Terijoen hallitus eli Kuusisen hallitus, viralliselta nimeltään Suomen kansanhallitus, oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2. joulukuuta 1939 solmineensa avunantosopimuksen. Hallituksesta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus.
Terijoen hallituksen julistuksen keskeisin kohta oli ilmoitus Suomen kansanarmeijan luomisesta, johon kuului suurimmillaan 22 594 miestä. Nämä sotilaat olivat lähinnä asevelvollisia karjalaisia, inkeriläisiä ja muita suomenkielisiä, joista vanhimmat olivat Suomen sisällissodan jälkeen maasta paenneita punaisia. Heidän vihreä asepukunsa erottui selvästi neuvostojoukkojen käyttämästä. Tämän osaston piti olla Suomen valloituksen jälkeen siellä tarvittavien turvallisuusjoukkojen perustana, ja sen tehtäviin kuului hallituksen julistuksen mukaan myös Suomen kansantasavallan lipun kohottaminen Presidentinlinnan katolle ”työtätekevien riemuksi ja kansanvihollisten kauhuksi”.
Terijoen hallitusta muodostettaessa Stalinin vainojen kokonaisvaltaisuus paljastui, kun Terijoen hallitukselle koottiin armeijaa. Sen palvelukseen ei saatu haalittua kuin 91 punaupseeria, koska valtaosa heistä oli teloitettu.
Lisäksi hallituksen ohjelmaan sisältyi lupauksia muun muassa kahdeksan tunnin työpäivästä, työttömyyden lopettamisesta sekä suurtilojen pakkolunastuksesta. Kuusisen hallituksen yleisjulistus sisälsi niin valheellisia ja vääristeltyjä väitteitä Suomen oloista ja Suomessa vallinneista mielialoista, että sen allekirjoittajien on itsekin täytynyt tietää puhuvansa vastoin parempaa tietoaan. Esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä oli toteutettu Suomessa jo 22 vuotta aiemmin, työttömyys oli Suomessa vähäistä ja kausiluonteista, ja suurtilat olivat käytännössä lakanneet olemasta vuoden 1918 torpparilain ja vuoden 1922 Lex Kallion myötä.
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston ensimmäisen kokoonpanon VI istunnossa 31. maaliskuuta 1940 hyväksyttiin päätös Neuvostoliitolle siirtyneiden alueiden luovuttamisesta Karjalan autonomiselle SNT:lle ja tämän muuttamisesta liittotasavallaksi, Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.lähde?
Kuusista lukuun ottamatta useimmat hallituksen jäsenet toimivat myöhemmin Suomen kommunistisessa puolueessa. Kuusinen itse sai Neuvostoliiton kommunistisessa puolueessa arvostetun aseman eikä päässyt palamaan Suomeen.
70 -luvulla nousi aalto vielä liittämiseksi Neuvostoliittoon kts Halosen puhekkin.
Terijoen hallituksen julistuksen keskeisin kohta oli ilmoitus Suomen kansanarmeijan luomisesta, johon kuului suurimmillaan 22 594 miestä. Nämä sotilaat olivat lähinnä asevelvollisia karjalaisia, inkeriläisiä ja muita suomenkielisiä, joista vanhimmat olivat Suomen sisällissodan jälkeen maasta paenneita punaisia. Heidän vihreä asepukunsa erottui selvästi neuvostojoukkojen käyttämästä. Tämän osaston piti olla Suomen valloituksen jälkeen siellä tarvittavien turvallisuusjoukkojen perustana, ja sen tehtäviin kuului hallituksen julistuksen mukaan myös Suomen kansantasavallan lipun kohottaminen Presidentinlinnan katolle ”työtätekevien riemuksi ja kansanvihollisten kauhuksi”.
Terijoen hallitusta muodostettaessa Stalinin vainojen kokonaisvaltaisuus paljastui, kun Terijoen hallitukselle koottiin armeijaa. Sen palvelukseen ei saatu haalittua kuin 91 punaupseeria, koska valtaosa heistä oli teloitettu.
Lisäksi hallituksen ohjelmaan sisältyi lupauksia muun muassa kahdeksan tunnin työpäivästä, työttömyyden lopettamisesta sekä suurtilojen pakkolunastuksesta. Kuusisen hallituksen yleisjulistus sisälsi niin valheellisia ja vääristeltyjä väitteitä Suomen oloista ja Suomessa vallinneista mielialoista, että sen allekirjoittajien on itsekin täytynyt tietää puhuvansa vastoin parempaa tietoaan. Esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä oli toteutettu Suomessa jo 22 vuotta aiemmin, työttömyys oli Suomessa vähäistä ja kausiluonteista, ja suurtilat olivat käytännössä lakanneet olemasta vuoden 1918 torpparilain ja vuoden 1922 Lex Kallion myötä.
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston ensimmäisen kokoonpanon VI istunnossa 31. maaliskuuta 1940 hyväksyttiin päätös Neuvostoliitolle siirtyneiden alueiden luovuttamisesta Karjalan autonomiselle SNT:lle ja tämän muuttamisesta liittotasavallaksi, Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.lähde?
Kuusista lukuun ottamatta useimmat hallituksen jäsenet toimivat myöhemmin Suomen kommunistisessa puolueessa. Kuusinen itse sai Neuvostoliiton kommunistisessa puolueessa arvostetun aseman eikä päässyt palamaan Suomeen.
70 -luvulla nousi aalto vielä liittämiseksi Neuvostoliittoon kts Halosen puhekkin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ay-liikkeessä vallankumous jatkuu lakoin, jota jo toverit Neuvostoliittoossa käytti suomessa. mm 1917 oli yleislakko, heikentääkseen Suomea aseellisen punakapina alla.
Vallankumous pyörii korviesi välissä.
kts mitä Riku Aaltokin sanoi lakoistaan. Kuin muutkin, kyllä se yhä samaa jatkumoa vallankumoukseen tovereilla. Putin juuri näitä haluaa. Suomen lakoilla on pitkä perinne Neuvostoliiton käskyläisenä. Se on teille kommunisteille vähän hankala paikka "maanpetturuus", jos demaritkin olleet mukana.
Et sinä kyllä täysillä käy, se on ihan saletti!!!
Ei saaneet punikit otetta suomen kansasta. Saa nähdä kauanko ay-johtajat saa temppujaan tehdä, saattavat joutua vielä tilille. Riku Aaltokin vielä itkee.
Punikki näyttää kuitenkin saaneen otteen mielenterveydestäsi.