Oksettavaa luettavaa

Se on sitä lakihenkisyyttä kun tuppaudutaan muiden ihmisten seuraan ja asetetaan heille sekä itselle käskyjä, opetusta ja sääntöjä ohjeeksi vanhurskaaseen elämään ja joudutaan siten lain alle. Tehdään galatalaiset.

Toista se on kun Hengessä vaeltaa ja tietää sen, että lakia ei ole pantu vanhurskaalle vaan syntisille ja jumalattomille pahan tekijöille. Kun Jumala armossaan antaa Hengen niin silloin sitä tekee luonnostaan aina vaan hyvää eikä tarvitse mitään ohjeita sen tekemistä varten. Tekipä mitä tahansa mieleen juolahtaa, niin aina on vain hyvällä asialla ja Jumalan tahdossa. Se siinä onkin hyvää että saa elää vapaasti ihan niin kuin lystää.

Minäkin löhöilen päivät pitkät kotona sohvalla ja käyn välillä lörpöttelemässä täällä vieraille ihmisille kaikenlaista Hengen elämästä ja Hengessä vaeltamisesta. Se on varma, ettei silloin ainakaan syntiä tee. Sanovat tosin että laiskottelu ja muista eristäytyminen on jo itsessään syntiä, mutta Hengessä elävä ei ota kuuleviin korviinsa moisia sanoja. Vielä kun sanon, että mitään ohjeita ei Hengessä vaeltavalle ole Raamatussa annettu, niin syyllistyn kuulemma sitä suurempaan syntiin, mutta en ole moksiskaan, koska minulle ei ole mitään lakia, jonka mukaan minua tuomittaisiin.

Pössyttelen tässä kannabista ja olo on taivaallinen, kun Henki johdattaa. Ainahan sitä voi uudesta testamentista lukea, millaista se on, kun Jumala armossaan antaan Hengen ja vaikuttaa pyhää elämää. Siinä saa tehdä ihan mitä haluaa, kun lakia ei ole, ja aina osuu oikeaan, kun Hengen mieli ei ole pahaa tehdä. Niin minäkin saan tehdä mitä ikinä haluan ja aina olen Jumalan tahdossa. Ikinä en ole syntiä tehnyt, kun sitä ei ole, kun lakia ei lueta.

Aloitus selkeä provo ja oksettava kirjoitus.