Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.
Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan.
Saksa ja neuvostoiitto olivat kumppaneita ja liittolaisia
Saksan propaganda suhtautui nuivasti Suomen apuun länsivalloilta, oli jopa sitä vastaan. Asiaan on mitä ilmeisimmin vaikuttanut hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja. Kun presidentti P. E. Svinhufvud aikoi lokakuussa 1939 matkustaa Saksaan hankkimaan Suomelle tukea, lähettiläs Wipert von Blücher sai esimiehiltään Berliinistä kehotuksen estää se: ”Huomauttakaa hänelle, että Saksa ei ole kiinnostunut Suomen ja Neuvostoliiton välisistä ongelmista.”
Neuvostoliitto esitti saadakseen strategisesti parhaan mahdollisen hyökkäysalustan Suomeen , että Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle osia Karjalankannakselta ja Suomenlahden ulkosaaret sekä näiden lisäksi Hangon ja Lappohjan sataman. Vastaavasti Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä. Repola ja Porajärvi olivat alueita, jotka olivat pyrkineet itsenäistymään 1918–1920 Venäjästä, mutta jotka Tarton rauhansopimuksessa jäivät neuvosto-Venäjälle. Suomen valtioneuvosto ei suostunut vaihtokauppaan esitetyssä laajuudessa, koska sekä yleinen mielipide että eduskunta vastustivat sitä, vaan tarjosivat Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevia alueita.
Ensimmäinen operaatiosuunnitelma Suomen valtaamiseksi allekirjoitettiin 29.10.1939. Stalin ei hyväksynyt yleisesikunnan päällikkö Šapošnikovin esittelemää suunnitelmaa, vaan siirsi suunniteltujen operaatioiden johdon Leningradin sotilaspiirille, koska yleisesikunnan tuli hoitaa tärkeämpiä tehtäviä. Lisäksi Stalin siirsi Šapošnikovin lomalle
Moskovan diplomaattipiireissä kiersi marraskuun puolivälissä julkisena salaisuutena tieto, että Suomen rajalle oli keskitetty jo 18 puna-armeijan divisioonaa.Neuvostoliittolaiset sotavangit kertoivat talvisodan aikana, että Suomen rajoille keskitetyissä puna-armeijan joukko-osastoissa oltiin marraskuun puolivälistä lähtien varmoja sodan syttymisestä.
Neuvostojohdon ennakkokäsityksen mukaan sodasta Suomea vastaan ei pitänyt tulla vaikeaa eikä pitkäaikaista. Saksa pysyisi varmasti Molotov-Ribbentrop-sopimukselle uskollisena eikä puuttuisi asiaan, eikä Ruotsikaan auttaisi Suomea.Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov määräsi Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Aleksandra Kollontain nimenomaan huolehtimaan siitä, että Ruotsi, Norja ja Tanska eivät sekaantuisi Suomen ja Neuvostoliiton väliseen selkkaukseen, ja kehotti ivallisesti muita Pohjoismaita vain ”pitämään kiinni rakkaasta puolueettomuudestaan”.
Suomen omasta puolustuskyvystä eivät odottaneet ihmettä muut kuin suomalaiset itse. Etenkin Leningradin puoluesihteeri, kenraalieversti Andrei Ždanov sai Stalinin vakuuttuneeksi siitä, että Suomi voitaisiin hoitaa ”siististi” Leningradin sotilaspiirin voimin.
Kun Molotov 28. marraskuuta ilmoitti Kremliin jälleen kutsutulle Yrjö-Koskiselle Neuvostoliiton irtisanovan yksipuolisesti Suomen kanssa tekemänsä hyökkäämättömyyssopimuksen , Yrjö-Koskinen huomautti, ettei sopimusta ollut mahdollista irtisanoa ennen vuotta 1945. Tähän Molotov ei vastannut mitään.
Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50. Jäämeren rannalla ja Sallassa hyökkäyksen voidaan kuitenkin katsoa alkaneen jo muutamia päiviä aiemmin.Kello 9 Viipurissa annettiin ensimmäinen ilmahälytys. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa 16 paikkakuntaa, muun muassa Helsinkiä kahdesti.
Neuvostojohto muodosti 1. joulukuuta Otto Wille Kuusisen johtaman Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan Terijoen hallituksen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen Suomen ainoaksi viralliseksi hallitukseksi, käyvänsä sotaa valkosuomalaisia kapinallisia joukkoja vastaan ja kieltäytyi neuvottelemasta Risto Rytin 1. joulukuuta muodostaman uuden hallituksen kanssa.Terijoen hallituksen asettaminen paljasti, että Neuvostoliiton tavoitteena oli vallata koko Suomi.
Talvisota kesti 105 päivää neuvostoliitto ei päässyt tavoitteisiinsa vallata Suomi ja liittää se osaksi neuvostoliittoa vaan joutui tyytymään kompromissirauhaan tämän vuoksi neuvostoliitto talvisodan jälkeen kaksi eri kertaa vielä pyysi liittolaiseltaan Saksalta lupaa ryhtyä uuteen yritykseen valloittaa Suomi ensimmäiseen Saksa vastasi ensimmäiseen pyyntöön että ajankohta ei ole hyvä itämeren alueella käytävälle uudelle konflitille ja toiseen pyyntöön Saksa ei vastannut ollenkaan.
Toinen maailmansota oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin Saksan ja Neuvostoliiton miehitettyä Puolan.
Saksa ja neuvostoiitto olivat kumppaneita ja liittolaisia
Saksan propaganda suhtautui nuivasti Suomen apuun länsivalloilta, oli jopa sitä vastaan. Asiaan on mitä ilmeisimmin vaikuttanut hyökkäämättömyyssopimuksen salainen lisäpöytäkirja. Kun presidentti P. E. Svinhufvud aikoi lokakuussa 1939 matkustaa Saksaan hankkimaan Suomelle tukea, lähettiläs Wipert von Blücher sai esimiehiltään Berliinistä kehotuksen estää se: ”Huomauttakaa hänelle, että Saksa ei ole kiinnostunut Suomen ja Neuvostoliiton välisistä ongelmista.”
Neuvostoliitto esitti saadakseen strategisesti parhaan mahdollisen hyökkäysalustan Suomeen , että Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle osia Karjalankannakselta ja Suomenlahden ulkosaaret sekä näiden lisäksi Hangon ja Lappohjan sataman. Vastaavasti Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä. Repola ja Porajärvi olivat alueita, jotka olivat pyrkineet itsenäistymään 1918–1920 Venäjästä, mutta jotka Tarton rauhansopimuksessa jäivät neuvosto-Venäjälle. Suomen valtioneuvosto ei suostunut vaihtokauppaan esitetyssä laajuudessa, koska sekä yleinen mielipide että eduskunta vastustivat sitä, vaan tarjosivat Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevia alueita.
Ensimmäinen operaatiosuunnitelma Suomen valtaamiseksi allekirjoitettiin 29.10.1939. Stalin ei hyväksynyt yleisesikunnan päällikkö Šapošnikovin esittelemää suunnitelmaa, vaan siirsi suunniteltujen operaatioiden johdon Leningradin sotilaspiirille, koska yleisesikunnan tuli hoitaa tärkeämpiä tehtäviä. Lisäksi Stalin siirsi Šapošnikovin lomalle
Moskovan diplomaattipiireissä kiersi marraskuun puolivälissä julkisena salaisuutena tieto, että Suomen rajalle oli keskitetty jo 18 puna-armeijan divisioonaa.Neuvostoliittolaiset sotavangit kertoivat talvisodan aikana, että Suomen rajoille keskitetyissä puna-armeijan joukko-osastoissa oltiin marraskuun puolivälistä lähtien varmoja sodan syttymisestä.
Neuvostojohdon ennakkokäsityksen mukaan sodasta Suomea vastaan ei pitänyt tulla vaikeaa eikä pitkäaikaista. Saksa pysyisi varmasti Molotov-Ribbentrop-sopimukselle uskollisena eikä puuttuisi asiaan, eikä Ruotsikaan auttaisi Suomea.Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov määräsi Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Aleksandra Kollontain nimenomaan huolehtimaan siitä, että Ruotsi, Norja ja Tanska eivät sekaantuisi Suomen ja Neuvostoliiton väliseen selkkaukseen, ja kehotti ivallisesti muita Pohjoismaita vain ”pitämään kiinni rakkaasta puolueettomuudestaan”.
Suomen omasta puolustuskyvystä eivät odottaneet ihmettä muut kuin suomalaiset itse. Etenkin Leningradin puoluesihteeri, kenraalieversti Andrei Ždanov sai Stalinin vakuuttuneeksi siitä, että Suomi voitaisiin hoitaa ”siististi” Leningradin sotilaspiirin voimin.
Kun Molotov 28. marraskuuta ilmoitti Kremliin jälleen kutsutulle Yrjö-Koskiselle Neuvostoliiton irtisanovan yksipuolisesti Suomen kanssa tekemänsä hyökkäämättömyyssopimuksen , Yrjö-Koskinen huomautti, ettei sopimusta ollut mahdollista irtisanoa ennen vuotta 1945. Tähän Molotov ei vastannut mitään.
Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50. Jäämeren rannalla ja Sallassa hyökkäyksen voidaan kuitenkin katsoa alkaneen jo muutamia päiviä aiemmin.Kello 9 Viipurissa annettiin ensimmäinen ilmahälytys. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa 16 paikkakuntaa, muun muassa Helsinkiä kahdesti.
Neuvostojohto muodosti 1. joulukuuta Otto Wille Kuusisen johtaman Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan Terijoen hallituksen vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan hallituksen Suomen ainoaksi viralliseksi hallitukseksi, käyvänsä sotaa valkosuomalaisia kapinallisia joukkoja vastaan ja kieltäytyi neuvottelemasta Risto Rytin 1. joulukuuta muodostaman uuden hallituksen kanssa.Terijoen hallituksen asettaminen paljasti, että Neuvostoliiton tavoitteena oli vallata koko Suomi.
Talvisota kesti 105 päivää neuvostoliitto ei päässyt tavoitteisiinsa vallata Suomi ja liittää se osaksi neuvostoliittoa vaan joutui tyytymään kompromissirauhaan tämän vuoksi neuvostoliitto talvisodan jälkeen kaksi eri kertaa vielä pyysi liittolaiseltaan Saksalta lupaa ryhtyä uuteen yritykseen valloittaa Suomi ensimmäiseen Saksa vastasi ensimmäiseen pyyntöön että ajankohta ei ole hyvä itämeren alueella käytävälle uudelle konflitille ja toiseen pyyntöön Saksa ei vastannut ollenkaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Talvisota historiaa nuoremmille:
Ukrainan 44. valio divisioona hyökkäsi Suomeen Raatteentietä pitkin 1939 ja annoimme sille paskasakkille sellaisen opetuksen ja turpasaunan jotta piisaa.
https://museot.fi/uploadkuvat/thumb/nayttelykuvat__keno__talvisota-pttyy_jpg800x800.jpg
Muumuassa silloiseen neuvostioliittoon kuuluneen vähemistökansan Ukrainan kansalaisia komennettiin rintamalle samoin kuin muitakin vähemmistökansalaisia tämä on ihan totta .
Pääasiassa joukot kuitenkin olivat Leningradista ja sen ympäristöstä kerättyjä etnisiä venäläisiä mutta muitakin kyllä jouduttiin sitten käyttämään aina krigisiasta asti.