Tekstiviestihuijari onnistui taitavasti viemään Osuuspankin asiakkaan tililtä 44.000 euroa. Rahoja ei saatu palautettua asiakkaan tilille.
"Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Valvottavat rahoittavat toimintamme 95-prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta.
Toimimme pankki-, vakuutus- ja sijoituspalveluiden käyttäjien hyväksi."
Edellä oleva on kopioitu pankkien toimintaa valvovasta Finanssivalvonta, FIVAn kotisivulta.
HS otsikoi 11.1., että Osuuspankin on korvattava asiakkaalle huijatut rahat, yli 40.000 €.
Artikkelin mukaan FIVA pitää hyvänä, että pankkiasiakkaiden oikeudet vahvistuvat oikeuskäsittelyssä, kun käräjäoikeus tuomitsi OP:n korvaamaan 44.000 € rahansa huijarille menettäneelle asiakkaalle.
Pankit kyllä varoittavat asiakkaitaan huijauksista, että linkkejä ei saa avata, eikä antaa tilien käyttöoikeuksia jne. Huijaukset ovat nykyään muuttuneet niin päteväksi, kun pankkien valesivut on tehty taidolla, joten viisaskin netin käyttäjä voi tulla huijatuksi puhumattakaan ikäihmisistä, joiden digi-taidottomat ovat puutteelliset.
Mitä muuta FIVA ja pankit voisivat tehdä?
Pitäisikö pankkeja ohjeistaa huolehtimaan asiakkaidensa tileistä, joista maksetaan isot tilinhoitomaksut, paljon paremmin? Pitääkö vain asiakkaiden huolehtia siitä, etteivät tule huijatuiksi Digi- palveluissa?
Miksi pankkien asiakaspalvelijat (jos heitä vielä on) eivät neuvo asiakkaita käyttämään tileillä NOSTORAJOITUKSIA? Sekä vuorokautinen nostorajoitus että kuukausittainen nostorajoitus on tarpeen, jotta huijarit eivät kykene tyhjentämään tilejä.
Ruotsissa ei ole niin paljon pankkihuijauksia kuin Suomessa, koska pankit joutuvat siellä helpommin vastuuseen. Ovatko Digi- huijarit siis siirtyneet Suomen markkinoille?
"Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Valvottavat rahoittavat toimintamme 95-prosenttisesti, ja jäljelle jäävä viisi prosenttia rahoituksesta tulee Suomen Pankilta.
Toimimme pankki-, vakuutus- ja sijoituspalveluiden käyttäjien hyväksi."
Edellä oleva on kopioitu pankkien toimintaa valvovasta Finanssivalvonta, FIVAn kotisivulta.
HS otsikoi 11.1., että Osuuspankin on korvattava asiakkaalle huijatut rahat, yli 40.000 €.
Artikkelin mukaan FIVA pitää hyvänä, että pankkiasiakkaiden oikeudet vahvistuvat oikeuskäsittelyssä, kun käräjäoikeus tuomitsi OP:n korvaamaan 44.000 € rahansa huijarille menettäneelle asiakkaalle.
Pankit kyllä varoittavat asiakkaitaan huijauksista, että linkkejä ei saa avata, eikä antaa tilien käyttöoikeuksia jne. Huijaukset ovat nykyään muuttuneet niin päteväksi, kun pankkien valesivut on tehty taidolla, joten viisaskin netin käyttäjä voi tulla huijatuksi puhumattakaan ikäihmisistä, joiden digi-taidottomat ovat puutteelliset.
Mitä muuta FIVA ja pankit voisivat tehdä?
Pitäisikö pankkeja ohjeistaa huolehtimaan asiakkaidensa tileistä, joista maksetaan isot tilinhoitomaksut, paljon paremmin? Pitääkö vain asiakkaiden huolehtia siitä, etteivät tule huijatuiksi Digi- palveluissa?
Miksi pankkien asiakaspalvelijat (jos heitä vielä on) eivät neuvo asiakkaita käyttämään tileillä NOSTORAJOITUKSIA? Sekä vuorokautinen nostorajoitus että kuukausittainen nostorajoitus on tarpeen, jotta huijarit eivät kykene tyhjentämään tilejä.
Ruotsissa ei ole niin paljon pankkihuijauksia kuin Suomessa, koska pankit joutuvat siellä helpommin vastuuseen. Ovatko Digi- huijarit siis siirtyneet Suomen markkinoille?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.