Sillä kesällä voimala jouduttaisiin sulkemaan, ja se ei olisi taloudellisesti kannattavaa.
Tämän vuoksi jo periaatepäätöksen saneita kahta uutta voimalaa ei olla rakentamassa. Näin kertoo professori Vakkilainen.
Lue lisää https://hs.fi/talous/art-2000010113260.html
Tämän vuoksi jo periaatepäätöksen saneita kahta uutta voimalaa ei olla rakentamassa. Näin kertoo professori Vakkilainen.
Lue lisää https://hs.fi/talous/art-2000010113260.html
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomessa ei tarvita lisää perusvoimaa, vaan säätövoimaa.
Perusvoimaa on, Suomi on sähkön suhteen omavarainen. Sähkön hinta on Euroopan toiseksi halvin, ja negatiivisia pörssisähkön hintoja oli viime vuonna 467 tuntia.
Sen sijaan puuttuu säätövoimaa. Säätövoimaa saa esimerkiksi vesivoimasta, akkuvarastoista ja pumppuvoimaloista. Yksikin uusi pumppuvoimala olisi merkittävästi pudottanut viime aikojen hintapiikkejä, arvioi Vakkilainen.
Säätövoiman rakentaminen vaatisi valtion apua. Miksi hallitus vitkastelee?
Helenin toimitusjohtaja sanoi, että hallituksen ei pitäisi puuttua hintoihin, jotta akkuvarastojen rakentaminen ei vaarantuisi. Mutta entä rakentamisen investointituki?
Vesivoiman rakentaminen Suomeen on ollut typeryyden huipentuma.
Vesivoima perustuu potentiaalienergiaan eli korkeuseroihin.
Suomessa ei ole kunnollisia korkeuseroja, joten vesivoima tuottaa huonosti.
Suomen vesivoimatuotanto on mitätön verrattuna Norjaan ja Ruotsiin.
Vesivoimasta saadaan Suomeen kyllä kaikki haitat mutta hyödyt jää minimaalisiksi.
Vanhat ydinvoimalat kannattaa korvata uusilla ja tehokkaammilla.
Lisäksi kannattaa rakentaa uusi iso ydinvoimala ja purkaa kaikki vesivoimapadot.
Säätövoimana voi käyttää myös ydinvoimaa, erityisesti pienydinvoimaloita.
Nojaa, en sanoisi vesivoimaa mitättömäksi. Esimerkiksi 3.1. tuotettiin ydinvoimaa 4 365 mw, vesivoimaa 2 224 mw, ja kaikki muut olivat pienempiä, kuten teollisuuden ja kaukolämmön yhteistuotanto sekä tuulivoima. Määrät tietysti vaihtelevat päivittäin.
Vesivoima on toki siitä ikävää, että se tukkii kalojen vaellustiet, ja säännöstely on pilannut rantoja. Tämä taas johtuu siitä että lupaehdot ovat olleet löysät.
Mitä isompi ydinvoimala, sitä riippuvaisempia olisimme siitä. Mitä jos siinä olisi seisokki, kuten eilen Loviisassa ja ensi maaliskuussa Olkiluoto 3:ssa? Olisimme ilman sähköä. Kyllä hajautettu tuotanto on parempi ja turvallisempi.
Kemijoessa Sierilän uudesta voimalasta luovuttiin rahoituskustannusten takia. Sama syy kun EVP Energia luopui Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalasta. Siinä meni kaksi säätövoimahanketta.
No, rahoituskustannukset voivat tietysti muuttua jatkossa. Mutta ydinvoimalan rakennusaikana ne ehtivät muuttua tosi paljon.
Alan insinööri ymmärtää enemmän kuin muut, mutta ei energiaakaan pidä tuottaa kuin tarvittava määrä. Liika energia johtaa tuotannon säätelyn ongelmiin, kannattamattomiin voimaloihin, joita ei ajeta optimitehoilla, ja jos päädytään liian halpaan energiaa, sen vaikutukset vääristävät markkinoita ja kiihdyttävät luonnonvarojen tuhlausta. Energiasta voi tulla myös paljon kallimpaa, koska tuottajat vaativat investoinneilleen "kohtuullisen" voiton lakien kautta. Meidän on luotettava siihen sähköinsinööriin, joka tuntee voimalaitokset ja verkot. Poliitikot ja ekonomistit hänen sijastaan tekevät keskenään megaluokan virheitä. Eli ei mahdu lisää isoja, mutta uudet pienydinvoimalat voi olla järkevä, jos niiden hallinta on helppoa ja turvallista.
Tämä oli tietysti vain mielipide. On sopeuduttava, se on helpointa kun tuotanto ja tarpeet ovat tasapainossa. Niukkuus ja ylitarjonta vaikeuttavat elämää, ylitarjontaan on vaikeampi sopeutua, koska niukkuuden tarve on mahdollista korjata.
Mutta olisivatko pienydinvoimalat turvallisia? Isoa voimalaa voi vartioida, mutta miten voi suojella terroristeilta tai vaikka Putinin ohjuksilta asutuksen lähellä olevia lukuisia voimaloita? Poliisilla ei riitä voimavarat.
Tiedossani ei ole yhtään toiminnassa olevaa pienydinvoimalaa. Miten niitä yhtäkkiä rakennettaisiin? Kestäisikö rakentaminen yhtä kauan kuin Olkiluoto3?
Eikö olisi parempi hankkia sellaista voimalaa, joka varmasti toimii. Vaikka sitten vesivoimaa.
Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole vieläkään ratkaistu.
Jos ydinvoimala räjähtää, niin siivouskustannuksia eivät maksa omistajat eivätkä vakuutusyhtiöt, vaan me veronmaksajat. Jos pitäisi ottaa vakuutus, niin yksikään ydinvoimala ei kannattaisi. Tähän on moni voimalahanke kaatunut maailmalla.
Kyllä mahtuu Hanhikiven niemi on ihan vapaana ydinvoimalan rakentamiseen.
Hanhikiveen mahtuisi myös aurinko- ja tuulivoimaloita ja niiden tuotantoa käyttäviä vety-, metaani ym. voimaloita ja isoja akkuvarastoja. Hanhikiveen on tehty paljon infrastruktuuria, joihin nämä voisivat tukeutua.