajaa edelleen erityisesti se, että palkka ei vastaa työn vaativuutta. Näin ilmoitti 89 prosenttia vastaajista. Myös arvostuksen puute lisää kiinnostusta alanvaihtoon.

Lisäksi alanvaihdon ajatukset korreloivat voimakkaasti koettuun työhyvinvointiin. Niistä vastaajista, jotka kertoivat erittäin huonosta työhyvinvoinnista, peräti 38 prosenttia sanoi harkitsevansa alan vaihtoa päivittäin.

Vastaajista 11 prosenttia koki työhyvinvointinsa erittäin hyväksi ja 61 prosenttia jokseenkin hyväksi. Työhyvinvoinnin kokemus on parantunut pandemiavuosista. Eri ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja työhyvinvoinnissa. Kuormitusta työssä aiheuttivat edellisten vuosien tapaan erityisesti kiire ja liiallinen työmäärä sekä vähäinen henkilökunta.

Vastaajilta kysyttiin jälleen myös omaa arviota siitä, jaksaako sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä työuransa loppuun. Kaikkiaan 35 prosenttia oli sitä mieltä, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä ja 29 prosenttia kertoi jaksavansa. Monet vastaajista eli 36 prosenttia eivät osanneet arvioida jaksamistaan.

Verrattuna pandemiavuosiin arviot omasta jaksamisesta sote-alalla olivat nyt myönteisempiä. Mutta alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä silti lähes 60 prosenttia prosenttia vastaajista katsoi, että ei tule jaksamaan työuran loppuun sote-alan töissä.

– Tämä on yhä hätkähdyttävän suuri luku, joka sekä poliittisen päättäjän että työnantajien on syytä ottaa vakavasti. On tehtävä kaikki mahdollinen, jotta nuoret hoitajat pysyvät alalla, voivat vaikuttaa työhönsä, saavat työn vaativuutta vastaavaa palkkaa, palautuvat työstään ja voivat edetä urallaan, sanoo Rytkönen.

MAINOS
Vastaajista 89 prosenttia sanoo, ettei jaksa työuran loppuun sote-alan tehtävissä, koska palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja kuormittavuutta. Lisäksi työuran loppuun jaksamista vaikeuttavat merkittävästi arvostuksen puute ja liian vähäinen henkilökunta. Arvostuksen puutetta osoittavat vastaajien mukaan erityisesti työnantajat, hoitotyön johto ja poliitikot.

Vastaajista 63 prosenttia myös kertoo, että ei enää valitsisi sote-alaa, jos olisi aloittamassa nyt opiskeluja. Tässä on tapahtunut hieman myönteistä kehitystä verrattuna edelliseen vuoteen.

Hoitajien kiinnostus lähteä ulkomaille töihin on hieman vähentynyt viime vuosista. Sitä on harkinnut vajaa puolet vastaajista. Tärkein houkutin siirtyä ulkomailla on parempi palkka. Tätä mieltä oli 89 prosenttia vastaajista. Muita syitä ulkomaille lähtöön olivat kyselyn mukaan esimerkiksi vaihtelu ja uudet kokemukset sekä sote-alan korkeampi arvostus.

Kyselyssä selvitettiin myös muista maista Suomeen kohdistuvaa hoitajien rekrytointia. Rekrytointipyrkimykset näyttävät jonkin verran vähentyneen pandemiavuosista. Kaikista vastaajista 16 prosenttia kertoo, että heitä on yritetty rekrytoida ulkomaille sote-alan töihin.

Rekrytointi kohdistuu keskimääräistä enemmän ensihoidossa, teho-osastoilla, synnytysosastoilla, päivystyksissä sekä anestesia- ja leikkausosastoilla työskenteleviin hoitajiin. Rekrytointia tehdään joko sosiaalisessa mediassa, kollegoiden kautta tai suoraan sähköpostitse ja puhelimitse. Selvästi aktiivisimmat rekrytoijat ovat naapurimaat Ruotsi ja Norja.

– Suomalaisena päättäjänä olisin todella huolissani. Ruotsi ja Norja ratkovat omaa hoitajapulaansa suunnitelmallisesti rekrytoimalla osaavaa, kokenutta hoitajakuntaa Suomesta. Ruotsin ja Norjan palkkataso on selvästi parempi. Tiedän myös, että suomalaisille hoitajille tarjotaan esimerkiksi Norjassa hyviä, heidän tarpeidensa mukaan räätälöityjä työmahdollisuuksia, Rytkönen toteaa.

Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta kyselyn erikoissairaanhoidossa työskenteleville jäsenilleen. Kysely tehtiin loppukesästä ja vastaajia oli 3 570.

Kulla pitta maksaa enempi manni soomi naane blond hootaja vaamo.