Suomi tarvitsee lisää velkaa!

Sitä odotellessa säästetään.

Talouskasvua on odoteltu 20 vuotta. Ei ole näkynyt 😁

Suomen velkaantumisaste suhteessa bruttokansantuotteeseen (n. 80 %) on länsimaiden keskitasoa. Samalla tasolla Hollannin ja Saksan kanssa. Pohjoismaissa ja Virossa velkaantuminen on vähäisempää mm. korkeamman verotuksen vuoksi (Tanska), paremmin vetävän ja rakenteellisesti vähemmän suhdanneherkän vientiteollisuuden vuoksi (Ruotsi), EU-tukien vuoksi (Viro) ja öljyvarojen vuoksi (Norja).Velkaantumisaste on selvästi Suomen velkaantumista korkeampi mm. Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Suomalaisista talousoppineistamm. Sixten Korkman, Mika Pantzar ja Jan Hurri pitävät velkahysteriaa poliittisena vipuna, jolla julkisia palveluita leikataan ja yksityistetään. Velalla pelottelun kärsijöinä ovat yhteiskunnan heikkotuloisimmat ja julkisesta taloudesta riippuvaisimmat ihmiset. Orpon ja Purran sopeutustoimet lisäävät köyhein lukumäärää 100 000:lla; näistä 16 000 on lapsia.

Maailman johtavat talousosaajat pitävät valtion velkaa talouden työkaluna, joka ei ole ongelma, jos velka ei kasva bruttokansantuotetta suuremmaksi. Nobel-palkittu Paul Krugman kirjoitti joskus, että oikeistoa äänestävät pienituloiset ovat kiitospäivää odottavia kalkkunoita.

Krugman muistuttaa, että Britannian velkaantumisaste on ylittänyt 100 % kymmiä kertoja ilman talouden romahdusta. Myös USA velkaantui sotien aikana, mutta talouskasvu söi USAn velat. Japanin velkaantumisaste on kolminkertainen Suomeen nähden.

Valtion velka on pääasiassa lainaa tulevalta tuotannolta. Kun talous kasvaa, inflaatio ja talouskasvu syövät velkoja. Valtio maksaa veloista korkoja uudella velalla - ei varsinaisesti velkaa.

Suomen Valtiovarainministeriön talousosaajat ovat painottaneet, että julkiseen velkaan pätee erilaiset säännöt kuin yksittäisten ihmisten tai yritysten velkoihin. Brittiläisten ekonomistien mukaan yksikään rationaalisesti toimiva valtio ei yritä kurjistaa kansaa ja sen tuotantokykyä maksamalla valtion velkoja pois - etenkään heikon talouskasvun aikana.Se on stagflaation tie.

Korkea inflaatio on myrkkyä kuluttajille, mutta mannaa velkaantuneille
. Korot ovat myrkkyä velkaantuneille ja inflaatiolle. Inflaatin ja korkojen balanssi on tärkeää. Palkkojen pitäisi kkasvaa samaa tatia inflaation kanssa. Korot olivat pitkään historiallisen alhaalla, mikä lisäsi rahan määrää markkinoilla ja korotti inflaation ennätyskorkealle (inflaatioon vaikutti mm. koronarajoitusten vuoksi markkinoille lasketut biljoonien eurojen talostuet, Venäjän hyökkäyssota, öljyn hinta jne.).

Syömävelka on huonointa velkaa, vaikka sekin pitää talouden pyörät liikkeellä kulutuksen kautta. Investointeihin suuntautuva velka luo työtä, lisää tuotantoa ja kulutusta ja johtaa talouskasvuun. Työ tuottaa lisäarvoa ja mitä enemmän työtä tehdään, sitä enemmän valtion talous kasvaa. Venäjän talous on kasvanut nopeasti, mutta kasvu perustuu raaka-aineisiin, kuten hiilivetyihin; arvo kasvaa kuitenkin prossoinnin myötä ja raaka-ainetaloutta pidetään hyvin kehittymättömänä talousmallina. Vihreä siirtymä tekee Venäjän energiaresursseista lähes arvottomia parissa vuosikymmenessä. Venäjällä ei ole tehokasta tuotantoteollisuutta tai palveluosaamista; se siis vie raaka-aineita mm. Kiinaan ja tuo raaka-aineista valmistettuja tuotteita Kiinasta, koska siltä puuttuu kyky valmistaa modernia teknologiaa.

Nobel-palkittu Joseph Stiglitz kirjoitti 2015, että 2. maailmansodan jälkeiset todisteet eivät tue tricle down ja austerity-talouspolitiikkaa, joissa rikkaiden verotusta ja vähävaraisten etuja leikataan julkisen sektorin keventämiseksi, vaan pikemminkin taloutta, jossa enemmän rahaa köyhien tai keskitason taskuihin hyödyttää kaikkia. Vauraus ei tihku ylhäältä alas, vaan alhaalta kaikkien sosioekonomisten kerrosten läpi ylös. Tällä on talouden rattaita pyörittävä vaikutus.

David Hope ja Julian Limberg analysoivat 18 maan talouspolitiikkaa 50 vuoden ajalta ja osoittivat, että rikkaiden veronalennukset ja julkisen talouden leikkaukset kasvattivat eriarvoisuutta tekemällä rikkaista rikkaampia ja köyhistä köyhempiä ilman positiivista vaikutusta talouteen tai työllisyyden kasvuun. Tämä vahvistaa, että vauraimman sosioekonomisen luokan veronalennukset eivät hyödytä laajemmin taloutta.

TLDR: Jokainen leikattu ja säästetty miljardi on pois kulutuksesta. Kulutuksen väheneminen osuu yritysten kassa- ja asiakasvirtoihin, mikä lisää yrittäjien painetta nostaa hintoja vähentyneen kulutuksen ja kasvaneiden kustannusten kompensoimiseksi. Se vie talouden säästöliekille: ihmiset vähentävät kulutusta, mikä lisää työttömyytä. Valtion menot kasvavat, tuotanto supistuu, työttömyys lisääntyy, kulutus vähenee, hinnat kasvavat, yritykset kaatuvat. Julkinen sektorin palvelut yksityistetään ja ne päätyvät ulkomaalaisomistukseen, vaikka palveluita tuetaan yhä verovaroin. Tämä on Purran ja Orpon talousoppi pähkinänkuoressa. - Köyhät köyhtyvät, rikkaat rikastuvat ja valtion omistukset päätyvät ulkomaisille sijoittajille.

Hyvävelikerhon suhmureiden taskut ovat pohjattomat. Kokoomus ostaa äänet velkarahalla.

Kyllä se uusi Nokia syntyy. Ihmiset eivät usko talouskasvuun! Loppuu se kansan kyykytys nyt!

Ei ole uusille Nokioille toimintaympäristöä tai edellytyksiä nykysuomessa. Veikkaan että ne Nokiat syntyy nykyään EU:n ulkopuolelle.

Kokoomus kuppaa kaikki mahdolliset rahat itselleen. Se on aivan sama mistä ja millä keinoilla. Kansa maksaa.

Nokian markkina-arvo 17 miljardia.

Coca-Colan markkina-arvo 259 miljardia.

Ehdoton Suomen talouden uudeksi kivijalaksi sokerivettä.