Mitä Stalin sanoisi, jos heräisi henkiin ja katsoisi nyt karttapalloa

Eihän siitä puutu kuin Ukraina ja Baltia. Muut IVY-maat ovat tiukasti lieassa rautakoron alla

Stalinilla oli 1940 se etu, että saattoi kuvitella yrittävänsä uudelleen Suomen valloitusta, kun Neuvostoliiton liittolainen Saksa hyökkäsi länteen. Stalin kuvitteli, että Saksa olisi juuttunut pitkään sotaan Ranskassa.

Kun kuitenkin Ranska luhistui kuudessa viikossa, Stalin joutui odottelemaan lisää ja lähetti ulkoministeri Molotovin hattu kourassa pyytämään Hitlerin lupaa Suomen vastaiselle operaatiolle. Hitleriltä ei sitä herunut.

Putinilla ei ole mitään näkymää, miten voisi sodassaan menestyä. Epätoivo ajaa häntä kohti Hitlerin ratkaisua taistella viimeiseen mieheen, kun muutakaan vaihtoehtoa ei ole.

Ja mitä Adolf Hitler olisi mieltä nykyisestä Saksasta?

Stalin ei ollut hirveän innostunut ydinpommista, hän halusi lähinnä varastaa sen Trumanilta, ettei tämä voisi kerskailla.

"Jos lapsi ei itke", hän sanoi Kurchatoville loppukesällä 1945 kiirehtien, "äiti ei tiedä, mitä hän tarvitsee. Pyydä mitä haluat.!"

Atomipommin rakentaminen oli sellainen tehtävä, johon stalinistinen komentotalous sopi ihanteellisesti. Se muistutti 1930-luvun valtavia rakennusprojekteja - Magnitogorskin teräskaupunkia tai Dneprostroita, Dneprin suurta patoa.

Jotkut KGB:n jäsenistä pitivät amerikkalaista pommiprojektia "vain disinformaationa, eräänlaisena ansana, tapana, jolla jotkut ihmiset myöhemmin kuvasivat Tähtien sotaa eräänlaisena ansana houkutella heitä käyttämään rahaa sellaiseen, mikä ei toimi."

Stalin oli jopa syvästi epäluuloinen pommin parissa työskentelevien tiedemiesten uskollisuudesta, mutta kuitenkin hän ymmärsi tarpeen tukea heidän ponnistelujaan. "Yhtäältä länsi oli malli, koska se oli edistyneempi ja sen tekniikkaa piti kopioida". "Toisaalta länsi oli vihollinen, ja länsimainen tiede ja ideat olivat vihamielisiä ja ne piti pitää poissa Neuvostoliitosta."

Mitä tulee Staliniin, vaikka hän ei täysin hylännyt ajatusta vallankumouksen viemisestä muihin maihin, hänellä ei ollut valloitussuunnitelmia 1945 jälkeen.

Ongelmana Stalinin mukaan oli se, että koska muut maat eivät olleet tiellä kommunismiin, Neuvostoliitto tarvitsi "käytettävissään hyvin koulutetun armeijan, hyvin organisoituja rangaistuselimiä ja vahvan tiedustelupalvelun" puolustaakseen itseään.

Neuvostoliiton johtaja ymmärsi syvästi komiteoiden kokousten voiman. Hän johti neuvostojärjestelmän hallintovirkailijoiden määrän jättimäistä kasvua. Eli Stalin toimi kuten EU. Nykyvenäjä on valinnut Brezhnevin tien, minkä kohtalo riippuu täysin siitä, meneekö fossiilinen energia kaupan vai kaatuuko länsi sen puutteeseen. Stalin siis toimi taloustieteen pääperiaatteiden mukaan liittoutuessaan amerikkalaisten kanssa. Myöhemmin hän halusi häätää amerikkalaiset Euroopasta hintaan, mihin hyvänsä. Stalin tietysti halusi Eurooppaan valtatyhjiön, jota neuvostoliittolaiset voisivat käyttää hyväkseen.