Arkea maailmalta: Amerikkalaisen elämä on säästämistä kohdusta hautaan
Miltä kuulostaa 2 000 dollarin päivähoitolasku tai 100 000 dollarin tutkinto? Monelle amerikkalaiselle arki on jatkuvaa säästämistä tulevaisuuden menoihin, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff.
Elämästä ei selviä hengissä, sen tietävät kaikki. Mutta jos Yhdysvalloissa haluaa kunnialla kalkkiviivoille asti, on paras päästä miljonääriksi.
Kun on asunut pitkään Yhdysvalloissa, täkäläinen elämä on käynyt tutuksi ja taloudelliset realiteetit selviksi. Kuitenkin havahduin taannoin tämän yhteiskunnan ainaiseen rahan perässä juoksemiseen.
Lakimiestuttavani kertoi miettivänsä työpaikan vaihtoa korkeamman palkan toivossa.
Hänen vuositulonsa pyörivät 150 000 dollarin paikkeilla. Se on amerikkalaisessa suurkaupungissa hyvä mutta ei epätavallinen palkka. Varsinkaan lakimiehelle.
– Toisessa firmassa voisin tienata lähes tuplasti enemmän, hän totesi.
Toinen tuttava valitti korkeita päivähoitokustannuksia.
Kahden pikkulapsen hoito maksaa hänen perheelleen noin 4 000 dollaria kuukaudessa eli lähes 45 000 dollaria vuodessa. Siihen sulaa nopeasti parempikin palkka.
Aloin miettiä amerikkalaisen elämän kustannuksia, kohdusta hautaan.
Suomalaiselle ne tuntuvat suurilta.
Synnytys maksaa osavaltiosta riippuen 5 000–10 000 dollaria, jos kaikki sujuu normaalisti.
Sairausvakuutuksella summa laskee dramaattisesti, mutta Yhdysvalloissa noin 30 miljoonaa ihmistä on vailla vakuutusta.
Keskivertoamerikkalainen maksaa päivähoitopaikasta melkein 15 000 dollaria vuodessa. Esimerkiksi Indianassa ja Vermontissa vanhempien tuloista menee viidennes päivähoitoon.
Samalla pitäisi avata säästötili lasten opiskelua varten.
Yliopiston lukukausimaksu on halvimmillaan kymppitonnin luokkaa. Kun pottiin lisätään majoitus ja ruokailu, menoihin tulee toinen kymppitonni päälle.
Jos haluaa yliopistoon, joka sijaitsee jossain muualla kun omassa osavaltiossa tai jos haluaa opiskella yksityisessä opinahjossa, hinta nousee roimasti.
Yhden lapsen tutkintoon pitää siis helposti varata lähes 100 000 dollaria – tai usein paljon enemmän.
Noin 30 prosenttia amerikkalaista vanhemmista aloittaa lukukausimaksujen säästämisen jo ennen lapsen toista syntymäpäivää.
Miltä kuulostaa 2 000 dollarin päivähoitolasku tai 100 000 dollarin tutkinto? Monelle amerikkalaiselle arki on jatkuvaa säästämistä tulevaisuuden menoihin, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff.
Elämästä ei selviä hengissä, sen tietävät kaikki. Mutta jos Yhdysvalloissa haluaa kunnialla kalkkiviivoille asti, on paras päästä miljonääriksi.
Kun on asunut pitkään Yhdysvalloissa, täkäläinen elämä on käynyt tutuksi ja taloudelliset realiteetit selviksi. Kuitenkin havahduin taannoin tämän yhteiskunnan ainaiseen rahan perässä juoksemiseen.
Lakimiestuttavani kertoi miettivänsä työpaikan vaihtoa korkeamman palkan toivossa.
Hänen vuositulonsa pyörivät 150 000 dollarin paikkeilla. Se on amerikkalaisessa suurkaupungissa hyvä mutta ei epätavallinen palkka. Varsinkaan lakimiehelle.
– Toisessa firmassa voisin tienata lähes tuplasti enemmän, hän totesi.
Toinen tuttava valitti korkeita päivähoitokustannuksia.
Kahden pikkulapsen hoito maksaa hänen perheelleen noin 4 000 dollaria kuukaudessa eli lähes 45 000 dollaria vuodessa. Siihen sulaa nopeasti parempikin palkka.
Aloin miettiä amerikkalaisen elämän kustannuksia, kohdusta hautaan.
Suomalaiselle ne tuntuvat suurilta.
Synnytys maksaa osavaltiosta riippuen 5 000–10 000 dollaria, jos kaikki sujuu normaalisti.
Sairausvakuutuksella summa laskee dramaattisesti, mutta Yhdysvalloissa noin 30 miljoonaa ihmistä on vailla vakuutusta.
Keskivertoamerikkalainen maksaa päivähoitopaikasta melkein 15 000 dollaria vuodessa. Esimerkiksi Indianassa ja Vermontissa vanhempien tuloista menee viidennes päivähoitoon.
Samalla pitäisi avata säästötili lasten opiskelua varten.
Yliopiston lukukausimaksu on halvimmillaan kymppitonnin luokkaa. Kun pottiin lisätään majoitus ja ruokailu, menoihin tulee toinen kymppitonni päälle.
Jos haluaa yliopistoon, joka sijaitsee jossain muualla kun omassa osavaltiossa tai jos haluaa opiskella yksityisessä opinahjossa, hinta nousee roimasti.
Yhden lapsen tutkintoon pitää siis helposti varata lähes 100 000 dollaria – tai usein paljon enemmän.
Noin 30 prosenttia amerikkalaista vanhemmista aloittaa lukukausimaksujen säästämisen jo ennen lapsen toista syntymäpäivää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eikä säästäminen tähän lopu. Eläkesäästäminen on se vaikein haaste.
Yhdysvalloissa on valtion hallinnoima työeläkkeen tapainen järjestelmä, josta saa eläkettä sinne maksetun määrän perusteella.
Kukaan ei oleta elävänsä laadukasta elämää sen varassa. Varsinainen eläke haalitaan kasaan eläkerahastoissa, joihin usein myös työnantaja tallentaa rahaa.
Taloudelliset neuvonantajat rohkaisevat jo parikymppisiä säästämään 20 prosenttia tuloistaan, jotta työuran päätyttyä rahaa jäisi laadukkaaseen elämään.
Voiko puolella miljoonalla jäädä eläkkeelle, kysytään erään sijoitusyhtiön kotisivuilla. Voi, mikäli olet valmis kiristämään vyötä ja uskot hyvään onneen, kuuluu hieman sarkastinen vastaus.
Toiset verkkolaskurit ohjeistavat säästämään niin, että nelikymppisenä on kolmen vuosiansion verran rahaa säästössä. Kuusikymppisenä olisi hyvä olla jo seitsen- tai kahdeksankertainen vuosipalkka tilillä odottamassa eläkepäiviä.
Lakimiestuttuni kohdalla se tarkoittaa jo yli miljoonaa dollaria.
Samanlaista Sveitsissäkin - pitää olla yksityinen sairausvakuutus, jottei tule sairaalasta vaikka kymppitonnin lasku.
Ei ole Suomen kaltaista automaattista sosiaalivakuutusta.
Etusivulle
196
Jaa
Yhdysvallat
Arkea maailmalta: Amerikkalaisen elämä on säästämistä kohdusta hautaan
Miltä kuulostaa 2 000 dollarin päivähoitolasku tai 100 000 dollarin tutkinto? Monelle amerikkalaiselle arki on jatkuvaa säästämistä tulevaisuuden menoihin, kirjoittaa Ylen Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff.
Juri von Bonsdorff
JURI VON BONSDORFF
25.7.2022 14:01
Avaa Yle-sovelluksessa
Jaa
WASHINGTON Elämästä ei selviä hengissä, sen tietävät kaikki. Mutta jos Yhdysvalloissa haluaa kunnialla kalkkiviivoille asti, on paras päästä miljonääriksi.
Kun on asunut pitkään Yhdysvalloissa, täkäläinen elämä on käynyt tutuksi ja taloudelliset realiteetit selviksi. Kuitenkin havahduin taannoin tämän yhteiskunnan ainaiseen rahan perässä juoksemiseen.
Lakimiestuttavani kertoi miettivänsä työpaikan vaihtoa korkeamman palkan toivossa.
Hänen vuositulonsa pyörivät 150 000 dollarin paikkeilla. Se on amerikkalaisessa suurkaupungissa hyvä mutta ei epätavallinen palkka. Varsinkaan lakimiehelle.
– Toisessa firmassa voisin tienata lähes tuplasti enemmän, hän totesi.
Toinen tuttava valitti korkeita päivähoitokustannuksia.
Kahden pikkulapsen hoito maksaa hänen perheelleen noin 4 000 dollaria kuukaudessa eli lähes 45 000 dollaria vuodessa. Siihen sulaa nopeasti parempikin palkka.
Aloin miettiä amerikkalaisen elämän kustannuksia, kohdusta hautaan.
Suomalaiselle ne tuntuvat suurilta.
Synnytys maksaa osavaltiosta riippuen 5 000–10 000 dollaria, jos kaikki sujuu normaalisti.
Sairausvakuutuksella summa laskee dramaattisesti, mutta Yhdysvalloissa noin 30 miljoonaa ihmistä on vailla vakuutusta.
Keskivertoamerikkalainen maksaa päivähoitopaikasta melkein 15 000 dollaria vuodessa. Esimerkiksi Indianassa ja Vermontissa vanhempien tuloista menee viidennes päivähoitoon.
Samalla pitäisi avata säästötili lasten opiskelua varten.
Yliopiston lukukausimaksu on halvimmillaan kymppitonnin luokkaa. Kun pottiin lisätään majoitus ja ruokailu, menoihin tulee toinen kymppitonni päälle.
Jos haluaa yliopistoon, joka sijaitsee jossain muualla kun omassa osavaltiossa tai jos haluaa opiskella yksityisessä opinahjossa, hinta nousee roimasti.
Yhden lapsen tutkintoon pitää siis helposti varata lähes 100 000 dollaria – tai usein paljon enemmän.
Noin 30 prosenttia amerikkalaista vanhemmista aloittaa lukukausimaksujen säästämisen jo ennen lapsen toista syntymäpäivää.
Eikä säästäminen tähän lopu. Eläkesäästäminen on se vaikein haaste.
Yhdysvalloissa on valtion hallinnoima työeläkkeen tapainen järjestelmä, josta saa eläkettä sinne maksetun määrän perusteella.
Kukaan ei oleta elävänsä laadukasta elämää sen varassa. Varsinainen eläke haalitaan kasaan eläkerahastoissa, joihin usein myös työnantaja tallentaa rahaa.
Taloudelliset neuvonantajat rohkaisevat jo parikymppisiä säästämään 20 prosenttia tuloistaan, jotta työuran päätyttyä rahaa jäisi laadukkaaseen elämään.
Voiko puolella miljoonalla jäädä eläkkeelle, kysytään erään sijoitusyhtiön kotisivuilla. Voi, mikäli olet valmis kiristämään vyötä ja uskot hyvään onneen, kuuluu hieman sarkastinen vastaus.
Toiset verkkolaskurit ohjeistavat säästämään niin, että nelikymppisenä on kolmen vuosiansion verran rahaa säästössä. Kuusikymppisenä olisi hyvä olla jo seitsen- tai kahdeksankertainen vuosipalkka tilillä odottamassa eläkepäiviä.
Lakimiestuttuni kohdalla se tarkoittaa jo yli miljoonaa dollaria.
On totta, että keskiluokan tulotaso Yhdysvalloissa on tavannut olla korkeampi kuin Euroopassa ja verotus on kevyempää.
Kustannusten taso ja säästämisen paine tuntuvat kuitenkin hengästyttävän kovilta. Ei ihme, että melkein 40 prosenttia amerikkalaisista turvautuu sijoitusneuvojan palveluihin.
Eräs tuttuni pitää koko järjestelmää suurena vedätyksenä. Siinä keskivertoamerikkalainen rimpuilee oravanpyörässä, josta ei koskaan pääse pois.
Hän laittaa tätä nykyä eläkesäästönsä kryptovaluuttoihin. Se on hänen mukaansa tavallisen amerikkalaisen palkansaajan ainoa tapa päästä taloudellisesti selville vesille.
Kaikesta tästä huolimatta tutkimusyhtiö Gallupin kyselyn mukaan 80 prosenttia amerikkalaisista eläkeläisistä ajatteli viime vuonna, että heidän rahansa riittävät mukavaan elämään.
Mikä heidän salaisuutensa on, mutta jotenkin he sen tekevät.
Ne joilla käy huono tuuri hyppäävät sillalta alas. Heistä Hollywood ei kerro.
Itsellä on runsaasti tuttuja ja sukulaisia Yhdysvalloissa. Palkkavertailua ei kannata tehdä jos ei ymmärrä järjestelmien eroa.
Yhdysvalloissa eläkkeelle jäädessä on taviksellakin syytä olla noin 500 000$ - 2 000 000$ säästöt jos meinaa elää normaalia elämää. Hyvään elämään tottuneella säästöjä on syytä olla yli 2 miljoona dollaria.
Oma palkkani Suomessa on noin 4500€ kuukaudessa, mutta yhdysvalloissa samasta työstä maksetaan noin 12 000$ kuukaudessa. Käteen Yhdysvalloissa jää tuosta 12 000 dollarista vielä suhteessa enemmän, mutta sitten kun siitä alkaa maksella juuri niitä aloituksessa mainittuja päivähoitomaksuja ja sairasvakuutuksia yms., suomalaisille tuiki tuntemattomia summia tai kulueriä, niin lopputulema on se, että laskentatavasta riippuen suomessa pärjää paremmin tai sitten huonommin. Kaikkein parhaiten pärjää jos on paluumuuttaja. Se taviksen 500 000 - 2 000 000$ eläkesäästö yhdistettynä omaisuuden pois myyntiin tulee mukana paluumuuttokuormassa niin täällä suomessa elää pienellä työeläkkeellä ja ameriikan-säästöillä enemmän kuin hyvin.
Yhdysvalloissa palkkaerot kukoistavat ja saavat talouden myös kukoistamaan,
Ihmiset pyrkivät menestymään ja sen takia 100 000$ - 200 000$ sijoitus yliopistoon ei ole tarkoitettu käytettäväksi elämäntapaopiskeluun vaan varmistamaan hyvät tulot työelämässä tai yrittäjänä.
Asia mitä suomalaisten ikuisten ilmaisopiskelijoiden on vaikea käsittää.
Lahjakkaita varten Yhdysvallat on runsaasti stipendiohjelmia, jotka mahdollistavat lahjakkaiden opiskelijoiden opiskelut, vaikka perheen säästöjä ei olisi riittävästi käytettävissä.
Suomessa persut luulevat, että tukien suomi on maahanmuuttajien pääkohde...Ei, se on Yhdysvallat, jossa menestymisen eteen pitää taistella.
👍👍👍
Hyvä kirjoitus!
USA menettänyt 50% omasta reaalitaloudestaan.
Tuolla maksetaan itse omat kulut eikä muiden menoja, siksi palkatkin isompia. Ei huono asia ollenkaan.