Jeesus käski noudattaa tarkoin kaikkia Mooseksen lain käskyjä. Tämä oli hänen evankeliuminsa.
Apostolit julistivat samanlaista evankeliumia: opettivat Mooseksen lakia, jonka käskyjä tulee tarkoin noudattaa, jotta saa Pyhän Hengen ja tulee vanhurskaaksi.
Apostolit aloittivat saarnaamisensa lukemalla Mooseksen lain käskyjä ja kehottamalla noudattamaan niitä, jotta siten saisi Pyhän Hengen ja tulisi vanhurskaaksi.
Sitten he sanoivat, että Jeesus on se profeetta, josta Mooses oli ennustanut ja joka oli tuleva Israelin kansan keskuuteen. (5Moos 18:15-19) Apostolit kehottivat uskomaan Jeesusta, joka käski noudattaa tarkoin kaikkia Mooseksen lain käskyjä. Tämä on evankeliumi.
Saarnaamisensa lopuksi apostolit lukivat vielä lisää Mooseksen lain käskyjä ja käskivät noudattamaan niitä tarkoin, sekä uskomaan, että Jeesus käski noudattaa niitä lain käskyjä. Tämä on evankeliumi. Mooseksen laki.
Toraistin evankeliumi on Mooseksen laki. Hän on sanonut sen useamman kerran. :)
Apostolit julistivat samanlaista evankeliumia: opettivat Mooseksen lakia, jonka käskyjä tulee tarkoin noudattaa, jotta saa Pyhän Hengen ja tulee vanhurskaaksi.
Apostolit aloittivat saarnaamisensa lukemalla Mooseksen lain käskyjä ja kehottamalla noudattamaan niitä, jotta siten saisi Pyhän Hengen ja tulisi vanhurskaaksi.
Sitten he sanoivat, että Jeesus on se profeetta, josta Mooses oli ennustanut ja joka oli tuleva Israelin kansan keskuuteen. (5Moos 18:15-19) Apostolit kehottivat uskomaan Jeesusta, joka käski noudattaa tarkoin kaikkia Mooseksen lain käskyjä. Tämä on evankeliumi.
Saarnaamisensa lopuksi apostolit lukivat vielä lisää Mooseksen lain käskyjä ja käskivät noudattamaan niitä tarkoin, sekä uskomaan, että Jeesus käski noudattaa niitä lain käskyjä. Tämä on evankeliumi. Mooseksen laki.
Toraistin evankeliumi on Mooseksen laki. Hän on sanonut sen useamman kerran. :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jeesus puhui vuorisaarnassa laista ja profeetoista, jotka oli tullut täyttämään. Osa Mooseksen lain käskyistä tuli täytetyksi Kristuksen uhrissa ja ylösnousemuksessa, osa uuden liiton järjestyksessä. Mutta mitä ovat ne pienimmät käskyt, joita tulisi opettaa seurakunnassa kaikkina aikoina, ja joita tulee noudattaa?
Matteuksen evankeliumi:
5:19 Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.
Etsimme tällä kertaa vastausta kommentaareista, joiden laatijat ovat korkeasti oppineita teologeja.
Ellicott’s Commentary for English Readers
https://biblehub.com/commentaries/matthew/5-19.htm
purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä—
Nämä sanat näyttävät ensisilmäyksellä viittaavan siihen, että jopa seremonilaki oli yhtä sitova täyteen mittaansa asti Kristuksen opetuslapsille. Tuon ajan käyttö rajaa kuitenkin sanan Jumalan moraalilakiin (aivan niin kuin Siirak 32:23-24), eikä sitä ole käytetty missään muussa merkityksessä koko Uudessa testamentissa pois lukien mahdolliset poikkeukset jakeissa Hepr. 7:5 ja 16 (vrt. erityisesti Room. 13:9; 1. Kor. 7:19). Ja asiayhteys, jossa käsitellään heti aluksi moraalilakia eikä edetä seremonialakiin, on sopusoinnussa tämän merkityksen kanssa.
”Pienimmät käskyt” ovat siten niitä, jotka näyttivät vähämerkityksellisiltä, mutta olivat kuitenkin suuria—ajatusten, mielihalujen ja sanojen hallitsemista verrattuna näennäisesti suurempiin käskyihin, jotka käsittelivät tekoja. Viittaus ”opettamiseen” osoittaa sen, että meidän Herramme puhui opetuslapsilleen, ja ihmiskunnan tuleville opettajille, ja selvä johtopäätös Hänen sanoistaan on se, että niiden tarkoitus oli kohottaa vanhurskauden standardia – ei laskea sitä – suhteessa siihen, mitä oli aiemmin pidetty vanhurskaana.
Ellicott’s Commentary for English Readers, Matthew 5:19
Niin kuin näemme, ovat oppineet sitä mieltä, että Herra Jeesus ei viitannut koko Mooseksen lakiin ja kaikkiin sen käskyihin, kun opetti opetuslapsiaan ja neuvoi heitä heidän opetustoimessaan ja elämässään. Näin nämä Jeesuksen sanat ovat sopusoinnussa uuden liiton sanoman kanssa ilman ristiriitaa.
Jeesus pitää siis pienimmiltä vaikuttavia käskyjä ihan yhtä tärkeinä ja jopa tärkeämpinä kuin suurempia, jotka viittaavat ulkoiseen käytökseen eikä ihmisen sisäisiin ajatuksiin, asenteisiin ja tahtotilaan. Jeesushan opetti, että ihmisen sisältä lähtee kaikki se paha, joka saastuttaa ihmisen. (Matt. 15:11) Niinpä ei ole tuomittavaa vain ulkoisesti havaittava aviorikos vaan jo se, että joku himoitsee tehdä aviorikoksen. (Matt. 5:27-32)
Jeesus puhuu jakeissa Matteus 5:17-19 moraalisista käskyistä, joita käy läpi heti sen jälkeen, kun on ensin painottanut niiden pitämisen tärkeyttä, ja painottaa ihmisen sydämen asenteen tärkeyttä käskyjen noudattamisessa. Ulkoinen pidättäytyminen väkivallasta ja aviorikoksista ei yksistään riitä vanhurskaan elämässä: tulee puhdistaa ensin astian sisäpuoli, jotta sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi. (Matt. 23:25-26)
Näin päätämme Jumalan tahdon mukaan tämän opetuksemme toteamukseen, jonka mukaan Jeesus ei missään kohdassa evankeliumien tekstejä käskenyt opetuslapsiaan noudattamaan uudessa liitossa kaikkia Mooseksen lain käskyjä: siviili-, sota- ja seremonialakeja. Nämä oli annettu vain Israelin kansalle vanhan liiton ajaksi. Uudessa liitossa noudatetaan uuden liiton käskyjä ja ohjeita, joiden mukaan Jumalan uusi ihminen luonnostaan elää – ei pakosta vaan sydämen mielihalusta.
Ja tärkein uuden liiton käskyistä on rakastaa toinen toistamme ja uskoa Jeesukseen Kristukseen ja hänen uhriinsa, joka on tehnyt tarpeettomaksi vanhan liiton uhrit ja temppelipalveluksen. (1. Joh. 3:23-24; Hepr. 5–10) Jeesuksen ruumiin ja veren uhri aloitti uuden liiton, joka korvasi vanhan liiton uhreineen ja pappisjärjestyksineen. (Matt. 26:26-28)
Matteuksen evankeliumi:
5:19 Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.
Jeesus viittaa ”näillä pienimmillä käskyillä” sisälliseen ihmiseen ajatuksineen, asenteineen ja mielihaluineen. Vanhurskaaseen elämään ei riitä se, että noudattaa ulkoisesti suuria käskyjä pidättyä väkivallasta ja aviorikoksista. Tulee puhdistaa ensin astian sisäpuoli, jotta sen ulkopuolikin tulisi puhtaaksi. Tulee siis puhdistua ensin ajatuksilta, mieleltä, tahdolta ja asenteilta, jotta voi elää käskyjen mukaan ja pitää ne.
Niinpä nämä käskyt, jotka näyttävät pienimmiltä – koska ne viittaavat ihmisen sisäiseen maailmaan ja kieltävät toisen omaisuuden himoitsemisen – ovat tärkeämpiä kuin suuremmat käskyt, jotka kieltävät ulkoisen pahan tekemisen! Se, joka opettaa näitä pienimpiä käskyjä – pahan himon ja vihan kiellot – ja noudattaa niitä, pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. Mutta joka väheksyy niitä käskyjä ja purkaa ne pitäytyen ulkoista puhtautta koskeviin käskyihin, pitää kutsuttaman pieneksi taivasten valtakunnassa.
Opimme tästä sen, että mikä näyttää ulospäin suurelta, onkin pientä, ja mikä näyttää ulospäin pieneltä, onkin suurta. Tämä ajatuskulku toistuu Jeesuksen sanoissa. Pienimmistä tulee suurimpia ja viimeisistä ensimmäisiä. On siis tärkeämpää paneutua siihen, mitä ihminen on sisältä päin kuin tarkkailla vain sitä, miltä hän ulospäin näyttää. Vaikka ihminen voi ulospäin näyttää ystävälliseltä, niin hän voi olla sisältä täynnä vihaa ja murhanhimoa lähimmäisiä kohtaan. Sellaisia olivat fariseukset, jotka olivat lainkiivailijoita. (Matt. 23)
Näin tuli kumottua toraismin tärkein väite, jonka mukaan Jeesus käski opetuslapsiaan noudattamaan kaikkia Mooseksen lain käskyjä. (Matt. 5:17-19) Jeesus ei puhunut kaikista käskyistä vaan moraalilain käskyistä ja profeettojen ennustuksista koskien hänen uhriaan ja uuden liiton järjestystä. Mooses oli profeetta ja ennusti Jeesuksesta. (5. Moos. 18:15-19) Nämä profetiat täyttyivät Jeesuksen Kristuksen uhrissa ja ylösnousemuksessa. Niinpä vanhan liiton uhreja ja temppelipalvelusta pappeineen ei tarvita enää uudessa liitossa. (Hepr. 5–10)
Matteuksen evankeliumi:
5:17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
5:18 Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.
5:19 Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.
Niin kuin edellä osoitettiin, Jeesus puhui moraalilaista ja profeettojen ennustuksista koskien häntä itseään. Nämä käskyt ja ennustukset pysyvät vielä uudessa liitossa moraalisina ohjeina ja opetuksena. Paavali näytti juutalaisille toteen sen, että Jeesus on Mooseksen laissa ja profeetoissa ennustettu Israelin Messias. (Apt. 28:23) Hän ei opettanut heille Mooseksen lain käskyjä ja niiden noudattamista niin kuin toraistit sanovat.
Juutalaiset tiesivät jo entuudestaan Mooseksen laista sen, että sen lain käskyjä tulisi noudattaa tarkoin mitään niihin lisäämättä ja mitään niistä pois ottamatta. (5. Moos. 12:32) Uutta heille oli se, että Jeesus oli tehnyt Israelin ja Juudan kanssa uuden liiton ruumiinsa ja verensä uhrin kautta. (Matt. 26:26-28; Hebr. 8:8-12) Juutalaiset eivät olisi vastustaneet Jeesusta ja hänen opetuslapsiaan, jos nämä olisivat vain vahvistaneet vanhan liiton ja käskeneet noudattaa sen käskyjä. Sellainen opetus ja profeetta olisi heille kelvannut, kunhan ei vain olisi sanonut olevansa Jumalan Poika.
Juutalaiset vastustivat evankeliumia siksi, että se teki tarpeettomaksi pappeuden, temppelipalveluksen ja uhrit. (Hebr. 5–10) Pelkkä usko Jeesuksen uhriin riitti tuomaan syntien sovituksen ja anteeksiannon. (Room. 3:21-26; Hebr. 10:14-17; Apt. 13:14-52) Niinpä vanhan liiton uhreja ei enää tarvittu ja ne kävivät tarpeettomiksi. Juutalaiset eivät myöskään uskoneet sitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja että tämä on Jumalan Poika. He eivät uskoneet sitä, että Jeesuksen ylösnousemus tarvittiin uskovien vanhurskauttamiseksi ja ikuisen elämän vakuudeksi. (Room. 4:25; 5:12-21; 1. Kor. 15:12-24)
Jos Paavali ja opetuslapset olisivat julistaneet juutalaisille Jeesuksen vahvistaneen vanhan liiton ja pitäneen sen voimassa sen sijaan, että Hän korvasi vanhan liiton uhrit omalla uhrillaan ja perusti uuden liiton, niin juutalaiset olisivat ottaneet sankoin joukoin vastaan evankeliumin. Nyt evankeliumi teki tyhjäksi ja turhaksi heidän Jumalan palveluksensa, joka perustui vanhan liiton säädöksiin, temppeliin ja uhreihin. Niinpä fariseukset ja muut lainkiivailijat vihastuivat Paavaliin ja yrittivät tappaa hänet. He olivat tappaneet Stefanuksen samasta syystä jo aiemmin. (Apt. 6:8-7:60)
Toraismi on oppina ihmisten järjen päätelmiä ja linnoitus, joka on nostettu evankeliumia ja Jeesuksen Kristuksen tuntemista vastaan. Toraistit johdattavat kuulijoitaan noudattamaan Mooseksn lain vanhentuneita käskyjä sen sijasta, että tulisi juurtua syvemmälle Kristuksen rakkauteen ja oppimaan tuntemaan Häntä. Jeesuksen kuolemalla ja ylösnousemuksella ei ole toraistille merkitystä, koska siihen uskominen ei tuo toraistille vanhurskautta eikä tee häntä täydelliseksi, toisin kuin valituille Jumalan lapsille käy. (Hebr. 10:14-17) Ei siis ihme, että toraisti opettaa Mooseksen lain käskyjen pitämistä sen sijaan, että puhuisi Jeesuksesta ja julistaisi evankeliumia.
Onneksi Raamatussa ei puhuta mitään Jumalan armosta.
Muutoin lakihenkisyys olisi voimakasta ihmislähtöistä harhaoppia.
Eikä mitään varsinaista uskonelämää olisi. Vain kiivailua laista. Pelkkää hulluutta.
Joskin se olisi enemmänkin ateistien voitto. Oikea riemuvoitto uskon ollessa sellaista hullutta mitä he sen kuvittelevatkin olevan.
Oikeastaan sen Jeesuksen ristinkuoleman voisi myös jättää seuraavasta Raamatun käännöksestä pois. Miksi Jeesuksen pitää ristillä kuolla, kun Mooseksen askelmerkkien mukaan mennään. Jeesus on seuraavassa käännöksessä viettänyt sapatinkin aivan kunniallisesti eikä joutunut siitä ristille, vaan kompastunut ja lyönyt päänsä menehtyen siihen luonnollisen kuoleman eikä siitä mitään ihmeellistä seremoniaa tarvitse tehdä. Kuoli vain ja lain noudattaminen jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut. No ehkä vähän lievemmin sapattia vietetään ja otetaan vähän huomioon ihmisoikeuksia, mutta muutoin touhua jatkuu kuten Jumala Mooseksen mukaan halusi. Joskin mistään homoista tai muista asioita ei voi edes ottaa puheeksi että sellaisia edes on ollut tai on olemassa. Eikä sapatista saa kukaan esittää että se ei olisi pyhistä pyhin päivä.
Joskin siinä on se ongelma että lakihenkisyys toimii vain unessa. Unta siitä voi nähdä, mutta ei mitään muuta.