Perinteiden säilyttämisessä on pohjalla pelko niiden menettämisestä. Kulttuuri ei kuitenkaan katoa, vaikka se hiljalleen muuttuu.
Monet joulupöydän suosikit olivat tunnettuja jo keskiajalla. Vanhoista suosikeista eniten otti ajan oloon osumaa lahna, joka oli ennen kinkkujen pöydänvaltausta joulupöydän kuningas.
Lahna on rasvainen ja arvostettu kala, jonka paikka oli erityisesti joulupöydässä. Muutenkin kalat olivat suomalaisessa perinteessä suuressa arvossa.
Jouluna on aina haluttu laittaa parasta pöytään, ja kinkku tuli kuvaan mukaan luksustuotteena.
– Sika ei ollut mitenkään järkevä investointi. Se ei lypsänyt, ei vetänyt kärryjä eikä siitä saanut edes villaa. Se oli siis pelkkää syötävää, ja siten otti paikan herkkupöydässä
Roikumme kiinni perinteissä, mutta emme ihan kaikissa: enää ei tarvitse syödä jouluna oravaa.
https://images.cdn.yle.fi/image/upload/ar_1.25,c_fill,g_faces,h_960,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1703252324/14-svyle-238195559a69e0ee6c7
Monet nykyiset jouluperinteet ovat olleet tapana jo keskiajalla. Joulua juhlitaan perinteisesti, koska takaraivossa kytee pelko, että menetämme joulun, jos muutamme sitä liikaa.
Jouluaattona saunaan piti ehtiä aikaisin, sillä vainajien hengille oli oma saunavuoro talon väen jälkeen. Ajan oloon tontut ottivat vainajien paikan saunassa. Edelleen sauna on puhdistautumisriitti ennen pyhien viettoon laskeutumista.
Vanhoina aikoina 1800-luvun loppupuolella joulupäivänä ei kukaan juuri liikkunut missään. Päivä omistettiin perheelle ja vaimon kehumiselle. ”Mieluummin kesä viinatta, kuin joulu akatta”, kuuluu vanha sanonta.
Ennen oli avarakatseisempaa.
Joulua vietettiin talonväen kanssa. Mukana olivat kaikki, jotka taloon sillä hetkellä kuuluivat: kasvattilapset, huutolaiset, piiat, rengit, palkolliset, kulkurit ja irtolaiset.
Kaikille tarjottiin ruokaa. Jokainen sai joulunsa, vaikka pienemmänkin. Joulun anteliaisuus on ainakin joltakin osin periytynyt tähän päivään.
Mutta mistä lähti idea viettää joulua juuri perheen kanssa?
– Kansakoulusta. Sieltä nousi ajatus joulukuusesta, joulupukista, tontuista ja joululauluista. Siirryttiin yhtenäiskulttuurin aikaan
Monet joulupöydän suosikit olivat tunnettuja jo keskiajalla. Vanhoista suosikeista eniten otti ajan oloon osumaa lahna, joka oli ennen kinkkujen pöydänvaltausta joulupöydän kuningas.
Lahna on rasvainen ja arvostettu kala, jonka paikka oli erityisesti joulupöydässä. Muutenkin kalat olivat suomalaisessa perinteessä suuressa arvossa.
Jouluna on aina haluttu laittaa parasta pöytään, ja kinkku tuli kuvaan mukaan luksustuotteena.
– Sika ei ollut mitenkään järkevä investointi. Se ei lypsänyt, ei vetänyt kärryjä eikä siitä saanut edes villaa. Se oli siis pelkkää syötävää, ja siten otti paikan herkkupöydässä
Roikumme kiinni perinteissä, mutta emme ihan kaikissa: enää ei tarvitse syödä jouluna oravaa.
https://images.cdn.yle.fi/image/upload/ar_1.25,c_fill,g_faces,h_960,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1703252324/14-svyle-238195559a69e0ee6c7
Monet nykyiset jouluperinteet ovat olleet tapana jo keskiajalla. Joulua juhlitaan perinteisesti, koska takaraivossa kytee pelko, että menetämme joulun, jos muutamme sitä liikaa.
Jouluaattona saunaan piti ehtiä aikaisin, sillä vainajien hengille oli oma saunavuoro talon väen jälkeen. Ajan oloon tontut ottivat vainajien paikan saunassa. Edelleen sauna on puhdistautumisriitti ennen pyhien viettoon laskeutumista.
Vanhoina aikoina 1800-luvun loppupuolella joulupäivänä ei kukaan juuri liikkunut missään. Päivä omistettiin perheelle ja vaimon kehumiselle. ”Mieluummin kesä viinatta, kuin joulu akatta”, kuuluu vanha sanonta.
Ennen oli avarakatseisempaa.
Joulua vietettiin talonväen kanssa. Mukana olivat kaikki, jotka taloon sillä hetkellä kuuluivat: kasvattilapset, huutolaiset, piiat, rengit, palkolliset, kulkurit ja irtolaiset.
Kaikille tarjottiin ruokaa. Jokainen sai joulunsa, vaikka pienemmänkin. Joulun anteliaisuus on ainakin joltakin osin periytynyt tähän päivään.
Mutta mistä lähti idea viettää joulua juuri perheen kanssa?
– Kansakoulusta. Sieltä nousi ajatus joulukuusesta, joulupukista, tontuista ja joululauluista. Siirryttiin yhtenäiskulttuurin aikaan
Vastaukset 7
Vanhimmat
Harva enää viettää jouluaan yhdessä huutolaisten, piikojen, renkien, palkollisten kulkureiden ja irtolaisten kanssa.
Koska kansakoulun korvasi peruskoulu. Keksittiin televisiokin ja pian sen jälkeen netti, jossa monet haluavat jouluaan yksikseen viettää.
Presidentti Niinistön ja rouva Haukion kala on hauki. Saanevat sellaisen lahjaksi tänäkin jouluna.
Hauki on kala. Halonen ja Pena säälittää saako he joulua 350 000 € vuosituloillaan. Pitää ihan särkiä syödä. No, vitsit sinänsä. Meillä on valtava kuilu eriryhmien välillä. Kun perheitä joilla ei ole joulunakaan varaa syödä kunnolla. Lapset näissä perheissä pääosin arkeina kouluruuilla, jota ay-johtajat sitäkin lakkoiluttaa eika raakaa Stalisteilta 300 000 € ay-johtajien tuloilla vuosi.
Itsekkin yhä levitän lattialle olkia jouluksi. Niihin on pehmeä kellahtaa, kun tasapaino on viime aikoina heikentynyt. Pääasiassa kiljun juonti on sitä heikentänyt. Putosin äskettäin kiven päältä, mistä täällä jo kerroinkin.
Mites persutrolli, tää paskanheitto liittyy Suomen Keskustaan?
Jouluko paskanheittoa.
Joulu ei ole mikään perinne tai kulttuuri vaan satanistien rituaali.