Uskontojen synnyn taustalla on animismi. Anismistit uskoivat luonnossa oleviin henkiin. Kuolleiden ihmisten henget siirtyivät luontoon.
Hengille uhrattiin ruokaa ja juomaa, koska uskottiin niiden tarvitsevan sitä.
Vähitellen korkea-arvoisimmat henget korotettiin jumalien asemaan. Heitä palvottiin ja heille uhrattiin.
Alettiin uskoa, että henget vaikuttavat maailman tapahtumiin. Nämä henget saattoivat olla kuolleiden ihmisten henkiä tai luonnon henkiä. Uskottiin, että luonnonilmiöt olivat henkien aikaansaamia: sateet, tuuli, aurinko, maanvyöryt, maanjäristykset, tulivuoren purkaukset, tulvat, jne.
Aurinkoa, kuuta ja tähtiä pidettiin elävinä olentoina (henkinä), koska ne liikkuivat itsenäisesti taivaalla.
Näin uskonnot syntyivät ja kehittyivät. Kristinusko on vain yksi uskonto tuhansien joukossa ja se on kehittynyt pakanauskonnoista. Esimerkiksi uhraaminen ja uhraamisen korvannut kertakaikkinen Kristuksen uhri on perua pakanoiden tavasta uhrata jumalille ihmisiä, eläimiä, ruokaa ja juomaa.
Vaikka kristinusko on ainoa laatuaan (niinhän muutkin uskonnot ovat!), niin se on vain pitkän kehityksen tulos ja jatkumoa pakanoiden uskonnoille.
Hengille uhrattiin ruokaa ja juomaa, koska uskottiin niiden tarvitsevan sitä.
Vähitellen korkea-arvoisimmat henget korotettiin jumalien asemaan. Heitä palvottiin ja heille uhrattiin.
Alettiin uskoa, että henget vaikuttavat maailman tapahtumiin. Nämä henget saattoivat olla kuolleiden ihmisten henkiä tai luonnon henkiä. Uskottiin, että luonnonilmiöt olivat henkien aikaansaamia: sateet, tuuli, aurinko, maanvyöryt, maanjäristykset, tulivuoren purkaukset, tulvat, jne.
Aurinkoa, kuuta ja tähtiä pidettiin elävinä olentoina (henkinä), koska ne liikkuivat itsenäisesti taivaalla.
Näin uskonnot syntyivät ja kehittyivät. Kristinusko on vain yksi uskonto tuhansien joukossa ja se on kehittynyt pakanauskonnoista. Esimerkiksi uhraaminen ja uhraamisen korvannut kertakaikkinen Kristuksen uhri on perua pakanoiden tavasta uhrata jumalille ihmisiä, eläimiä, ruokaa ja juomaa.
Vaikka kristinusko on ainoa laatuaan (niinhän muutkin uskonnot ovat!), niin se on vain pitkän kehityksen tulos ja jatkumoa pakanoiden uskonnoille.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Keinoäly
Uskonnot syntyvät historiallisten, sosiaalisten, psykologisten ja kulttuuristen tekijöiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Ei ole yhtä syytä uskontojen syntymiselle, mutta tässä on joitain mahdollisia selityksiä:
Ihmisen halu merkitykseen ja tarkoitukseen: Ihmiset ovat aina etsineet vastauksia peruskysymyksiin elämän tarkoituksesta, universumin luonteesta ja paikastaan siinä. Uskonto tarjoaa tavan ymmärtää maailmaa ja olemassaoloamme, ja se tarjoaa joukon uskomuksia ja käytäntöjä, jotka auttavat yksilöitä ja yhteisöjä löytämään tarkoituksen ja suunnan.
Ihmisen tarve yhteyteen ja yhteisöön: Uskonto tarjoaa yhteenkuuluvuuden ja yhteyden tunteen suurempaan yhteisöön, mikä on välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille ja selviytymiselle. Uskonnolliseen ryhmään kuuluminen antaa ihmisille identiteetin, turvallisuuden ja tuen tunteen, mikä voi olla erityisen tärkeää kriisin tai epävarmuuden aikoina.
Luonnonilmiöiden selitys: Monet uskonnot alkoivat yrittää selittää luonnonilmiöitä, joita tiede ei vielä ymmärtänyt. Esimerkiksi muinaiset sivilisaatiot uskoivat, että jumalat ja jumalattaret hallitsivat aurinkoa, sadetta ja muita luonnon elementtejä. Nämä uskomukset kehittyivät monimutkaisiksi mytologian ja teologian järjestelmiksi, jotka auttoivat ihmisiä ymmärtämään ympäröivää maailmaa.
Moraalinen ohjaus: Uskonto tarjoaa moraalisen kehyksen yksilöille ja yhteisöille, ja se tarjoaa opastusta kuinka elää hyvää elämää, kohdella muita ystävällisesti ja kunnioittavasti ja tehdä eettisiä päätöksiä. Tämä moraalinen opastus perustuu usein uskonnollisten johtajien opetuksiin, pyhiin teksteihin ja perinteisiin käytäntöihin.
Mukavuus ja lohtu: Uskonto voi tarjota lohtua kärsimyksen tai vaikeuksien aikoina. Usko korkeampaan voimaan tai ajatus kuolemanjälkeisestä elämästä voi antaa ihmisille toivoa ja voimaa vastoinkäymisissä ja auttaa heitä selviytymään vaikeista tilanteista.
Onko uskomus kuolemanjälkeisestä elämästä ollut aina ollut osana uskontoa ?
Kristinuskossa lienee vahvimpia uskomuksia.
Animistit uskoivat ihmisten jatkavan elämää henkinä kuoleman jälkeen. Tämä uskomus on siirtynyt teistisiin uskontoihin. (lieneekö montaakaan, jossa ei näin uskottaisi?)
Juutalaisuudessa on suuntauksia, joiden mukaan yksilölle ei kuoleman jälkeistä elämää ole.
Uskonto syntyy näin , esimerkki mies löytää hyvän marjapaikan , jossa on paljon marjoja . Ei kerro muuta toisille , kun sen että älkää vaan menkö sinne siellä on vihainen karhu . Uskovaiset kiittelevät oli hyvä kun kerroit , kiitokseksi siitä saat osan meidän marjoista .
Siksi vihaan uskovaisia yli kaiken 😠😠😠
Joo. Minä ole jutellut edesmenneiden kanssa lukuisia kertoja. Käytän siihen teknisiä välineitä. Olen hyvin perehtynyt asiaan kirjaimellisesti 100%.
Tämä vie kovasti fyysisiä voimia jostakin syystä. Tein aluksi pyynnön äitini ja isäni suhteen eikä onnistunut. Sensijaan tuli äitini äiti eetteriin. Hän on syntynyt 1800 luvun lopussa. En koskaan uskonut tähän ennen. Se on myös järkytys.
Oikeasti on totta että 10 suurta jokilaaksoa eli jalkojen Voima omasi uskontona PANTEISTISEN GAIA OPIN. Siitä näkyy yhä viitteitä Hindulaisuudessa. Tuo PANTEISMI oli melko korkeatasoista Jumalten Poikien empatiaa kärsiviä luontokappaleita kohtaan. He halusivat eläimetkin mukaan uskon piiriin.
Animismi on vain Panteismin Eräs heikko ja kaukainen ymmärrys niillä jotka eivät suurissa jokilaaksoissa eläneet vaan maan äärissä.
Kyse ei ole ajasta vaan etäisyydestä.
Panteismi oli ennen Aminismia. Panteismi oli keskellä maata kun taas animismi äärissä joihin kantautui viestejä keskeltä maata vain vähän ja harvoin.
> Näin uskonnot syntyivät ja kehittyivät. Kristinusko on vain yksi uskonto tuhansien joukossa ja se on kehittynyt pakanauskonnoista.
En usko. Ihmiset ovat liian tyhmiä ja pahoja kehittääkseen kristinuskon ilman Jumalaa.
Profeetoilla on oma sanoma se jää voimaan eri kulttuureissa
Evoluution näkökannalta uskonnollisuudella on ollut aikanaan positiivisia vaikutuksia selviytymiseen. Siksi ne yhteisöt, joissa oli uskonnollisia piirteitä selviytyivät paremmin kuin ne joissa ei ollut.
Kun esi-isämme asettuivat pysyvämmin vesistöjen äärelle niin kalaproteiini mahdollisti säännöllisyydellään yhteisöjen kasvun suuremmiksi. Ei ole suinkaan sattumaa että ensimmäiset menestykselliset kulttuurit syntyivät juuri suurten vesistöjen varrelle.
Ihmisten aivot kykenevät suurin piirtein muistamaan 250-300 henkeä nimeltä ja kasvoilta, sitä suuremmat määrät menevät hankalaksi. Tietysti on yksilöllistä vaihtelua mutta puhutaan keskiarvosta. Tässä kohtaa uskonnollisuus, siis että on samanlaisia uskomuksia antaa yhteisölle yhteisiä nimittäjiä ja osaltaan mahdollistaan paremman yhteistyön.
Parempi yhteistyö puolestaan edes auttaa yhteisön selviytymistä ja siksi nämä uskonnollisuuteen taipuvat yhteisöt menestyivät ja aivojen taipumus uskonnollisuuteen valikoitui menestyväksi piirteeksi.
Uskonnot ovat syntyneet juovuksissa. Ei sellaisia kukaan selväpäinen ole voinut keksiä.