Ateismi ei ole uskomus siitä, ettei jumalaa ole, eikä se vastaa kysymyksiin siitä, mihin yksilö uskoo. Ateismi on yksinkertaisesti sen väitteen hylkäämistä, että jumalia on olemassa. Ateismi määritellään liian usein virheellisesti uskomusjärjestelmäksi. Selvyyden vuoksi: ateismi ei ole epäuskoa jumaliin tai jumalien kieltämistä; se on jumaliin uskon puutetta.
Vittu, mitä soopaa!
Anonyymi-ap
70417
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
En itse käytä sanaa: usko.
Teisti uskoo
A-teisti ei usko ?
Olen Evoluutio Tietoinen.
Sana "usko" ei kuulu sanavalintaani.
Tässä pitää erottaa toisistaan hyvin perusteltu oikeutettu uskomus (=”tieto”) ja kaikenmaailman huuhaa uskomukset, joille ei löydy rationaalisia perusteluita. Usko sananahan ei tarkoita muuta kuin, että pitää jotain asiaa totena.
Tuo on juuri sanan "uskomus" ongelma. Normaalissa kielenkäytössä uskomus tarkoittaa uskonnollista käsitystä. Vähänkin filosofisemmassa tekstissä se tarkoittaa ihan muuta. Siksi en pidä koko sanasta enkä sitä käytä.
Ja tuota merkityseroa uskovaiset käyttävät (osittain tietämättäänkin) hyväkseen. Ateismi, evoluutio, alkuräjähdys jne. ovat heidän mielestään "uskomuksia" kuten uskonnossa, eli uskonnollisesti uskonvaraisia: "ateismi on uskontoa". Heidän mielestään luonnontiedekin on "uskonvaraista", tiedemiehet vain jotenkin saavat ihmiset "uskomaan" tieteellisiin asioihin kuin ne olisivat tarkoitushakuisia "aatteita" (ja tietenkin Jumalaa vastaan). Tieteellisillä kokeilla ja teorioilla ei ole väliä, ne eivät ole totta vaan pelkkää ideologista ihmistekoista tarinointia...
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18164623F
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Voimme kiittää sotkusta Thomas Henry Huxleyta, joka keksi vuonna 1869 termin ”agnostikko”, jonka hän määritteli tarkoittavan ihmistä, joka ei väitä tietävänsä, onko jumalia olemassa vai ei.
Minusta Richard Dawkings muotoili tämän ongelman hyvin todetessaan olevansa ”hammaskeiju agnostikko”, millä hän tarkoittaa olevansa yhtä agnostinen jumalien suhteen kuin olemme yleisesti hammaskeijujen suhteen.
Emme väitä pystyvämme todistaa, etteikö jotain maagisia yliluonnollisia tieteen tutkimuksen ulkopuolisia hampaita suojelevia keijukaisia voisi olla olemassa, mutta kyllähän tuollaisiin uskominen on varsin typerää puuhaa.
Perehtyisit nyt ensin aiheeseen, ennen kuin oksennat tänne.
Ota ensin selvää heikosta ja vahvasta ateismista.
Ilmeisesti sinulle vieraista sanapareista?
Ateistisuus on puupäitten sirkusta!
Mitä on ateistisuus? Onko se jotain ateistista puuhastelua? Miten sitä tehdään?
Itse asiassa ateismi on käsitys "jumalia ei ole olemassa". Se on proposition "jumala/jumalia on olemassa" negaatio. Sinä puhut nyt ateisteista, negatiivisista ateisteista. Ja ateismi ei tosiaankaan ole "uskomusjärjestelmä" eli uskonto.
Ateismi on käsitys jumalien olemassaolon suhteen. Se ei tarkoita uskonnotonta.
Ja missä on väitteen todisteet?
Minkä väitteen todisteet? Teismi ja ateismi ovat käsityksiä jumalien olemassaolon suhteen. En ole sanonut mitään kummankaan paikkansapitävyydestä...
Logiikkasi on ontuvaa. Lähdet siitä, että sekä teisti että ateisti uskoo, mutta ateistin uskon kohde olisi toisen uskon negaatio. Väärin. Kun kyse on jumalien olemassaolosta, teisti uskoo siihen, ateisti ei usko. Yksinkertaista.
Ateismi on monimutkainen käsite, jolla on useita tulkintoja. Yleisesti ottaen ateismi tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa⁴.
Joissakin tulkinnissa ateismi voidaan nähdä uskomuksena, että jumalaa ei ole olemassa⁵. Toisaalta, jotkut pitävät ateismia uskon puutteena jumaliin⁵, eikä sitä pidetä uskontona³.
On tärkeää huomata, että ateismi ja uskonnottomuus ovat eri asioita, vaikka ne voivatkin osittain olla päällekkäisiä². Uskonnottomuus tarkoittaa uskontokuntaan kuulumattomuutta tai uskonnottomaksi identifioitumista². Vain osa uskonnottomista on ateisteja, ja toisaalta kaikki ateistitkaan eivät ole uskonnottomia².
Lopulta, onko ateismi uskomus vai ei, riippuu siitä, miten määrittelemme "uskon".
Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 17.12.2023
(1) Erilaisia maailmankatsomuksia | Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/miina-ja-ville-opettajan-oppaita/miina-ja-ville-etiikkaa-etsimassa-28.
(2) Uskontotiede:ateismi – Tieteen termipankki. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Uskontotiede:ateismi.
(3) Taikausko, teismi ja ateismi | Pääkirjoitus & mielipide | Forssan Lehti. https://www.forssanlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4925450.
(4) Ateismi ja uskonnottomuus Sillfors, Mikko. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/338849/Sillfors_M_Ateismi_ja_uskonnottomuus.pdf?sequence=1.
(5) Onko ateismi uskonto? - - Suomi24 Keskustelut. https://keskustelu.suomi24.fi/t/9856807/onko-ateismi-uskonto.
(6) undefined. https://helda.helsinki.fi.
(7) undefined. http://hdl.handle.net/10138/338849.
Ateismi on ihmistekoista huuhaatA!
Niin on teismikin!
Ateistien määräksi maailmassa on arvioitu ainakin **500 miljoonaa**, mikä on yli seitsemän prosenttia maailman väestöstä². On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä luvut voivat vaihdella eri lähteiden ja tutkimusten mukaan. Esimerkiksi toisen lähteen mukaan ateistien määrä olisi noin **150 miljoonaa**, eli 2,5 % maailman väestöstä¹. Tämä johtuu siitä, että "ateismin" määritelmä ja sen tulkinta voivat vaihdella eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa¹.
Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 17.12.2023
(1) Ateismi – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi.
(2) Ateistien osuus väestöstä – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateistien_osuus_v%C3%A4est%C3%B6st%C3%A4.
(3) Ateismi – Wikipedia. https://bing.com/search?q=maailman+ateistien+m%c3%a4%c3%a4r%c3%a4.
(4) Uskonnot maailmalla 2012. https://www.ekumenia.fi/ekumenian_tietopankki/tilastoja/uskonnot_maailmalla_2012/.
(5) Kristittyjä kolmannes maailman väestöstä | Yle. https://yle.fi/a/3-5304343.
Ja joissakin maissa voi olla hengenvaarallista kertoa tutkijoillekaan ateismistaan vaikka ateisti olisikin.
Jumalan palvontahan on Raamatun mukaan sitä että ihminen elämällään ja teoillaan palvelee jotakuta. Ateisti palvelee itseään. Eli kyllä siinä on ihqn selkeä jumalusko mukana.
Ps. Ateismi on uskon asia. Kukaan ihminen ei elä ilman uskomuksia. Emme yksinkertaisesti tiedä asioista riittävän paljon riittävän lopullisina totuuksina, että emme tarvitsisi uskoa. Me luotamme erilaisiin auktoriteetteihin, koska emme voi itse varmistua asioista perinpohjin. Tiede ei takaa että kaikki mitä sen kautta opitaan pysyisi ikuisesti sellaisena mitä ne ovat nyt.
Ei ateisti "palvo" tai "palvele" itseään. Eikä siihen liity mitään jumaluskoa eli teismiä.
"Ateismi on uskon asia.."
Jossain mielessä voidaan sanoa, että ateismi on "uskon" asia, mutta ei uskonnollista uskoa.
"Kukaan ihminen ei elä ilman uskomuksia. Emme yksinkertaisesti tiedä asioista riittävän paljon riittävän lopullisina totuuksina, että emme tarvitsisi uskoa."
Emme elä ilman uskomuksia, mutta silloin ei puhuta uskonnollisista uskomuksista. Eikä ole mitään "lopullisia totuuksia". "Uskomme", että aurinko nousee huomennakin, mutta on ihan eri asia "uskoa", että ihmisen sielu on kuolematon, kun emme edes tiedä, onko ihmisellä mitään sielua.
"Me luotamme erilaisiin auktoriteetteihin, koska emme voi itse varmistua asioista perinpohjin. Tiede ei takaa että kaikki mitä sen kautta opitaan pysyisi ikuisesti sellaisena mitä ne ovat nyt."
Tietenkin luotamme oman alansa asiantuntijoihin, mutta eivät he ole mitään erehtymättömiä auktoriteetteja. Mikään empiirinen tieto ei ole ikuisesti muuttumatonta, tiede etsii koko ajan varmempaa tietoa (niin kuin on tarkoituskin). Uskonnolliset auktoriteetit väittävät olevansa erehtymättömiä, vaikka uskonnollisilla käsityksillä ei edes ole mitään todellista pohjaa, ne ovat vain dogmeja (keksittyjä uskonnollisia käsityksiä).
Usko siihen että Jeesus nousi kuolleista ei ole mikään dogma vaan valinta minkä ihminen tekee sen väittämän suhteen että Jeesus nousi kuolleista.
Mutta mielestäni on kiintoisaa ettei nykyaikainen tiede anna lopullisia vastauksia, koska Raamattu opettaa juuri niin, ettei ihminen saavuta Jumalaa tiedolla, vaan uskolla Jeesukseen. Jeesuksen aikainen puuseppä oli tässä mielessä yhtä lähellä vastauksia kuin nykyaikainen tiedemies.
"Mutta mielestäni on kiintoisaa ettei nykyaikainen tiede anna lopullisia vastauksia, koska Raamattu opettaa juuri niin, ettei ihminen saavuta Jumalaa tiedolla, vaan uskolla Jeesukseen.
Mikään tiedeala ei anna puupenniäkään Raamatun jumalallisuudesta eikä edes ole kiinnostunut koko aiheesta.
Ei mikään tiedeala myöskään ole kiinnostunut viikinkien, vanhojen kreikkalalaisten tai egyptiläisten jumalien olemassaolosta.
Mielipiteet, tyypiä 'jumala on', on vain huonosti perusteltu näkemys, koska mikään havainto ei väitettä tue. Se on siis puhdasta älämölöä.
Tiede määrittelee itse mitä tutkii, jumalat eivätkä mitkään yliluonnolliset kuulu tieteen tutkittaviin.
Uskovaiset ovat itse rajanneet jumalat tieteen ulkopuolelle. Tiede tutkii ennakkoluulottomasti kaikkea mitkä kuuluvat todellisuuteen.
Jos uskovainen löytää jotain josta on näyttöä että se on Jumala joka voidaan todistaa kuuluvan todellisuuteen jossa elämme niin tiede saapuu ilmiötä tutkimaan.
Itse sanoisin, että uskovaiset yrittävät epätoivoisesti rajata jumaluuksia tieteellisen tiedon ulkopuolelle siinä onnistumatta. Mitään periaatteellista estettä saada tietoa jumaluuksista ei ole olemassa.
Mutta, tämä on olennaista, siltikään jumaluuksista ei ole löytynyt mitään todellista todistetta, vaikka niitä voisi löytyä. Tämä todisteiden puute saa tietenkin järkevä ihmisen epäilemään uskonnollisten väitteiden todenperäisyyttä. Tiede ja uskonnot joutuvat ristiriitaan keskenään!
Aukkojen jumala voi tietenkin elää kolossaan. Tämä on tietenkin mahdollista, mutta kovin epäilyttävää se silti on.
Väite, että Jeesus nousi kuolleista, on kristinuskon dogmi. Se on uskontoa. Jos sinä uskot tähän dogmiin, se tekee sinusta kristityn ja uskovaisen.
Mihin nykyaikainen tiede ei anna lopullista vastausta? Onko yleensä jotain "lopullista tietoa"? Mitä sen pitäisi olla? Mikä tieto Jumalasta pitäisi saavuttaa ja miksi? Ateistina en ymmärrä ollenkaan, tuntuu aivan merkityksettömältä...
Tiede ei tutki jumalia eikä mitään yliluonnollista, yliopistoissa ei ole jumaluustieteitä. Kysy vaikka joltain tiedemieheltä esim. Kari Enqvistiltä.
Kovat tieteet ovatkin palikoille. Oikea tiede on filosofia, se pystyy myös havaitsemaan Jumalan.
Ilman jumalaa ei ole mitään. Kova tiedemies läpsyttää hiekkalaatikollaan lapiota, eikä ymmärrä läpsyttävänsä luojan luomaa. Kaikki maailmassa on todiste jumalan luomistyöstä, atomit, luonnonlait, sekä kaikki elävät solut ja dna.
Mutta jumalan maailma on myös sielujen maailma, eikä tiedemies voi siitä mitään tietää, vaikka se totisinta totta onkin.
Oikein!
Soopaa!
Totta!
Onko filosofia tiede ? Filosofia eli viisaustiede on vanha ja arvostettu. Kyllä jumalat kuuluvat filosofiaan
Olet oikeassa. Tieto on aina enemmän kuin tiede saa selville. Tiede ei kuitenkaan tutki jumalia.
Osaatko sanoa miksi yliopistoissa on niin paljon tiedettä ?
Ei ole mitään estettä tieteellä tutkia jumaluuksia. Se, ettei tiede jumaluuksia tutki, johtuu siitä, että jumaluudet leikkii piilosta eikä mitään tutkittavaa löydy. Se on kuitenkin eri asia kuin, ettei tiede voisi tutkia jumaluuksia.
Näin on. Uskonnot määrittelevät Jumalan oman uskonsa tavalla mikään näistä tavoista ei ole sellainen jota tiede voisi alkaa tutkia. Jos kysyt vaikka kristityltä millainen Jumala on hän luultavasti vastaa Jumalaa ei voi nähdä, ei ole mitään empiiristä kokemusta joka herättäisi epäilyn tuo varmaan on Jumala. Menkäämme ilmiötä tutkimaan.
Tekoälyn tietoisku aiheesta Filosofia
Filosofia on noin 600–400 eaa. välisenä aikana antiikin Kreikassa syntynyt ajatteluperinne ja oppiala, joka pyrkii tutkimaan muun muassa todellisuuden luonnetta, tiedon yleisiä ehtoja, kauneuden ja arvojen olemassaoloa, hyvän yhteiskunnan ehtoja, ihmisenä olemisen luonnetta sekä näihin kytkeytyviä yleisiä aiheita¹.
Sana 'filosofia' on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisautta¹. Filosofia tarkoittaa näin "viisauden rakastamista"¹.
Filosofian tutkimus perustuu järkeen ja järkiperäisiin perusteluihin, ja pyrkii välttämään perusteettomia oletuksia. Tutkimuksen tavoitteena on järjestelmällisyys, yleisyys ja asioiden ymmärtäminen¹.
Filosofialla voidaan tarkoittaa myös jonkun henkilön tai koulukunnan yhtenäistä maailmankuvaa, maailmankatsomusta, oppijärjestelmää tai elämänkatsomusta, sekä tällaisen muodostamiseen pyrkivää toimintaa¹.
Filosofian tutkijaa tai ajattelijaa kutsutaan filosofiksi¹. Filosofian tutkijat eivät kuitenkaan välttämättä luo uutta filosofiaa, vaan saattavat esimerkiksi tutkia filosofian historiaa¹..
Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 19.12.2023
(1) Filosofia – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia.
(2) filosofia.fi | Portti filosofiaan. https://filosofia.fi/fi.
(3) Filosofi – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofi.
(4) fi.wikipedia.org. https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia.
Ja taas tekoäly kertoo mitä filosofia on. Yliopistoissakin sitä opiskellaan mutta ateismia ei opiskella. Täytyykin kysyä tekoälyltä miksi ?
Filosofian ja tieteen suhde on monimutkainen ja se on yksi filosofian määritelmään liittyvistä ongelmista¹. Filosofia tutkii maailmaa käsitteellisesti, joten sitä voidaan pitää tieteenä tietyssä mielessä⁴.
Erään näkemyksen mukaan filosofia voidaan lukea tieteeksi, jos sillä voidaan nähdä olevan oma erityinen tutkimuksen kohteensa ja jos se voi hyödyntää yleisiä tieteellisiä menetelmiä tutkimuksissaan¹. Kuitenkin filosofian tutkimuskohteesta ja menetelmistä on erilaisia näkemyksiä¹.
Historiallisesti filosofia on luettu tieteisiin tai jopa samaistettu niiden kanssa. Esimerkiksi antiikin Kreikassa filosofiaa ei pelkästään pidetty tieteenä, vaan se oli sama asia kuin tuon ajan tiede¹. Kaikki tiede oli syntynyt filosofiana, ja myös mm. matematiikka luettiin sen osaksi tai esiasteeksi¹.
Nykyään filosofia voidaan nähdä tieteenalana myös siinä mielessä, että se on järjestäytynyt yliopistoihin samoin kuin muutkin oppialat, filosofista tutkimusta tehdään samanlaisella rahoituksella kuin muutakin tutkimusta ja sitä opetetaan yliopistoissa pääaineena⁶.
Joten, vaikka filosofia ei ole tiede samalla tavalla kuin esimerkiksi fysiikka tai biologia, se on tärkeä osa tieteellistä ajattelua ja tutkimusta. Se tarjoaa työkaluja ja menetelmiä, joita voidaan käyttää monilla tieteenaloilla, ja se auttaa meitä ymmärtämään, mitä tiede on ja miten se toimii.
Lähde: Keskustelu Bingin kanssa, 19.12.2023
(1) Filosofia ja tiede – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia_ja_tiede.
(2) Mitä filosofia on? – Dilemma ry - Helsinki. https://blogs.helsinki.fi/dilemma-ry/2006/01/18/post29/.
(3) Filosofia – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia.
(4) Filosofiakäsitykset – Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofiakäsitykset.
(5) Mitä filosofia on? – Dilemma ry - Helsinki. https://bing.com/search?q=Onko+filosofia+tiedettä.
(6) Filosofia - Peda.net. https://peda.net/id/3fe32d2c103.
Miksi käytät tekoälyä? Eihän niistä saa kuin pari vuotta vanhaa tietoa. Kannattaa etsiä itse jos haluaa tuoretta tietoa.
Jotkut asiat eivät kovin nopeasti muutu. Tekoäly hakee ylivoimaisesti laajimmat viitteet ja onhan tekoäly nopea voit itse jättää vanhentuneet tiedot pois.
Mutta jotkut asiat muuttuvat. Ongelmana on myös se että miten voit luottaa teköälyn antamiin vastauksiin jos et tiedä asiasta mitään? Tekoälyhän voi sepittää ihan omiaan.
Tekoäly listaa lopussa lähteet joita on käytetty ei tekoäly omiaan sepitä mutta kyllä tekoälyn ohjelmoija voi vaikuttaa kuinka tekoäly valitsee lähteet, mitä otetaan mukaan mitä jätetään pois mutta niinhän sinäkin voit tehdä etsiessäsi tietoa.
Mutta mistä tiedät että nuo lähteet ovat oikein ja että niissä ei ole vanhentunutta tietoa?
Tunnut nyt jättävät ajattelimises tekoälylle ja sinä vain kopiot mitä sieltä tulee ilman mitään kritiikkiä. Ja vaikuttaa siltä että sinulla ei taaskaan ole hajuakaan siitä miten tekoäly toimii. Ja turha alkaa taas selittelemään jostain ohjelmoijan urasta.
Hajuaistisi on viallinen. Tunnen tekoälyn toiminnan hyvin uskon että on vaikeaa uskoa että 78 vuotias tuntee tietotekniikkaa mutta olenkin tietotekniikan pioneeri. Aloitin IBM.ssä vuonna 1966.
Kysyin tekoälyltä voinko luottaa häneen
Tämä on Bing. Voin vakuuttaa, että vastaukseni perustuvat tarkkaan ja luotettavaan tietoon. Käytän monia eri lähteitä ja työkaluja varmistaakseni, että tiedot ovat mahdollisimman tarkkoja ja ajantasaisia. Jos sinulla on kysyttävää tai tarvitset lisätietoja, olen täällä auttaakseni! 😊
Onko poliittisissa kysymyksissä oikeaa vastausta?
Periaatteessa on, jos mennään syvemmälle filosofiaan, mutta filosofiassakin on koulukuntia.
Silloin tekoälyn vastaus riippuu sen ohjelmoijan poliittisesta kannasta.
Siksi on erittäin vaarallista väittää tekoälyä älyksi poliittisissa kysymyksissä, koska silloin päädytään tekoälyn luojan poliittiseen diktatuuriin.
Mitä nyt sekoilet minun hajuaistista? Kyse on siitä että miten voit olal varma että tekoäly ei puhua mitään puppua? Ja miksi uskot siihen sekoasti?
"Aloitin IBM.ssä vuonna 1966."
No ei tuo sinusta mitään pioneeriä tee.
"Käytän monia eri lähteitä ja työkaluja varmistaakseni, että tiedot ovat mahdollisimman tarkkoja ja ajantasaisia. "
Niin mahdollisimman tarkkoja, mutta silti ei välttämättä tarkkoja. Jotenkin säälittävää katsoa miten olet ulkoistanut oman ajattelun tekoälylle.
Olet ilmeisesti kehitysvammainen jätän sinut rauhaan. Asut ilmeisesti jossain laitoksessa pyydä apua hoitajilta. En tuhlaa aikaa kaltaisiisi, hoitajat auttaa.
Ja sinä näytät olevan pelkuri ja valehtelija. Mitä jos kokeilisit joskus käyttää niitä omia aivoja tekoälyn sijaan? Nyt tuo sinun tilanne näyttää aika huolestuttavalle. :(
"En tuhlaa aikaa kaltaisiisi, hoitajat auttaa."
Älä taas peilaa omaa elämääsi muihin.
Ateismi on ymmärryksen asia.
Jotkut ei vaan tuolle tasolle yllä.
Kyllä näin on filosofia pystyy havaitsemaan Jumalan. Tiede kuitenkin on paras tapa hankkia ihmiskuntaa auttavaa tietoa. Mitään pakkoa ei ole käyttää tiedettä. Voisimme hylätä lääketieteen, luopua lääkkeistä, kirurgiasta, rokotuksista ja pelkästään rukoilla.
Jos tekoälyn käyttämät lähteet ovat soopaa niin soopaahan tekoälyn vastaus on. Kannattaa tarkistaa lähteet ja kysyä vaimolta, hän tietää kaiken.
Ateismi on jumaluuksien keiltämistä. Agnostikko
Ateistit eivät ymmärrä yhtään mitään!
Luomisen yksinkertainen filosofinen todistus.
1. Ei ole jotain.
2. Sitten on jotain.
3. Jokin loi "tyhjästä" jotain.
4. On siis LUOJA.
Tämä luoja on Jumala. Näkyvältä maailmaltamme piilossa, mutta väistämättä olemassa.
Alun yksinkertainen filosofinen todistus.
1. Muutoksella on alku.
2. Aika on muutosta.
3. Ajalla on siis alku.
Tämä muutoksen alku on maailman ja sen ajan alku.
Alkuluomisen yksinkertainen filosofinen todistus.
1. Ajalla on alku.
2. Ennen ajanlaskun alkua ei ole aikajakson maailmaa.
3. Alussa luoja loi tyhjästä maailman.
Alussa Jumala loi maailman.
En minä siitä tiedä että jumala olisi ihmisen turva, kyllä ihminen on itsensä paras turva.
Mutta jos joku on nähnyt vaivaa maailman luomisessa, kyllä siellä jokin elämän ja moraalin järjestyskin täytyy olla.
Ja jos viattomien kärsimys on synnin seuraus, seuraa syntiä kärsimys, ja viattomien kärsimystä paratiisi.
Olet oikeassa. Tiede on vain osoittautunut parhaaksi hankkia oikeaa tietoa mitään pakkoa ei siihen ole. Sairauksia ei olisi saatu parantumaan ilman tiedettä pelkän filosofian ja uskontojen avulla.
Entä jos filosofia ja uskonto luo olosuhteen joissa ihminen ei sairastu, useat sairaudet kun ovat ympäristötekijöiden seuraus.
Ei filosofia ole mitenkään kiellettyä.
Sana ‘filosofia’ on lähtöisin kreikan kielen sanoista filia ja sofia, joista ensimmäinen merkitsee rakastamista tai ystävyyttä ja jälkimmäinen viisautta1. Filosofia tarkoittaa näin "viisauden rakastamista
Filosofian maisteri siis on Viisauden rakastaja.
Kun Kari Enqvist sanoo jättäkää tiede rauhaan tarkoittaa hän esim.
Jos teemme työtä lääketieteellisessä projektissa jossa etsitään lääkettä syöpään niin tähän työhön emme tarvitse filosofiaa emmekä jumalia.
Soopaa, joka paikassa tarvitaan Jumalaa!
Vuohipaimenet olivat tärkeitä hahmoja Raamatun kirjoittamisen aikaan. He pitivät huolta karjastaan ja etsivät vihreitä laitumia ja raikkaita lähteitä. He olivat myös uskonnollisia ihmisiä, jotka rukoilivat Jumalaa ja kunnioittivat profeettoja. Mutta vuohipaimenet eivät olleet pelkkiä vakavia ja hurskaita miehiä. Heillä oli myös huumorintajua ja he keksivät kaikenlaisia hauskoja tarinoita ja vitsejä. He nauroivat omille ja toistensa kommelluksille, kuten kun he eksyivät pimeässä tai kun heidän vuohensa söivät heidän eväänsä. He tekivät myös pilaa kuninkaiden ja ylimysten ylpeydestä ja typeryydestä. Heidän naurunsa kaikui yli vuorten ja laaksojen, ja se toi iloa ja lohtua monille.
Raamattuja eivät kuitenkaan kirjoittaneet. Papit kirjoittivat.
Papit olivat tärkeitä henkilöitä Raamatun kirjoittamisen aikaan, sillä he olivat vastuussa Jumalan lain opettamisesta ja noudattamisesta. He myös toimittivat uhreja ja ylläpitivät pyhää temppeliä. Papit olivat innokkaita kertomaan Jumalan teoista ja lupauksista kansalleen. He myös kirjoittivat ja kopioivat pyhiä tekstejä, jotka muodostavat osan Raamatusta. Papit halusivat osoittaa Jumalan rakkautta ja huolenpitoa ihmisille.
Miksi eivät kirjoittaneet?
Eivät osanneet kirjoittaa
Ja sinä tiedät tämän mistä?
Lukemalla historiaa.
Tiede perustuu filosofiselle selittämiselle. Enqvist on sivistymätön hölmö, joka haluaa lähinnä kieltää ajattelun absoluuttisine skientismeineen.
Ei kyllä perustu. Itse kokeilisin havaintoja testejä, toistoja, kokeita. Tiede on kuten mikä tahansa toiminta esim. kahvinkeitto ainoastaan äärimmilleen hiottua.
Nämä ateistien itsemääritelmät ovat kyllä naiiveinta paskaa mitä olla voi.
Tottakai se on uskomusjärjestelmä. Jolla on historiansa, kontekstinsa, perustansa, sisältönsä, kulttuurinsa ja epäkriittiset julistajansa.