Elämä on kolhinut minua viimeaikoina tavallista enemmän. En erittele tapauksia sen kummemmin, mutta esim alkoholilla ei ole osuutta asiaan. Mietin pitkään, mistä hakisin apua, päädyin kirkon apuun, ensimmäistä kertaa elämässäni. Kävin juttelemassa joitakin kertoja ongelmastani. Juuri kun luottamus oli mielestäni saavutettu puolin ja toisin, sain yllättäen tukevat haukut päälleni. Hieman liiotellen mikään, mitä olin tehnyt ei ollut oikein. "Tulet tänne vain xxxxxx xxxx toivossa(etten paljasta asiayhteyttä, joudun jättämään sanoja pois)" Ja "Millä oikeudella sinä kuvittelet..." jne.
Noh asiani kääntyi sitten vielä huonompaan suuntaan. Rakkauden huoneessa ei rakkautta ollutkaan.
Käännyin tapahtuneen tiimoilta paikallisen kirkkoherran puoleen. Vastaus oli (ei ihan sanatarkka) "hyvä kun kerroit". Asia jäi siihen.
Arvatkaa eroanko kirkosta.
Noh asiani kääntyi sitten vielä huonompaan suuntaan. Rakkauden huoneessa ei rakkautta ollutkaan.
Käännyin tapahtuneen tiimoilta paikallisen kirkkoherran puoleen. Vastaus oli (ei ihan sanatarkka) "hyvä kun kerroit". Asia jäi siihen.
Arvatkaa eroanko kirkosta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kerroit niin xxx xxx selvästi, että luulenpa sinun ratkaisusi olevan xxx.xxx
luuletko että tuommoinen epämääräisyys ketään xxxx?
Ompahan vain yksi ahne suu ruokapöydässä lisää ruokittavaksi. Ple.
Mielestäni kirkko antaa varsin vähän: Saattaa antaa hyvän arvopohjan, mutta siihenpä ne loppuvatkin. Jos ei ole samaa mieltä kirkon kanssa ja jos on sen oppeja vastaan, ei sillä ole mitään antamista. Riippuu henkilöstä....
Minäkin menin ruokakauppaan. Ostin vahingossa paketin homeisia siitakesieniä. Palasin kauppaan ja valitin asiasta. Kuittia en ottanut ja en saanut vaihtaa tuotetta. Myyjäkin oli ylimielinen. Mutta silti voin hyvillä mielin käyttää saman ketjun liikkeitä. Yhden tai edes kahden ihmisen typeryys ei voi leimata koko kokonaisuutta.
Että silleen.
että mieti ihan omalle kohalle