Saako sähköiskun, jos hankaussähkön kipinä hyppää sormesta jännitteiseen 230 voltin vaihejohtoon?

😋😋😋😍😍😍😍😋😋😋

😋 ­N­­­y­­m­f­o­­m­­­a­a­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18214858

🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Osa menee sormen kautta verkon läpi ja osa jalkojen kautta ohmin lain mukaan. Tosin jos sormi ei ole kiinni vaiheessa, kaverin pitää ottaa huolella sähköä tai vastaavasti olla huonosti maissa, jotta valokaari avautuu sormen välille muun maakontaktin lisäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Osa menee sormen kautta verkon läpi ja osa jalkojen kautta ohmin lain mukaan. Tosin jos sormi ei ole kiinni vaiheessa, kaverin pitää ottaa huolella sähköä tai vastaavasti olla huonosti maissa, jotta valokaari avautuu sormen välille muun maakontaktin lisäksi.

Lue lisää

Jos on vähänkin maakontaktia ihmisellä, ei hankaussähköä pysty kerääntymään.

Kuinka vaihejohdosta voisi tulla virtaa jos ihminen ei ole yhteydessä maahan?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka vaihejohdosta voisi tulla virtaa jos ihminen ei ole yhteydessä maahan?

Onnistuu sillä tavoin, että sähköstaattinen varaus ei ole ihmisessä itsessään vaan jossakin eristemateriaalissa, joka sitten purkaa kipinän samaan aikaan useampaan suuntaan. Muutoin verkkosähkölle on tarjolla vain ihmisen kapasitanssi, joka ei riitä tuottamaan 50 Hz taajuudella juurikaan virtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Onnistuu sillä tavoin, että sähköstaattinen varaus ei ole ihmisessä itsessään vaan jossakin eristemateriaalissa, joka sitten purkaa kipinän samaan aikaan useampaan suuntaan. Muutoin verkkosähkölle on tarjolla vain ihmisen kapasitanssi, joka ei riitä tuottamaan 50 Hz taajuudella juurikaan virtaa.

Lue lisää

Kirchhoffin laki estää tämän teorian toteutumisen.

Anonyymi kirjoitti:

Kirchhoffin laki estää tämän teorian toteutumisen.

Kirchhoffin laki ei estä staattisen sähkön kipinöitä ionisoimasta ilmaa kahden lähes maapotentiaalissa olevan johteen välille.

Hakusana: esd secondary discharge

Anonyymi kirjoitti:

Kirchhoffin laki ei estä staattisen sähkön kipinöitä ionisoimasta ilmaa kahden lähes maapotentiaalissa olevan johteen välille.

Hakusana: esd secondary discharge

Lue lisää

Sanos muuta, kaikenlaisia lakeja ne ovatkin keksineet! Enää ei voi kuvitella omassa päässään miten sähkö menee, kun on kaiken maailman Ohmin- sun muita lakeja jotka muka tarkkan määrittelevät sähkön käyttäytymisen.

Anonyymi kirjoitti:

Sanos muuta, kaikenlaisia lakeja ne ovatkin keksineet! Enää ei voi kuvitella omassa päässään miten sähkö menee, kun on kaiken maailman Ohmin- sun muita lakeja jotka muka tarkkan määrittelevät sähkön käyttäytymisen.

Lue lisää

Kirchhoffin laille on kaksi poikkeamaa mainittu aihetta käsitttelevällä wikipediasivulla kohdassa "Limitations".

Suomi24:n rikkoma linkki:
https://en.wikipedia.org/wiki/Kirchhoff's_circuit_laws#Limitations

Ehjä linkki lyhytlinkkipalvelun kautta:
https://urly.fi/3pG7

"The [Kirchhoff] current law is dependent on the assumption that the net charge in any wire, junction or lumped component is constant. Whenever the electric field between parts of the circuit is non-negligible, such as when two wires are capacitively coupled, this may not be the case. "

Laki ei siis ota huomioon ulkoisen muuttuvan (sähköpurkaus) sähkövarauksen tuottaman sähkökentän aiheuttamia peilikuvavarauksia, joista tässä oli kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Kirchhoffin laille on kaksi poikkeamaa mainittu aihetta käsitttelevällä wikipediasivulla kohdassa "Limitations".

Suomi24:n rikkoma linkki:
https://en.wikipedia.org/wiki/Kirchhoff's_circuit_laws#Limitations

Ehjä linkki lyhytlinkkipalvelun kautta:
https://urly.fi/3pG7

"The [Kirchhoff] current law is dependent on the assumption that the net charge in any wire, junction or lumped component is constant. Whenever the electric field between parts of the circuit is non-negligible, such as when two wires are capacitively coupled, this may not be the case. "

Laki ei siis ota huomioon ulkoisen muuttuvan (sähköpurkaus) sähkövarauksen tuottaman sähkökentän aiheuttamia peilikuvavarauksia, joista tässä oli kysymys.

Lue lisää

Höpö höpö, Kirchhoffin laki hanskaa myös useamman jännitelähteen piirissä.

Taidat olla itse täys huuhaa

Anonyymi kirjoitti:

Taidat olla itse täys huuhaa

Ite olet...

Huuhaajutut on hauskoja. Keksi lisää.

"Sormesta staatisen sähkön kipinän iskiessä 230V vaihejohtimeen, ei todellakaan saa 230V sähköiskua"

Tuon kirjoittaja ei ymmärrä fysiikan lakeja.

Oletetaan, että henkilö A (jonka kehossa ei ole merkittävää sähkövarausta) laittaa sormensa 1 mm etäisyydelle vaihejohtimesta (kuiva ilma). 230 V AC:n huippuarvo on 325 V, ja se ei kuivassa ilmassa hyppää 1mm ilmavälin läpi, joten virtaa ei kulje.

Oletetaan, että henkilö B (jonka kehossa on 5 kV sähkövaraus) laittaa sormensa 1 mm etäisyydelle vaihejohtimesta (kuiva ilma).

(läplyöntiraja 3000 V /mm)

5 kV riittää aikaansaamaan läpilyönnin 1 mm ilmaeristevälissä.

Ja tästä seuraa vaara - vaikka kipinä ei syty vielä 325 V jännitteellä (mikä on 230 V AC huippuarvo), niin paljon korkeammalla jännitteellä (tässä 5 kV) syttynyt kipinä saattaa edelleen johtaa myös sillä 325 V DC jännitteellä. Entä sitten 230 V AC ?
Se taas riippuu siitä, miten nopeasti ilma jäähtyy vaihtovirran nollakohdassa ja lähellä sitä.
Jos se jäähtyy riittävästi, niin virran kulku katkeaa nollakohdassa eikä ala enää uudelleen - jolloin sähköisku jää hetkelliseksi.

Mutta jos ilma ei ehdi jäähtyä vaihtovirran nollakohdassa tai lähellä sitä niin paljon, että kipinä sammuisi, niin tällöin 230 V AC jännitteellä virta jää kulkemaan, ja tällöin sähköisku muodostuu jatkuvaksi - ja mahdollisesti tappavaksi.

Olennaista on ymmärtää, että vaikka 230 V AC ei riitä sytyttämään kipinää 1 mm ilmavälillä (kuivassa ilmassa), niin jos kipinä ensin saadaan aikaan korkeammalla jännitteellä, niin jo syttyneen kipinän ylläpitämiseen riittää pienempi jännite kuin kipinän sytyttämiseen tarvitaan.

230 V AC:n huippuarvo on 325 V, ja se ei kuivassa ilmassa hyppää 1mm ilmavälin läpi, joten virtaa ei kulje.

Anonyymi kirjoitti:

"Sormesta staatisen sähkön kipinän iskiessä 230V vaihejohtimeen, ei todellakaan saa 230V sähköiskua"

Tuon kirjoittaja ei ymmärrä fysiikan lakeja.

Oletetaan, että henkilö A (jonka kehossa ei ole merkittävää sähkövarausta) laittaa sormensa 1 mm etäisyydelle vaihejohtimesta (kuiva ilma). 230 V AC:n huippuarvo on 325 V, ja se ei kuivassa ilmassa hyppää 1mm ilmavälin läpi, joten virtaa ei kulje.

Oletetaan, että henkilö B (jonka kehossa on 5 kV sähkövaraus) laittaa sormensa 1 mm etäisyydelle vaihejohtimesta (kuiva ilma).

(läplyöntiraja 3000 V /mm)

5 kV riittää aikaansaamaan läpilyönnin 1 mm ilmaeristevälissä.

Ja tästä seuraa vaara - vaikka kipinä ei syty vielä 325 V jännitteellä (mikä on 230 V AC huippuarvo), niin paljon korkeammalla jännitteellä (tässä 5 kV) syttynyt kipinä saattaa edelleen johtaa myös sillä 325 V DC jännitteellä. Entä sitten 230 V AC ?
Se taas riippuu siitä, miten nopeasti ilma jäähtyy vaihtovirran nollakohdassa ja lähellä sitä.
Jos se jäähtyy riittävästi, niin virran kulku katkeaa nollakohdassa eikä ala enää uudelleen - jolloin sähköisku jää hetkelliseksi.

Mutta jos ilma ei ehdi jäähtyä vaihtovirran nollakohdassa tai lähellä sitä niin paljon, että kipinä sammuisi, niin tällöin 230 V AC jännitteellä virta jää kulkemaan, ja tällöin sähköisku muodostuu jatkuvaksi - ja mahdollisesti tappavaksi.

Olennaista on ymmärtää, että vaikka 230 V AC ei riitä sytyttämään kipinää 1 mm ilmavälillä (kuivassa ilmassa), niin jos kipinä ensin saadaan aikaan korkeammalla jännitteellä, niin jo syttyneen kipinän ylläpitämiseen riittää pienempi jännite kuin kipinän sytyttämiseen tarvitaan.

230 V AC:n huippuarvo on 325 V, ja se ei kuivassa ilmassa hyppää 1mm ilmavälin läpi, joten virtaa ei kulje.

Lue lisää

Varsinainen höpöttelyn taidonnäyte, ei päästy asiassa mihinkään lopputulemaan. 🤣🤣

Taidat olla ihan eri ilmiön parissa, kyse on kapasitanssin kautta vaikuttamisesta.

Niin, ja sitten?

Mutta hyvin lyhyt sellainen. Ihmisen malli esd-simuloinnissa on 100pF konkka sarjassa 1500 ohmin vastuksen kanssa eli RC aikavakio (purkauksen kesto) on luokkaa 0.15 mikrosekuntia. Virta esimerkiksi 15000V jännitteellä olisi 10A. Jotta tuosta saisi kunnon sähköiskun pitäisi alle 0.3 mikrosekunnin kuluessa löytyä jostakin tuon sähköä johtavan kipinän läpi lisää sähkövirtaa (satoja mA) ylläpitämään purkausta kun muuten purkauskanava jäähtyy ja ilman ionisaatio häviää.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta hyvin lyhyt sellainen. Ihmisen malli esd-simuloinnissa on 100pF konkka sarjassa 1500 ohmin vastuksen kanssa eli RC aikavakio (purkauksen kesto) on luokkaa 0.15 mikrosekuntia. Virta esimerkiksi 15000V jännitteellä olisi 10A. Jotta tuosta saisi kunnon sähköiskun pitäisi alle 0.3 mikrosekunnin kuluessa löytyä jostakin tuon sähköä johtavan kipinän läpi lisää sähkövirtaa (satoja mA) ylläpitämään purkausta kun muuten purkauskanava jäähtyy ja ilman ionisaatio häviää.

Lue lisää

Mitä isompi ihminen ja mitä isompaa kissaa on hangattu, sitä isompi sähköisku.

Tuo on juuri sitä höpön pöpöä.

Minun hitsauspuikkoni valokaari palaa niin kauan kuin puikkoa riittää.

Mikäs sen muka sammuttaisi

Kun ilma on riittävän hyvin plasmaksi ionisoitua niin se ei ehdi jäähtyä johtamattomaksi ennen seuraavaa 50Hz puolijaksoa. Näin toimii hitsaus.

Youtubessa hakusanoilla

arc flash

löytyy muutamakin video siitä, mitä isovirtainen verkkosähkön valokaari saa aikaan ennen sammumistaan. Palovammoihin kuolee.

Anonyymi kirjoitti:

Kun ilma on riittävän hyvin plasmaksi ionisoitua niin se ei ehdi jäähtyä johtamattomaksi ennen seuraavaa 50Hz puolijaksoa. Näin toimii hitsaus.

Youtubessa hakusanoilla

arc flash

löytyy muutamakin video siitä, mitä isovirtainen verkkosähkön valokaari saa aikaan ennen sammumistaan. Palovammoihin kuolee.

Lue lisää

Minun hitsauspuikkoni valokaari syntyykin ja palaa tasavirralla.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäs sen muka sammuttaisi

No tietysti kun sähkö on loppunut.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäs sen muka sammuttaisi

Kaljalle lähtö.

Kokeileppa niin yllätyt

Anonyymi kirjoitti:

Kokeileppa niin yllätyt

Lukemattomia kertoja on hankaussähkö kipinä iskenyt valokytkintä käytettäessä kytkimen sisältä vivun raosta sormeen. Ihan samanlainen räpsy se on ollut kuin esim. tiskipöydästä saatu kipinä.

Ulkoilmatansseissakin ihmisiä pitää kiinni toisissaan erimerkkiset hankaussähköt.
Kun ei ole maadoitusta niin mitään kipinöintiä ei synny. Kun mennään pusikkoon ja maadoittaudutaan niin johan alkavat kipinät leiskua.

Anonyymi kirjoitti:

Kokeileppa niin yllätyt

Tuo voi olla maallikoille yllättävä tieto, että kuivin kengin voi olohuoneessa koskettaa vaihejohdinta tuntematta mitään sähköiskua, kunhan ei ole millään muulla kehon osalla kosketuksissa maayhteydessä olevaan kohteen pintaan.
Eiväthän linnutkaan sähkölangalla saa sähköiskua.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo voi olla maallikoille yllättävä tieto, että kuivin kengin voi olohuoneessa koskettaa vaihejohdinta tuntematta mitään sähköiskua, kunhan ei ole millään muulla kehon osalla kosketuksissa maayhteydessä olevaan kohteen pintaan.
Eiväthän linnutkaan sähkölangalla saa sähköiskua.

Lue lisää

Turhaa lässytystä.
Jos kerran sormesta hyppää kipinä niinkuin aloituksessa luki niin silloin se hyppää.

Anonyymi kirjoitti:

Turhaa lässytystä.
Jos kerran sormesta hyppää kipinä niinkuin aloituksessa luki niin silloin se hyppää.

Siinä yksinkertainen kaduntallaaja sai sanoa sanottavansa...

Anonyymi kirjoitti:

Siinä yksinkertainen kaduntallaaja sai sanoa sanottavansa...

Ja hörhöä harmittaamtaas kun sen paskanjauhannalle nauretaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ja hörhöä harmittaamtaas kun sen paskanjauhannalle nauretaan.

Siis tässä oli kyseessä kaduntallaaja, eihän kukaan mieti sitäkään mitä Korkeasaaren apina miettii katselijoistaan.

Onneksi linnut eivät sitä tiedä...

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi linnut eivät sitä tiedä...

Oletko nähnyt lintujen istuvan suurjännitelinjoilla?

Pikkulintuja näkee istumassa 20 kV avolinjoilla mutta ei 110 kV tai suurempien jännitteiden langoilla. Niissä kapasitiivinen kytkentä tuottaa jo melkoisia virtoja linnun jalkojen läpi.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko nähnyt lintujen istuvan suurjännitelinjoilla?

Pikkulintuja näkee istumassa 20 kV avolinjoilla mutta ei 110 kV tai suurempien jännitteiden langoilla. Niissä kapasitiivinen kytkentä tuottaa jo melkoisia virtoja linnun jalkojen läpi.

Lue lisää

Niinpä, ei 20kV linjaankaan eristesauvalla kovin isoa metallista kappaletta tarvi tuoda kun sirinä kuuluu

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä, ei 20kV linjaankaan eristesauvalla kovin isoa metallista kappaletta tarvi tuoda kun sirinä kuuluu

Onneksi linnut eivät lue S24:ää.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko nähnyt lintujen istuvan suurjännitelinjoilla?

Pikkulintuja näkee istumassa 20 kV avolinjoilla mutta ei 110 kV tai suurempien jännitteiden langoilla. Niissä kapasitiivinen kytkentä tuottaa jo melkoisia virtoja linnun jalkojen läpi.

Lue lisää

Tuo on huuhaata. Taloni vieressä kulkee 110 kV sähkölinja ja variksia ja naakkoja näkee usein johdolla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo on huuhaata. Taloni vieressä kulkee 110 kV sähkölinja ja variksia ja naakkoja näkee usein johdolla.

Ukkos vai vaihe -johdoilla?

Anonyymi kirjoitti:

Ukkos vai vaihe -johdoilla?

Ei ne sinne ylös ukkosköysille asti viitsi lentää.

Anonyymi kirjoitti:

Ukkos vai vaihe -johdoilla?

Kyseessä on joulukuusen malliset tolpat joissa on kolme vaihejohdinta päällekkäin ja huipussa kaksi ukkosköyttä vierekkäin.
Yleensä ne varikset ja naakat istuskelee kahdella alimmalla johtimella. En muista että olisin nähnyt niitä ukkosköydellä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä on joulukuusen malliset tolpat joissa on kolme vaihejohdinta päällekkäin ja huipussa kaksi ukkosköyttä vierekkäin.
Yleensä ne varikset ja naakat istuskelee kahdella alimmalla johtimella. En muista että olisin nähnyt niitä ukkosköydellä.

Lue lisää

Tänään istuskelee variksia ukkosköydellä. Toisinaan näkee naakkojakin. Tosin tänä vuonna on naakat vähissä.