Suomen ensimmäinen kauppakeskuspappi Harry Anttila: ”Ihmiset ovat kultahippuja”
18.02.2005
Papit ovat päivystäneet kauppakeskuksissa aiemminkin, mutta Harry Anttila on ensimmäinen päätoiminen kauppakeskuspappi.
Kun Suomen ensimmäinen kauppakeskuspappi Harry Anttila kävelee vastaan Espoon Ison Omenan hälinässä, hän näyttää juuri sellaiselta henkilöltä, jonka ohi ei voi kulkea vaihtamatta vähintään paria sanaa. Ystävällinen katse ja hymyilevä, rento olemus viestivät helposti lähestyttävästä henkilöstä.
Hän piti uudenlaista työympäristöä niin kiehtovana, että kysyi virkaa jo ennen kuin se laitettiin hakuun.
”Erilaiset” työympäristöt ovat jo entuudestaan tuttuja, sillä hän on toiminut kriisiajan telakkapappina Masa-Yardsilla.
– Tavalliset ihmiset ovat ihania, oikeita kultahippuja, ja heillä on upeita kertomuksia elämästä. Telakalla oli hieno jutella miesten kanssa. Yhtään hartautta en vetänyt, mutta koin kyllä monia hartaita ja hienoja hetkiä.
– Uskon, että kauppakeskus ihan kuin telakkakin ovat ympäristöjä, joissa huomataan heti, onko mies tosissaan. Jos on, hänet halutaan kohdata, Anttila miettii.
Uusi ympäristö haaste kirkolle
Kauppakeskusten lämpimät sisätilat ovat uudenlaisia ympäristöjä, joissa ihmiset hoitavat asioitaan ja viettävät aikaansa. Myös kirkolle uudenlainen ympäristö on haaste.
Kauppakeskuspapin työ liittyy Kirkkohallituksen, Kirkkopalvelujen ja Espoon seurakuntien nelivuotiseen seurakuntatyön kehittämishankkeeseen, jossa etsitään ja kokeillaan kirkon toimintatapoja uusissa kaupunginosakeskuksissa.
Isossa Omenassa on jo entuudestaan seurakunnan tiloja sekä vapaaehtoisvoimin toimiva hiljaisuuden kappeli, jossa käy kymmeniä ihmisiä päivässä.
– Yhteiskunta muuttuu koko ajan. En osaa ennustaa tulevaisuuden tarpeita, mutta en keksi paikkaa, mihin pappi ei voisi mennä. Papit ovat kautta aikojen olleet siellä missä ihmisetkin, Anttila muistuttaa.
Hän aloitti uudessa työssään vuoden alussa. Vastaanotto on ollut lämmin, eikä juttuseurasta ole ollut pulaa.
– Tärkein tehtäväni on olla ihmisten keskellä mukana heidän arjessaan. Ihmisten suurin toive näyttää olevan se, että olen läsnä juttuseurana. On paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka haluavat keskustella.
Työtilana koko
kauppakeskus
Harry Anttila on kirjaimellisesti jalkautunut, sillä virallista työtilaa ei vielä ole. Keskusteluja on käyty kahviloissa, käytäväpenkeillä ja joskus myös seurakunnan kerhotiloissa.
– Vastaan on tullut ihmisiä ja keskustelunaiheita laidasta laitaan. Yleensä ihmiset kertovat raskaista ja vaikeista asioista, harvemmin he tulevat jakamaan iloin aiheita kuten kertomaan lapsenlapsen syntymästä, Anttila kertoo.
Isossa Omenassa käy viikoittain yli 140.000 ihmistä. Heidän lisäkseen kauppakeskuspapin seurakuntaan kuuluvat työntekijät, joita on noin 1.100. Työntekijöille Anttila haluaa olla henkisenä tukena.
Tämä työ on arjen kohtaamisia
Harry Anttila ei usko, että papin ja kirkon tuleminen kauppakeskukseen vähentäisi uskottavuutta tai tekisi toimintaa liian tykö.
– Täytyy löytää luonteva tapa toimia, vaikka koskaan ei voi miellyttää kaikkia, Anttila miettii.
Hänen mielestään pappi ei ole kauppakeskuksessa sitä varten, että hän saarnaisi kaupallisuuden turmiollisuudesta tai antaisi eettisiä shoppailuohjeita.
Ennen kauppakeskuspapin pestiä Harry Anttila ehti toimia kymmenen vuotta seurakuntapappina.
– Seurakuntapapin työ painottuu rituaaliseen kohtaamisen, kuten kasteeseen tai hautajaisiin. Toimituksilla on arvo sinänsä, mutta niiden lisäksi on myös arki. Tämä työ on arjen kohtaamista.
Harry Anttilan missio ei ole muuttunut työympäristön myötä.
– Ihmisten rakastaminen on haave, mitä toivon voivani toteuttaa. Olemme saaneet tehtäväksi olla ihmisiä toisillemme, ja sitä tehtävää yritän toteuttaa parhaani mukaan.
Sirpa Rauhaniemi
http://www.kristillisdemokraatit.fi/vastuu/kv/artikkelit.php?id=1223
18.02.2005
Papit ovat päivystäneet kauppakeskuksissa aiemminkin, mutta Harry Anttila on ensimmäinen päätoiminen kauppakeskuspappi.
Kun Suomen ensimmäinen kauppakeskuspappi Harry Anttila kävelee vastaan Espoon Ison Omenan hälinässä, hän näyttää juuri sellaiselta henkilöltä, jonka ohi ei voi kulkea vaihtamatta vähintään paria sanaa. Ystävällinen katse ja hymyilevä, rento olemus viestivät helposti lähestyttävästä henkilöstä.
Hän piti uudenlaista työympäristöä niin kiehtovana, että kysyi virkaa jo ennen kuin se laitettiin hakuun.
”Erilaiset” työympäristöt ovat jo entuudestaan tuttuja, sillä hän on toiminut kriisiajan telakkapappina Masa-Yardsilla.
– Tavalliset ihmiset ovat ihania, oikeita kultahippuja, ja heillä on upeita kertomuksia elämästä. Telakalla oli hieno jutella miesten kanssa. Yhtään hartautta en vetänyt, mutta koin kyllä monia hartaita ja hienoja hetkiä.
– Uskon, että kauppakeskus ihan kuin telakkakin ovat ympäristöjä, joissa huomataan heti, onko mies tosissaan. Jos on, hänet halutaan kohdata, Anttila miettii.
Uusi ympäristö haaste kirkolle
Kauppakeskusten lämpimät sisätilat ovat uudenlaisia ympäristöjä, joissa ihmiset hoitavat asioitaan ja viettävät aikaansa. Myös kirkolle uudenlainen ympäristö on haaste.
Kauppakeskuspapin työ liittyy Kirkkohallituksen, Kirkkopalvelujen ja Espoon seurakuntien nelivuotiseen seurakuntatyön kehittämishankkeeseen, jossa etsitään ja kokeillaan kirkon toimintatapoja uusissa kaupunginosakeskuksissa.
Isossa Omenassa on jo entuudestaan seurakunnan tiloja sekä vapaaehtoisvoimin toimiva hiljaisuuden kappeli, jossa käy kymmeniä ihmisiä päivässä.
– Yhteiskunta muuttuu koko ajan. En osaa ennustaa tulevaisuuden tarpeita, mutta en keksi paikkaa, mihin pappi ei voisi mennä. Papit ovat kautta aikojen olleet siellä missä ihmisetkin, Anttila muistuttaa.
Hän aloitti uudessa työssään vuoden alussa. Vastaanotto on ollut lämmin, eikä juttuseurasta ole ollut pulaa.
– Tärkein tehtäväni on olla ihmisten keskellä mukana heidän arjessaan. Ihmisten suurin toive näyttää olevan se, että olen läsnä juttuseurana. On paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka haluavat keskustella.
Työtilana koko
kauppakeskus
Harry Anttila on kirjaimellisesti jalkautunut, sillä virallista työtilaa ei vielä ole. Keskusteluja on käyty kahviloissa, käytäväpenkeillä ja joskus myös seurakunnan kerhotiloissa.
– Vastaan on tullut ihmisiä ja keskustelunaiheita laidasta laitaan. Yleensä ihmiset kertovat raskaista ja vaikeista asioista, harvemmin he tulevat jakamaan iloin aiheita kuten kertomaan lapsenlapsen syntymästä, Anttila kertoo.
Isossa Omenassa käy viikoittain yli 140.000 ihmistä. Heidän lisäkseen kauppakeskuspapin seurakuntaan kuuluvat työntekijät, joita on noin 1.100. Työntekijöille Anttila haluaa olla henkisenä tukena.
Tämä työ on arjen kohtaamisia
Harry Anttila ei usko, että papin ja kirkon tuleminen kauppakeskukseen vähentäisi uskottavuutta tai tekisi toimintaa liian tykö.
– Täytyy löytää luonteva tapa toimia, vaikka koskaan ei voi miellyttää kaikkia, Anttila miettii.
Hänen mielestään pappi ei ole kauppakeskuksessa sitä varten, että hän saarnaisi kaupallisuuden turmiollisuudesta tai antaisi eettisiä shoppailuohjeita.
Ennen kauppakeskuspapin pestiä Harry Anttila ehti toimia kymmenen vuotta seurakuntapappina.
– Seurakuntapapin työ painottuu rituaaliseen kohtaamisen, kuten kasteeseen tai hautajaisiin. Toimituksilla on arvo sinänsä, mutta niiden lisäksi on myös arki. Tämä työ on arjen kohtaamista.
Harry Anttilan missio ei ole muuttunut työympäristön myötä.
– Ihmisten rakastaminen on haave, mitä toivon voivani toteuttaa. Olemme saaneet tehtäväksi olla ihmisiä toisillemme, ja sitä tehtävää yritän toteuttaa parhaani mukaan.
Sirpa Rauhaniemi
http://www.kristillisdemokraatit.fi/vastuu/kv/artikkelit.php?id=1223
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onhan noita "pappeja" jotka eivät tiedä mitään helluntain Hengen VOIMASTA JA VOITELUSTA! HALLELUJA! Papit leikkivät psykologeja mutteivät julista Hengestä juopumisen VOIMAA! SUOMI on TULESSA, eivätkä papit voi sitä sammuttaa! HALLELUJA!
Tämä on juuri sitä arkipäivän kristillisyyttä, jonka pitäisi olla osa jokaisen kristityn elämää. Kyllähän monet puhujat paljon Hengen voimasta puhuvat, mutta suurin osa siitä on pelkkää uskottelua ja keinotekoista pumppausta. Superpastorit ja tähtikultti lupaavat aina suuria, mutta lupaukset ovat melkein aina katteettomia. Suomellekin on jo vaikka kuinka kauan luvattu suurta herätystä, mutta missä se näkyy? Apostolit eivät saarnanneet Hengen voimaa vaan Kristusta, ja ihmeitä tapahtui ilman sen kummempaa mesoamista. Oliskohan tässä sopiva malli nykykristityillekin?
Harry Anttila ei saarnaa Kristusta vaan on ns. leipäpappi. Olen keskustellut hänen kanssaan.
Keskustelussa kävi ilmi että Anttila ei usko Jeesuksen sovitustyöhön!!!
Kammottavaa että tälläinen mies kulkee liperit kaulassa.
Onneksi meillä sentään vielä on kirkossamme uskoviakin pappeja, jotka pysyvät uskollisena Jumalan sanalle ja rauhan evankeliumille Jeesuksesta Kristuksesta.