Usko on luottamusta Jumalaan, mutta minulle ainakin tulee monista asioista päänvaivaa? Onko avoliitto syntiä? Entäs tanssiminen? Esiaviollinen seksi?
Kertokaa, pliis, miten nämä asiat oikein menee? Tunnen johdatuksen ja siunauksen, mutta miten minun pitää elää?
Kertokaa, pliis, miten nämä asiat oikein menee? Tunnen johdatuksen ja siunauksen, mutta miten minun pitää elää?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kristinuskon oleellisin painopistehän ei ole elämä, joka saa vaikka kuinka viheliäistä olla,
vaan kuolema.
Tottakai lakiuskonto, jossa totteleminen on oleellisinta, rajoittaa elämää. Elämää sinälläänkin pidetään jo synnillisenä, eli noin suunnilleen tuomittavana.
Kyllä itse koen uudesti syntyneenä kristittynä, että Jumala vihaa syntiä ja haluan noudattaa ainakin niitä kehotuksia mitä Raamatussa on niin pitkälle kuin mahdollista; mielestäni se on meidän uskovien velvollisuus. Vaikka Jeesus kuoli meidän syntiemme tähden, niin emme voi vaan tehdä syntiä ja ajatella, että kaikki on jo sovitettu. Kun tulee uskoon, niin silloin Pyhä Henki alkaa vaikuttaa kaikkeen tahtomiseemme ja tekemiseemme, niin että emme enää haluakaan tehdä syntiä.
Jätin taakseni mm. ryyppäämisen, vieraissa käymisen, tupakoinnin, kateuden ja kaikenlaiset pahat ja panettelevat ajatukset muista ihmisistä. Jos joskus huomaan että sellaisia ajatuksia rupeaa tulemaan päähäni, niin laitan niille pisteen, koska tiedostan kyllä että se on sielunvihollinen, joka haluaa minun ajattelevan niitä ajatuksia! Silti olen menevä ja trendikän nuori nainen, eikä usko suinkaan ole elämääni mitenkään rajoittanut, päinvastoin, rikastanut :)
kaikkihan mikä tuottaa nautintoa on syntiä!
mikä on sielun vihollinen? onko se ihmisen oma luonto puettuna persoonalliseen pahaan? niin että se ei olisi omasta itsestään lähtöisin?
jumala(t)/uskonnot on vain tekosyy olla ottamatta vastuuta. ja
kaikki "hyvä" ja "paha" on lähtöisin yksin ihmisestä itsestään.
"Kun tulee uskoon, niin silloin Pyhä Henki alkaa vaikuttaa kaikkeen tahtomiseemme ja tekemiseemme, niin että emme enää haluakaan tehdä syntiä."
no emme kai koska emme silloin varmaankaan ajattele itse.
se on hyvä että ihmiset uskovat johonkin, mutta miksi ei omaan itseensä? miksi täytyy aina olla jokin voimakkaampi hallitsemassa omaa elämää? ...taas vastuun välttelemistä?...
Mitä vastuun välttelemistä; se on vastuun ottamista, itsestä ja toisista.
Kerropa minulle miten sinä ymmärrät synnin. Sanot otsikossasi: "Jumala vihaa syntiä". Koetko todella itse näin, vai onko se saarnamiehen mielipide, jonka olet omaksunut? Kysyn siksi, että minusta se kuulostaa kovasti helluntailaiselta retoriikalta - enkä mahda mitään sille, että minun korvissani se kuulostaa ainakin helluntailaisten kielenkäytössä erehdyttävästi tältä: "Jumala vihaa syntisiä" tai "Jumala vihaa kaikkia paitsi 'oikeita uskovia'".
Älä käsitä minua väärin - en yritä mollata uskoasi. Uskon itsekin Jumalaan ja myös Jeesukseen sekä apostoli Johanneksen sanoihin: "Jumala on rakkaus". Uskon myös, että Jumala rakastaa joka ikistä ihmistä. Sanoohan Raamattukin, että Jumala on kaikkien ihmisten vapahtaja (1 Tim 4:10). Pyrin itsekin noudattamaan Jeesuksen opetuksia sekä kymmentä käskyä.
Vihaako Jumala itse asiassa syntiä? Sanotaanko niin Raamatussa? Kreikankielen syntiä tarkoittava sana 'hamartia' merkitsee sananmukaisesti 'ampua harhaan' tai 'ampua ohi maalin'. Ei kukaan jousiampuja osu alussa kovin tarkasti maaliin, mutta harjoituksen myötä tarkkuus paranee ja harhalaukaukset vähenevät. Synnillä on itse asiassa tärkeä tehtävä tässä maailmassa: opettaa meitä karttamaan sitä ja 'osumaan maaliin'.
Nykykristityillä on usein sama vika kuin Jeesuksen ajan fariseuksilla: he näpertelevät täysin toisarvoisten 'syntien' kanssa, jotka vievät huomion Jeesuksen kaikkein tärkeimmistä opetuksista: lähimmäisenrakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Tuntuu, että monet ajattelevat syntiä enemmän kuin Jumalaa. Siksi minusta olisi paljon parempi sanoa: Jumala vihaa pahuutta - julmuutta, epäoikeudenmukaisuutta, vilpillisyyttä, toisen ihmisen tahallista vahingoittamista. Ja: Jumala rakastaa lempeyttä, armeliaisuutta, uskollisuutta, rakkautta, vilpittömyyttä, ystävällisyyttä, toisten ihmisten kunnioittamista... Sellainen on minun käsitykseni Jumalasta, ja sellaista Jumalaa tavallisen kaduntallaajankin olisi helpompi ymmärtää.
Synti on laittomuus, eli siinä sanoudutaan irti Jumalasta. Synnistä saarnaaminen kuuluu jokaiselle uskovaiselle, oli hän katolilainen, ortodoksi tai protestantti. Jumala on rakkaus ja vihaa syntiä, mutta ei syntistä vaan yrittää kutsuttujen kautta saada syntiset syntielämästä irti, taivasta kohti. Se on lähimmäisenrakkautta että voit syntielämässä olevaa ohjata ikuista elämää kohti. Joka lakia noudattaa, on siitä elävä tai kuoleva, sillä yksikään ei voi lakia täysin noudattaa, vain ainoastaan rakastamalla vähimmäistä veljeä; täyttyy laki ja profeetat.
Jumala on oikeudenmukainen ja järjestyksen Jumala; nyt katsotaan kuin kuvastimen kautta mutta kerran iäisyydessä me näemme ja ymmärämme kaiken paremmin.
Sen takia Jumala poikansa lähetti että meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys tulevassa; ei turhaan Kristus Herra varoittanut synneistä jotka voivat tuhota lopullisen tulevaisuuden. Rakkaus on näin myös ojentamista; "sauvalla ohjaamista", ja myös kuritus kuuluu rakkauteen. Maailmallinen rakkaus ei ole Jumalan rakkautta.
1. Mitä tarkoittaa, että vihaa syntiä? Jos kerta se viha ei kohdistu ihmiseen.
Entä miten Kaikkivaltias voi ylipäätään vihata mitään? Asiat eivät siis ole Hänen haluamallaan tolalla? Ei taida sitten Kaikkivaltias ollakaan. Eikä siten siis Jumalakaan ollenkaan.
Milläs logiikalla?
Jos Jumala on, on vastuu KAIKESTA Hänellä(perustelen tarvittaessa, vaikka asian pitäisi olla täysin selvä).
Jos ei ole, on vastuu ihmisellä.
... eli kyllä ne yllämainitut asiat voi synneiksi laskea.
Rakasta Jumalaa... ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.
Rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat.
Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille.
Lisäksi voit etsiä Vanhasta testamentista 10 käskyä, joita useimmat kristityt pitävät kristillisen moraalin perustana.
Monille nykykristityille nämä pykälät eivät riitä, ja he ovatkin keksineet noin 499 lisäpykälää, esim:
"Tupakointi on syntiä"
"Alkoholin nauttiminen on syntiä"
"Itsetyydytys on syntiä"
"Tanssiminen on syntiä"
"Himoitseminen on syntiä"
"Pitää antaa kymmenykset bruttotuloista"
"Seurakunnan johtomiesten ja amerikkalaisten miljonääripastoreiden arvostelu on syntiä"
Itse asiassa näitä pykäliä on melko vaikea perustella Raamatulla, mutta kun tarpeeksi tarkkaan luetaan rivien välistä, niin kyllä ne sieltä...
UT:n fariseukset sanoivat Jeesuksesta: "Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!" Eivät taitaisi nykyiset fariseuksetkaan Jeesusta seurakuntaansa kelpuuttaa. Eiköhän se riitä, jos koetat elää Jeesuksen omien opetusten mukaan ja jätät ne lisäpykälät omaan arvoonsa.
Tärkeintä elämässäsi on löytää uskon lähde, eli elävä suhde Jeesukseen ja sen ylläpitäminen.
Sen löytää ken syntinsä anteeksi pyytää. Sitten jää se ylläpito - ole siinä uskollinen.
Kun löydät elävän yhteyden Jeesukseen alkaa hän sinua pikkuhiljaa ja aivan varovasti opettaa. Kuuntele PyhänHengen puhetta sydämessäsi ja ole hänelle rehellinen.
Sinun elämäsi on liian heikko selite, erottaakseen sinut Jeesuksesta. Jeesus ei hylkää sinua hän ainoastaan rakastaa.
Oma asiasi on siitä lähtien miten toteutat teidän suhdettanne. Jos tunnet janoa Jumalan työhön, ryhdy siihen. Jos et, olet sitten vanhurskautettu uskonvanhurskaudella Jeesuksen omaisuuskansaan (Room.4)
Elikkä yritin tässä sanoa sinulle jos olet pohtimassa uskonratkaisun tekemistä, että tervetuloa vaan. Jeesuksella on niin iso ja vahva valtakunta, että sinä mahdut sinne ja tilaa on vielä rajattomasti. Hän on nähnyt ihan kaikki taipaleen tallaajat, Hänen kokemukseensa oman elämäsi suhteen voit luottaa.
Käy Jeesuksen alttarille ja luota häneen. Ei sinne ole yksikään pyhänä saapunut.
(älä pelkää avoliittosi vuoksi tai tanssitaitosi vuoksi - usko ainoastaan, hän johdattaa sinua)
Tällä suomi24 keskustelusivulla ainakin kristinusko rajoittaa asiallista keskustelua yhtään mistään. Lisäksi se rajoittaa kristihenkilöiden kunnioittavan käytöksen vain heidän omiensa keskuuteen.
Kristittyjen käytös on todella pöyristyttävää: viestit ovat täynnä vihaa ja rasismia ja mitätöintiä.
Sinunhan viestisi sitä on täynnä. Jota äsken luettelit.
Jumala antakoon anteeksi pahat tekosi ja pahat sanasi,joilla sinä jatkuvasti loukkaat ja ivaat lähimmäisiäsi ja rienaat kaikkia Pyhiä. Olet yksi pahinmista rasisteista joita täällä vilisee yllinkyllin.
Annahan esimerkki siitä, miten olen loukannut lähimmäisiäni ja/tai kenenkään Pyhiäsi. Jollei niitä esimerkkejä löydy, vaadin sinua vetämään sanasi takaisin.
Kaikki uskonnot eivät vaadi, että jumalia palvottaisiin. Se vain ei tunnu menevän jakeluusi: voin uskoa Maa Äitiin, mutta minulla on myös lupa ja oikeus ilmaista hänelle suuttumustani häntä kohtaan, jos vaikka pistää vituttamaan kivi, joka osuu isovarpaaseeni. Se ei vähennä pyhyyttä tai uskoa pennin vertaa. Huomaatko, minulla ei ole mitään tarvetta vaatia sinua uskomaan kanssani samalla tavalla, enkä mitenkään kyseenalaista tapaasi palvoa ja pelätä Jumalaasi. Kerron vain, miten itse koen tai asioita käsitän. Kerro sinäkin.
nauran makeasti. koska olet täysin fakiirimainen klovni.
Tässäkin nähdään, miten kiihkeää on joidenkin suhde uskoon tai toisaalta,miten mahdotonta joidenkin on uskoa! Minä luotan Jumalaan, Jeesukseen ja johdatukseen. Muuta en enää voi. Ja pyydän rukouksessa itselleni opastusta oikeisiin ratkaisuihin. Te, lempeät ja inhimilliset uskovat täällä, pyydän teiltä esirukousta, että kaikki menisi hyvin ja me kaksi löytäisimme yhteisen uskon ja sävelen elämäämme. Jos toinen on uskossa ja toinen ei; sitoutuminen, edes kihlautuminen ei tule kysymykseenkään, lapset ovat "vastahakoisia muutoksiin" ym, ym. niin välillä tuntuu, että pää halkeaa. Ei tiedä,mitä tehdä.
Tanssi hämäräsä metsässä ja pyydä MaaÄitiä avuksesi. Kivaa, luovaa, hassua ja auttaa taatusti.
Muutaman keikan jälkeen vituttaa kyllä ankarasti nämä itseään täynnä olevat kristiuskoiset vouhottajat, jotka ihan varmasti keksivät jonkin synnin, jota juuri tulit suorittaneeksi. Vaikka hengittämisen.
Luovu uskostasi niin saat sen elämänuskona takaisin.
1. Siis muuttaisiko Jumala tulevaisuutta, jos oikein rukoiltaisiin?
Miten se on mahdollista? Sittenhän Hän itsekään ei tiedä tulevaisuutta.
2. Eikö Jumala teekkään aina ihmisen parhaaksi? Kuinka rukous voisi lisätä sitä hyvää, jos se jo on maximissaan?
Yöllinen metsä on jännä paikka, mutta eipä ole vielä käynyt mielessä pistää tanssiksi. Itse asiassa tanssin kuin puupökkelö, mutta metsässä sillä tuskin olisi väliä.
Syyskesällä iltojen pimetessä on mukava istua pihalla ja eksyä tähtitarhoihin. Silloin tuntee olevansa osa kaikkeutta, pieni mutta tärkeä. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi ryppyotsaiseen vouhkaamiseen, ja liiallinen pykälien viilaaminen tappaa elämänilon. Maailma on kaunis, jos meillä vain on silmät nähdä.
Jonkun tosiuskovaisen mielestä avoliitto, tanssiminen ja esiaviollinen seksi on syntiä. Sen lisäksi saat pitkän listan mitä omituisimpia väitteitä mitkä muutkin asiat ovat syntiä.
Ja vaikka noudattaisit ja eläisit noudattaen pitkää listaa, niin sekään ei riitä, sillä olet edelleen tosiuskovan mielestä syntinen. Jos et teoin, niin ajatuksin ja jos et ajatuksinkaan, niin synnissä syntynyt.
Teet mitä tahansa niin olet heidän mielestä aina syntinen.
Tällainen asenne on ihmisyyden ja inhimillisten piirteiden kieltämistä. Inhimillisyys suistaa `synti-ajattelussa` hirvittäviin tunnontuskiin, joka ei ole hyväksi mielenterveydelle.
Älä kysy muilta miten elää. Löydä itse vastaukset ja toimi niiden mukaan. Suomen laki ja yleinen moraalikäsitys antaa osviittaa.
Laita hyvä kiertämään, mutta mieti tarkkaan mitä sana `hyvä` tarkoittaa ja miten se kohdetta auttaa. Jälleen kerran kukin tulee löytää itse vastaukset!
Summerhillin koulun perustaja A.S.Neill peräänkuulutti uutta uskontoa, 'joka ylistäisi Jumalaa tekemällä ihmisistä onnellisia'. Hän sanoi myös jotakuinkin näin: 'ei virsiä veisaamalla vietetty sunnuntaiaamu ole sen pyhempi kuin uimalla vietetty'.
Pitäisiköhän kristinuskoa uudistaa palaamalla takaisin Jeesuksen omiin opetuksiin. "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" olisi hyvä alku.
tunnetaan Jumalan lapsiksi, että teillä on keskinäinen rakkaus.
Missä se meidän kristittyjen keskinäinen rakkaus on ? Parannusta on paljon tapahtunut viime vuosina ja yhteiskristillisyys on lisääntynyt.
Vielä on paljon "eriseuroja" ja porukoita, joille opetetaan "vain meidän porukat pääsee taivaaseen" "muissa seurakunnissa ei opeteta oikein" tämä lienee pahinta eriseuroissa lestadiolaisten piirissä. Vanhoilliset, esikoislestadiolaiset, uusheräys (ainoat järkevät lestadiolaiset) ja rauhanyhdistysläiset ovat olevinaan "kaikki oikeassa".
Rukoillaan, että kristityt tekevät parannuksen ja lopettavat lahkolaisuuden ja eriseurat, jotka ovat Jumalalle kauhistus. Rukoillaan, että Jumalan rakkaus leviäisi Pyhän Hengen kautta kaikkiin seurakuntiin. Sen jälkeen tulee herätys ja jopa ateistit ja pilkkaajatkin lankeavat maahan ja rukoilevat Jumalan armoa. Jeesus tulee ihan pian takaisin. Meidän ei tule tietää päivää eikä hetkeä, mutta kirjoitettu on: "Jeesus tulee pian takaisin". Siunausta kaikille lukijoille.
on useimpia tapoja uskoa. Toimia pykälien ja kirjassa kirjoitettujen ja muiden tulkitsemien ohjeiden mukaan. Näissä lojaalisuutta mitataan mitä erikoisin mittarein ja itse pääasia hukkuu massaan.
Toinen tapa olisi elää hyvin ja jättää se pilkunviilaus ja ulkokultaisuus vähemmälle. Kaikki mittaus ja vertaaminen jäisi kokonaan pois, koska sillä ei olisi merkitystä.
Positiiviset asiat ja hyvä siirtyisi ympäristöön kuin vedessä etenevät renkaat.
Omien vähäisten kokemusteni perusteella voin sanoa, että usko ei rajoita elämää. Päinvastoin se voi vapauttaa monesta pahasta, tupakasta, alkoholista, huumeista ym. Nämä ovat elämää tuhoavia voimia lääketieteellisestikin.
Oma kokemukseni on se ,että usko vaputtaa
täyteen elämään. Ei tarvitse vilkuilla sivuilleen
mitä muut tekevät, vaan voi tehdä omat valinnat elämän puolesta!
Norico
Ai, minä ihan luulin, että usko on sivuilleen vilkuilua, tietoisena olemista, sitä että kiinnittää huomionsa elämään, itsessään ja muissa, maailmaan sen ilmiöihin jne.
Putkinäkö on helppoa: ei tarvitse epävarmana arpoa, että mitä pitäisi tehdä. Varma vastuusta vapautumisen konsti,
mutta vastuu ei olekaan syyllisyyttä, vaan sitä, että tekee elämän rakentamiseksi sen, mikä eteen tulee. Sivuilleen vilkuilemattomuus on sitä, että kieltäytyy ottamasta vastuuta elämästä ja maailmasta, johon kuuluu.
Arvoisa Jaina,Tarkoitan sivuille vilkuilulla vaikka sitä ,miten perhejuhlia vietetään. Monelle on "maan tapa" ettei alkoholi saa loppua kesken.
Tässä kohden esim. minun ei tarvitse noudatta "maan tapaa" vaan teen poikkeuksen:EI alkoholia lainkaan. En tarkoita ,että alkoholin käyttö sinänsä olisi väärin,olen vaan nähnyt
sen toisen ääripään mihin alkoholi on monet johtanut. Olet kai samaa mieltä ,että monella on
alkoholiongelma maassamme?Ei se ole enää vapautta, vaan suuri orjuus,eikö niin?
Toisaalta me syyllistymme paljon suurempiin
rikoksiin ja laiminlyönteihin sillä, että jätämme tekemättä asioita joita kristityn pitäisi tehdä.
Monta kertaa itsekkäästi ajamme omaa etuamme,
emmekä halua nähdä köyhyyttä ja avun tarvetta
ympäristössämme. Itse olen ollut diakonian vapaaehtoisena työntekijänä ja siinä hiukan oppinut näkemään näitä todellisia avun tarvitsijoita.Myönnän,että edelleen oma suu on monesti lähempänä kuin kontin suu. Ei minustakaan ole tullut täydellistä.On ollut monia kertoja ,milloin olen tiennyt mitä pitäisi tehdä, mutta tekemättä on vaan jäänyt.Emme voi auttaa kaikkia maailman hätää kärsiviä, mutta ehkä voimme auttaa edes yhtä ihmistä kerrallaan!
Nänhän se on ,jos astumme ulos oman itsekkyytemme
turvamuurin takaa.Joka tapauksessa: Toivotan
Jainalle ja muillekin kaunista kesää!
Norico