https://yle.fi/a/3-12321826
"Minskin rauhansopimus solmittiin Saksan, Ranskan, Ukrainan ja Venäjän kesken, joskin Venäjää ei mainita siinä nimellä.
Valko-Venäjällä Minskissä kokoontui 12. helmikuuta 2015 niin sanottu Normandia ryhmä, eli Saksa, Ranska, Ukraina ja Venäjä. Lisäksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj valtuutettiin toimimaan sopimuksen täytäntöönpanon valvojana.
Venäjää ei mainita sopimuksessa nimeltä. Kremlin mukaan Venäjä toimii tarkkailijana ja "sovittelijana", vaikka maa tukee niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti Itä-Ukrainan kapinallisalueita.
Sopimuksen solmimista edelsivät kiivaat taistelut Itä-Ukrainassa tammi-helmikuussa 2015.
– Valitettavasti kävi niin, että länsi palkitsi ihmiset, jotka rikkoivat aselepoa ja aiheuttivat sotilaallisen eskalaation. Se oli Saksan, Ranskan ja muiden länsivaltojen tekemä virhe, Ulkopoliittisen instituutin Moshes arvioi Ylelle puhelimitse."
----
Venäjä on mielestäni myös syylllinen sodan aloittamiseen, mutta tulee tutkia syyt myös miksi näin kävi. 2008 USA halusi Ukrainan Natoon, jota kaikki Länsi-Euroopan maat vastustivat, myös Britannia. Vain Itä-Euroopan maat oli USAn kanssa samaa mieltä.
Joulukuussa 2021 ennen sodan aloittamista Venäjä halusi NEUVOTELLA uuden Euroopan turvallisuussopimuksen ja lähetti ehdotuksen monille maille. Länsi ei halunnut neuvotella.
----
https://yle.fi/a/3-12297823
"Venäjän ulkoministeriö julkisti useille Etyj-maille lähetetyn kirjeen.
Kirjeessä vedotaan Etyjin periaatteeseen, että valtio ei saa vahvistaa turvallisuuttaan toisten valtioiden turvallisuuden kustannuksella. Venäjä katsoo sotilasliitto Naton laajenemisen rikkovan tätä periaatetta vastaan.
Lavrov viittaa muun muassa Etyjin Euroopan turvallisuuden peruskirjaan, joka hyväksyttiin Istanbulin kokouksessa vuonna 1999.
Venäjä katsoo, että sotilasliitto Naton laajentuminen rikkoo tätä periaatetta. Joulukuussa Venäjä vaati Yhdysvaltoja ja Natoa muun muassa pysäyttämään sotilasliiton itälaajentumisen.
Lavrovin mielestä länsimaat ovat keskittyneet Istanbulin asiakirjan sopimuskohdan osalta lähinnä sen alkupuoleen, jonka mukaan jäsenmaat voivat valita liittoumansa.
– Jakamattoman turvallisuuden periaatetta tulkitaan valikoivasti oikeutuksena nykyiselle kurssille kohti Naton edesvastuutonta laajentumista, Lavrov kirjoittaa.
Kirjeen mukaan turvallisuutta on ollut määrä lähestyä kollektiivisesti, ei kapeiden ryhmittymien kautta.
Jännitteet lännen ja Venäjän välillä ovat kasvaneet, kun Venäjä on lisännyt joukkojaan Ukrainan tuntumaan.
Venäjä vaatii vastauksia valtioilta
– Me haluamme selvän vastauksen kysymykseen, kuinka kumppanimme ymmärtävät heidän velvollisuutensa olla vahvistamatta omaa turvallisuuttaan muiden valtioiden turvallisuuden kustannuksella jakamattoman turvallisuuden periaatteeseen sitoutumisen pohjalta, Lavrov kirjoittaa.
– Kuinka nimenomaisesti teidän hallituksenne aikoo täyttää tämän velvoitteen käytännössä nykyisissä oloissa? Jos te hylkäätte tämän velvoitteen, pyydämme teitä ilmoittamaan sen selvästi.
Venäjä odottaa, että vastaus kirjeeseen annetaan valtion eikä minkään liittouman nimissä.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi eilen tiistaina, että olisi luontevaa käydä EU-maiden kanssa keskustelua Venäjälle annettavasta vastauksesta."
-------
Ja kun ei neuvotella, niin huonosti meni. Olisi edes yritetty.
"Minskin rauhansopimus solmittiin Saksan, Ranskan, Ukrainan ja Venäjän kesken, joskin Venäjää ei mainita siinä nimellä.
Valko-Venäjällä Minskissä kokoontui 12. helmikuuta 2015 niin sanottu Normandia ryhmä, eli Saksa, Ranska, Ukraina ja Venäjä. Lisäksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj valtuutettiin toimimaan sopimuksen täytäntöönpanon valvojana.
Venäjää ei mainita sopimuksessa nimeltä. Kremlin mukaan Venäjä toimii tarkkailijana ja "sovittelijana", vaikka maa tukee niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti Itä-Ukrainan kapinallisalueita.
Sopimuksen solmimista edelsivät kiivaat taistelut Itä-Ukrainassa tammi-helmikuussa 2015.
– Valitettavasti kävi niin, että länsi palkitsi ihmiset, jotka rikkoivat aselepoa ja aiheuttivat sotilaallisen eskalaation. Se oli Saksan, Ranskan ja muiden länsivaltojen tekemä virhe, Ulkopoliittisen instituutin Moshes arvioi Ylelle puhelimitse."
----
Venäjä on mielestäni myös syylllinen sodan aloittamiseen, mutta tulee tutkia syyt myös miksi näin kävi. 2008 USA halusi Ukrainan Natoon, jota kaikki Länsi-Euroopan maat vastustivat, myös Britannia. Vain Itä-Euroopan maat oli USAn kanssa samaa mieltä.
Joulukuussa 2021 ennen sodan aloittamista Venäjä halusi NEUVOTELLA uuden Euroopan turvallisuussopimuksen ja lähetti ehdotuksen monille maille. Länsi ei halunnut neuvotella.
----
https://yle.fi/a/3-12297823
"Venäjän ulkoministeriö julkisti useille Etyj-maille lähetetyn kirjeen.
Kirjeessä vedotaan Etyjin periaatteeseen, että valtio ei saa vahvistaa turvallisuuttaan toisten valtioiden turvallisuuden kustannuksella. Venäjä katsoo sotilasliitto Naton laajenemisen rikkovan tätä periaatetta vastaan.
Lavrov viittaa muun muassa Etyjin Euroopan turvallisuuden peruskirjaan, joka hyväksyttiin Istanbulin kokouksessa vuonna 1999.
Venäjä katsoo, että sotilasliitto Naton laajentuminen rikkoo tätä periaatetta. Joulukuussa Venäjä vaati Yhdysvaltoja ja Natoa muun muassa pysäyttämään sotilasliiton itälaajentumisen.
Lavrovin mielestä länsimaat ovat keskittyneet Istanbulin asiakirjan sopimuskohdan osalta lähinnä sen alkupuoleen, jonka mukaan jäsenmaat voivat valita liittoumansa.
– Jakamattoman turvallisuuden periaatetta tulkitaan valikoivasti oikeutuksena nykyiselle kurssille kohti Naton edesvastuutonta laajentumista, Lavrov kirjoittaa.
Kirjeen mukaan turvallisuutta on ollut määrä lähestyä kollektiivisesti, ei kapeiden ryhmittymien kautta.
Jännitteet lännen ja Venäjän välillä ovat kasvaneet, kun Venäjä on lisännyt joukkojaan Ukrainan tuntumaan.
Venäjä vaatii vastauksia valtioilta
– Me haluamme selvän vastauksen kysymykseen, kuinka kumppanimme ymmärtävät heidän velvollisuutensa olla vahvistamatta omaa turvallisuuttaan muiden valtioiden turvallisuuden kustannuksella jakamattoman turvallisuuden periaatteeseen sitoutumisen pohjalta, Lavrov kirjoittaa.
– Kuinka nimenomaisesti teidän hallituksenne aikoo täyttää tämän velvoitteen käytännössä nykyisissä oloissa? Jos te hylkäätte tämän velvoitteen, pyydämme teitä ilmoittamaan sen selvästi.
Venäjä odottaa, että vastaus kirjeeseen annetaan valtion eikä minkään liittouman nimissä.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi eilen tiistaina, että olisi luontevaa käydä EU-maiden kanssa keskustelua Venäjälle annettavasta vastauksesta."
-------
Ja kun ei neuvotella, niin huonosti meni. Olisi edes yritetty.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ukrainan kriisi alkoi kun venäjä alkoi miehittämään itsenäisen Ukrainan alueita laittomasti.
Ukrainan kriisi loppuu kun venäjä vetäytyy itsenäisestä Ukrainasta ja alkaa noudattamaan kansainvälisiä lakeja .
Elämä on aika yksinkertaista