Isäni on omassa helluntaiseurakunnassaan arvostetussa asemassa oleva uskonveli.
Silti jo 41 vuoden ajan olen vastaanottanut tältä "veljeltä" kyseenalaisia kristinuskon hengen hedelmiä.
Hän on syyllistänyt minut lapsesta lähtien kaikista vastoinkäymisistäni, minut on hakattu lapsena kymmeniä kertoja, vielä aikuisenakin henkinen nujertaminen jatkuu....
Vaimoaan, siis äitiäni, hän kohtelee ala-arvoisesti. Mutta mitäs näistä, kunhan sunnuntain kokouksessa kaikki kiiltää, vai mitä.
Kristinuskon voima muuttaa ihmistä mitätöityy juuri näissä esimerkeissä. Henkilö on yli 50-v. uskossa, ja mitään hengen hedelmää ei voi nähdä.
Silmissäni kristinusko (ja varsinkin helluntailaisuus) on pudonnut pelkkään lukuisien maailmanselitysten luokkaan, vailla mitään todellista voimaa tai totuutta.
Silti jo 41 vuoden ajan olen vastaanottanut tältä "veljeltä" kyseenalaisia kristinuskon hengen hedelmiä.
Hän on syyllistänyt minut lapsesta lähtien kaikista vastoinkäymisistäni, minut on hakattu lapsena kymmeniä kertoja, vielä aikuisenakin henkinen nujertaminen jatkuu....
Vaimoaan, siis äitiäni, hän kohtelee ala-arvoisesti. Mutta mitäs näistä, kunhan sunnuntain kokouksessa kaikki kiiltää, vai mitä.
Kristinuskon voima muuttaa ihmistä mitätöityy juuri näissä esimerkeissä. Henkilö on yli 50-v. uskossa, ja mitään hengen hedelmää ei voi nähdä.
Silmissäni kristinusko (ja varsinkin helluntailaisuus) on pudonnut pelkkään lukuisien maailmanselitysten luokkaan, vailla mitään todellista voimaa tai totuutta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Isäsi on yksilö.
Ei hänen toimintansa perusteella
voida laittaa helluntaislisuutta
huonoon valoon.
Voisimmehan muuten saman periaatteen
mukaisesti sanoa esim. luterilaisuuden
murhaajauskonnoksi. Monta luterilaistahan
on vankilassa murhista ym. rikoksista.
samanlaista käytöstä niin usealta uskovalta, että en enää usko teoriaan "mädistä omenoista", jotka turmelevat puhtoiset, hyvät uskovat.
Onko tärkeämpää puhua kielillä tai profetoida, kuin elää ihmisiksi ja antaa läheisillen rakkautta?
Minkä perkeleen takia helluntailainen isäni on tuominnut ja syyllistänyt minut jo 41 vuoden ajan? Ei kukaan, edes minä voi aina ja kaikkialla tehdä kaikkea niin väärin, että tuollainen kirottu mitätöiminen olisi perusteltua. Hallelujaa, vai mitä...
yksilöistä...ei uskontunnustuksista...ei siitä mitä halutaan näyttää ...VAAN SIITÄ MITÄ YKSILÖT ON
ilmiö nimeltä farisealaisuus, sama joka sai juutalaisten uskonnolliset johtajat murhaamaan Jeesuksen 2000 vuotta sitten. Nykyajan fariseukset vain murhaavat henkisesti Jeesuksen veljiä ja sisaria. Se, että tällainen fariseus voi olla seurakunnan johtaja kyllä osoittaa, että seurakunnassakin on jotain vialla.
Farisealaisuuden perussyy on huono itsetunto tai syyllisyyden tunto, joka saa ihmisen pönkittämään omaa egoansa ja heijastamaan itse asiassa omat mörkönsä kaikkiin muihin ihmisiin. Tulos: kovasydamisyys, lakihenkisyys, toisten tuomitseminen ja mahdottomat vaatimukset, oman pyhyyden ja hurskauden korostaminen. Perkeleellistä, sitä se juuri on. Joitakin tällaisia uskovia olen itsekin tavannut, mutta onneksi olen kohdannut myös hyviä ja sydämellisiä eli todella kasvaneita kristittyjä - sekä helluntailaisia että muita.
En tiedä, onko tästä paljon apua, mutta mieti mikä saa isäsi käyttäytymään niin. Heijastaako hän sinuun omia turhaumiaan ja pettymyksiään? Yrittääkö hän pönkittää egoaan alistamalla muita? Uskon, että jos saat selville perimmäiset syyt hänen käytökseensä, sinun on helpompi ymmärtää häntä - ja ehkä jopa antaa hänelle anteeksi.
Tarkkaile myös omia reaktioitasi. Ihmisen luontainen reaktio on aina antaa samalla mitalla takaisin, mutta se on usein huono reaktio, koska se vahvistaa ei-toivottua käyttäytymismallia. Olen itse oppinut tämän hoitaessani kehitysvammaista veljeäni, joka on ajoittain ollut aika hankala tapaus. Kokeile muuttaa omia reaktioitasi ja hillitä suuttumustasi. Esim. seuraavan kerran kun isäsi mollaa sinua, kokeile positiivista reaktiota ja rupea kehumaan isääsi tai myönnä kaikki syytökset todeksi. Veljeeni tällainen tepsi erinomaisesti, mutta en tietenkään voi olla varma, tehoaako se isääsi. Voithan tietenkin kokeilla myös ironiaa tyyliin: "Minkäs sille mahtaa, että olen tämmöinen luuseri kun minulla on niin huonot geenit". Uskoisin kyllä, että aidosti positiivinen reaktio on tehokkaampi. Ironia voi joko toimia ja saada isäsi miettimään käytöstään - tai sitten suututtaa häntä entistä pahemmin.
Kokemuksesta tiedän, että ihminen voi oppia hallitsemaan omaa mieltään. Joskus kun veljeni herättää minut kolmelta yöllä keittämään kahvia tai alkaa räyhäämään ja heittelemään keittiössä astioita lattialle, totean vain tyynesti "tämmöistä se elämä on" ja menen keittämään hänelle kahvit tai juttelemaan mukavia. Joskus aiemmin suutuin moisesta itsekin kuin turkinpippuri, mutta nykyään on paljon helpompaa kun en anna sen järkyttää mielenrauhaani.
Itse saan paljon voimaa ns. hiljaisesta rukouksesta, joka muistuttaa mietiskelyä - pyrin tyhjentämään mieleni kaikesta turhasta roskasta ja keskittymään ajattelemaan Jumalaa. Koska hiljentyminen on usein vaikeaa, aloitan rukoilemma Isä meidän -rukousta hyvin hitaasti ja miettimällä sen sisältöä. Kun mieleni vähitellen rauhoittuu ja hiljenee, voin kuulla Jumalan tavattoman lempeän ja ystävällisen äänen sisimmässäni. Tämän ansiosta kuvani Jumalasta on oleellisesti muuttunut - ankarasta ja tiukkapipoisesta tuomarista on tullut todella rakastava ja hyvin huumorintajuinen Taivaanisä. Samalla maailmankuvani on muuttunut paljon valoisammaksi ja myötätuntoni kaikkia ihmisiä kohtaan on kasvanut.
Uskovien itsetunto-ongelmien taustalla on usein hyvin ankea kuva Jumalasta - joka on suoranainen seuraus opetuksesta, jonka mukaan vain pieni valittujen joukko pelastuu ja kaikki muut heitetään helvetin ikuiseen kidutukseen. Tämä opetus on monissa suhteissa täysin ristiriidassa Jeesuksen omien opetusten ja muidenkin UT:n kirjoitusten kanssa, ja se perustuu myös joidenkin Raamatun termien perusteelliseen väärinymmärtämiseen. Tarvittaessa voi esittää tästä lukuisia esimerkkejä, mutta tästä viestistä tulisi liian pitkä jos alkaisin niitä tässä esittelemään. Riittäköön tähän Raamatussa kolme kertaa esiintyvä lupaus: "Jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
näytön paikka.Alkaa näyttämään esimerkkiä TÄYDELLISESTÄ IHMISESTÄ, oli sinun vakaumuksesi sitten millainen tahansa.NÄYTÄ! Älä syyllistä.....toisia IHMISIÄ, edes isääsi!Taitaa vain käydä sinunkin kohdallasi että TÄYDELLISYYTEEN ett tule pystymään......lovilaitaisia, vajaasärmäisiä me KAIKKI olemme, loppuun asti.Jos Jumala ei meitä kristuksessa armahtaisi.....missä olisimme?
Juuri toit valitettavan esimerkin elävästä elämästä, ja se nyt sattuu olemaan helluntaiseurakunnan jäsen isäsi. Mitäs näissä on puolustettavaa vaikka onkin.
Jumala sinua siunatkoon ja huomatkoon kärsimyksesi. Tahdon siunata sinua, ettet pety Jumalaan, vaikka isäsi on mitä on.
Etsi kuitenkin vaikka joku muu Raamatullinen yhteisö.
Kiitos kirjoitukesta!
TV; Sim-son
Tosiaan, aamen.
Tuntuu pahalta ajatella, että lapset joutuvat
kärsimään epäraittiin uskonnollisuuden tähden.
Sellaista kärsimystä on maailma täynnänsä.
Että ei se helluntaiperheen lapsi ole ainoa
asiasta kärsivä. Samanlaisia tapauksia on
jokaisessa uskonsuunnassa, ehkä eniten
jehovantodistajissa ja lestadiolaisissa.
Mutta vieraissa uskonnoissa se menee aivan
huippuunsa; esim. muslimiuskonnossa, jossa
vanhemmat ja perhe hylkäävät omaisensa hänen
vaihtaessaan uskontoa.
Että kyllä uskonto saa aikaan pahaa.
Elävä usko ja Hengen hedelmä taas saa aikaan
pelkästään hyvää!
Huhuu, ei oo täällä ketään yksilöä eikä mitään jengiä, suunta, joka tuottais vaan pelkkää hyvää. Niin kauan kuin on ihmiselämää, myös pahaa ikävä kyllä tulee. Toivotan Sinulle voimia, joka olet joutunut mitätöinnin kohteeksi, ja vielä oman vanhempasi kautta. Jumalan silmissä Sinä olet Rakas, ja Sinä olet Hänen Silmäteränsä. Muista tämä, ja yritä viestittää isällesi tuntosi vaikka kirjeen avulla.
Voimia toivotan, älä anna isäsi katkeruuden ja pahan olon enää jyystää ja repiä itseäsi, vaan hakeudu esim. ihan tavallisen luteriliasen diakonin puheille. Pappikin tulee kyllä jutusteleen, ei tarvii olla jäsen eikä mikään muukaan, ihminen vaan ja onneksi niin.
USKO Jeesukseen Kristukseen! Uskonnot EI pelasta, niitä maailma on täynnä, sekä uskonnollisia ihmisiä.USKO Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainokaiseen Poikaan, syntiemme sovittajaan Golgatan keskimmäisellä ristillä, se PELASTAA ja tuo RAUHAN sydämeeen.
Valitettavasti vain harvat tätä haluavat.Synnin ja saatanan pettäminä he tyytyvät uskonnolliseen hömppään, mikä on sama kuin ei mitään...
sinulla mahdollisuus tehdä parannus ja lopettaa koston kierre, kun olet ongelman havainnut. Seuraa Herraa ja tee hyvää myös isällesi, että voittaisit hänet jumalalle.
Minulla ei edes ollut isää, mutta isäpuoli oli. Opin jo varhain etsimään lohtua isäpuolen käyttäytymiseen Jumalalta. Se oli samanlaista kuin sinun kokemuksesi. Lopulta löysin ystävän Jeesuksesta. Nyt katson yksin häneen, kun alkavat maailman murheet painaa. Hänessä kaikki on täydellistä ja rakastavaa, enkä ole pettynyt koskaan.
Tuttu juttu tuo ikävä taustasi. Väitän että helluntailaisuus ym. lahkolaisuus antaa tuollaiselle hyvät mahdollisuudet kukoistaa. Syy siihen on, että kun pahantekijä on karismaattinen uskonnollinen johtohahmo, kuten isäsi, ei hänen ojentamisensa ole yhtä helppoa kuin normaaleilla ihmisillä. Kun sosiaaliset ympyrät koostuvat etupäässä uskovista, ei kritiikin sanominen ylemmälleen tunnu houkuttelevalta, koska siinä vaarantaa koko olemassaolonsa ko. lahkossa, johon yleensä on muodostunut voimakas riippuvuussuhde. Normaalit ihmiset voivat puuttua toistensa tekemisiin, kun vääryyttä näkevät, mutta uskovaisten tapauksessa mukana on joku ääneenlausumaton lisä (synti? jumalan palvelijan loukkaaminen?), joka estää puuttumasta asioihin.
Olen lukenut luopion viestejä aikaisemminkin ja voin sanoa että lähes kaikesta olen ollut samaa mieltä.
...
"Normaalit ihmiset voivat puuttua toistensa tekemisiin, kun vääryyttä näkevät, mutta uskovaisten tapauksessa mukana on joku ääneenlausumaton lisä (synti? jumalan palvelijan loukkaaminen?), joka estää puuttumasta asioihin."
...
Kun ihminen toimii "jumalan nimissä" hän ottaa aina sellaisen vallan itselleen, jota muut eivät voi eivätkä USKALLA kyseenalaistaa. Kun vedotaan asioihin joita kukaan ei voi todistaa vääriksi tai oikeiksi, todellisiksi tai epätodellisiksi (tällaisia asioita ovat esim. Jumala, henkivallat yms.) on AINA kyseessä vallankäyttö, tarve kontrolloida muita ihmisiä, ja saada muihin valtaa.
Juuri siksi uskonnolliset yhteisöt ovat parhaita paikkoja toimia sellaisille henkilöille joilla on tarve syystä tai toisesta kontrolloida muita ja saada muihin valtaa.
Jumalan nimissä toimiminen on aina _pelolla_ hallitsemista.
Hyvin harvat "taivasmatkalaiset" uskaltavat kyseenalaistaa sellaisen henkilön näkökulmia, joka sanoo toimivansa Jumalan lähettiläänä. Siinähän voisi erehdyksessä kapinoida itse Jumalaa vastaan! Joten siksi Jumalan nimissä (tai minkä tahansa muun asian, jota ei voida todistaa todelliseksi tai epätodelliseksi) toimiminen antaa aina etulyöntiaseman, ja tätä etulyöntiasemaa käyttävät vain häikäilemättömimmät ihmiset hyväkseen.
Koska yksikään terve, itsetunnoltaan tasapainoinen, realistinen ihminen ei voi toimia Jumalan nimissä. Terveelle ihmiselle riittää se että on ihminen, samalla tasolla muiden kanssa. Tervettä ja tasapainoista ihmistä ei tarvitse pelätä eikä aito kunnioitus perustu pelkoon.
Eronnut helluntalaisuudesta, nimimerkkinä, ei tarkoita sitä, että olisin heitä vastaan, mutta heidät ihmisenä tuntien, hyviä ihmisiä.
Olen vain vaihtanut kirkkokuntaa.
Itse olen ollut ns. vapaa-ajattelija perheen lapsi, ja kokenut lapsuuteni hyvin väkivaltaisena.
Kun sitten sain uskon sydämeeni, oli hengellinen kotini helluntaiseurakunta 20.v. ajan ja koin sen hyväksi paikaksi yhteisönä. Mitä taas väkivaltaan tulee, se voi pohjautua niin moneen seikkaan ja asiaan, että eipä se väkivallan juuri ehkäpä ole seurakunnan syytä tahi vapaa-ajattelijoiden syytä, vaan ihmisen sisältä lähtevän pahuuden syytä. Itselleni kyllä jäi elämääni ikuiset arvet, joista pahin on pelko, josta en ole pystynyt vapautumaan. Kun lapsesta asti lyödään sähköjohdolla piesten, ja uhataan tappaa, ei siinä ikäkään tuo haavoihin kokonaisvaltaista parantumista. Mutta kiitos Jumalalle, olen saanut tulla nuorena uskoon, ja omistanut myös sen uskovan yhteisön jossa sain elää. Kiitos veljet ja sisaret te hellutalaiset.
Ja jos sinulla ystävä, joka kannat uskovan nimeä, jos käyttäydyt väkivaltaisesti, sanoin ja teoin, tee parannus jos aiot mennä perille. Lihan mieli on Kristusta vastaan, ja tie on väärä, jos tätä väkivallan tietä kulet. Ilman rakkautta olet helisevä vaski ja kilisevä kulkunen.