Pitkään on ollut tiedossa, että uskovat voivat olla intohimoisia, mutta nyt tulee uusi ilmiö: uskovien yöllinen merkityksettömyyden manifesti. Jotkut uskovaiset ovat ottaneet tavan toistaa palstan täyteen tyhjänpäiväisiä yhden lauseen kommentteja keskellä yötä. Onko tämä uusi taktiikka herätä huomion keskipisteeksi vai yksinkertaisesti vain yön pimeyttä vahvistava rituaali?
Olitpa sitten keskustelemassa evoluutiosta tai pohdinnoissa universumin synnystä, uskova saapuu yllättäen keskelle keskustelua ja sanoo: "Soopaa" Tai ehkä hän valaisee keskustelun energiakulutusta huudahduksella "Aamen!" keskellä virtuaalista pimeyttä. Koko homma on kuin yön pimeydessä vaeltava uskonnollinen Charlie Chaplin - komedia, jossa jokainen sana on kuin eksynyt repliikki keskellä äänettömyyttä.
Tämä uskovien yöllinen filosofointi ei jätä ketään kylmäksi, paitsi jos luet sitä keskellä talvea ilman lämmitystä. Siinä missä toiset nukkuvat, uskovat valaisevat verkkokeskustelujaan henkisellä valolla, joka tuntuu saapuvan suoraan yötaivaalta – tai ainakin se on heidän itsensä niin vakuuttamasta.
On kiinnostavaa, kuinka uskovat näyttävät yhdistävän uskonsa ja aikavyöhykkeen keskellä yötä. Kuka tarvitsee yöllistä unta, kun voi jakaa mietteitään universumin synnystä ja samalla huikata Jumalan suuruutta maailmalle? Ehkä he ovat sisäistäneet sen, että uni on vain heikko yritys simuloida taivaallista lepoa, ja he päättävät valvoa aamunkoittoon saakka kaikenkattavan viisauden valaisemina.
Joka tapauksessa, tämä uskovien yöllinen tyhjänpäiväisyys tarjoaa meille kaikille uudenlaisen tavan ajatella. Ehkä se on uskovaisten versio unettomasta kirjailijasta, mutta ilman merkityksellistä juonta tai tarkoitusta. Joka tapauksessa, tämän yön valvonta on vain yksi askel kohti kohtuuttoman ajan kuluttamista, ja uskovat ovat omalla tavallaan mestareita tässä maailmassa – tai oikeastaan, ehkä siinä toisessa, joka alkaa vasta kun aurinko laskee.
Olitpa sitten keskustelemassa evoluutiosta tai pohdinnoissa universumin synnystä, uskova saapuu yllättäen keskelle keskustelua ja sanoo: "Soopaa" Tai ehkä hän valaisee keskustelun energiakulutusta huudahduksella "Aamen!" keskellä virtuaalista pimeyttä. Koko homma on kuin yön pimeydessä vaeltava uskonnollinen Charlie Chaplin - komedia, jossa jokainen sana on kuin eksynyt repliikki keskellä äänettömyyttä.
Tämä uskovien yöllinen filosofointi ei jätä ketään kylmäksi, paitsi jos luet sitä keskellä talvea ilman lämmitystä. Siinä missä toiset nukkuvat, uskovat valaisevat verkkokeskustelujaan henkisellä valolla, joka tuntuu saapuvan suoraan yötaivaalta – tai ainakin se on heidän itsensä niin vakuuttamasta.
On kiinnostavaa, kuinka uskovat näyttävät yhdistävän uskonsa ja aikavyöhykkeen keskellä yötä. Kuka tarvitsee yöllistä unta, kun voi jakaa mietteitään universumin synnystä ja samalla huikata Jumalan suuruutta maailmalle? Ehkä he ovat sisäistäneet sen, että uni on vain heikko yritys simuloida taivaallista lepoa, ja he päättävät valvoa aamunkoittoon saakka kaikenkattavan viisauden valaisemina.
Joka tapauksessa, tämä uskovien yöllinen tyhjänpäiväisyys tarjoaa meille kaikille uudenlaisen tavan ajatella. Ehkä se on uskovaisten versio unettomasta kirjailijasta, mutta ilman merkityksellistä juonta tai tarkoitusta. Joka tapauksessa, tämän yön valvonta on vain yksi askel kohti kohtuuttoman ajan kuluttamista, ja uskovat ovat omalla tavallaan mestareita tässä maailmassa – tai oikeastaan, ehkä siinä toisessa, joka alkaa vasta kun aurinko laskee.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Korkki kiinni,myös keskellä yötä!
Hyvin kuvailtu uskovaisuuden tuottamia älynhedelmiä :D
Mikä oli pointti????