Uuden ydinvoimalan rakentaminen vaatii Fortumin mukaan taloudellisen riskin jakamista joko valtion tai sähkön ostajien kanssa. Yhtiö harkitsee kuutta eri voimalatyyppiä.
Fortumin mukaan nykyinen voimakkaasti heilahteleva sähkömarkkina ei tue uuden ydinvoiman rakentamista. Yhtiön mukaan lisäydinvoiman rakentaminen edellyttää siksi jonkinlaista valtion tukea tai sähkön käyttäjiltä pitkäaikaisia ostosopimuksia.
”Tarvitsemme jonkinlaisen mekanismin ja näkymän siitä, että tulovirrat olisivat vakaita. Se on ennakkoedellytys sille, mitä haluaisimme tehdä”, sanoo ydinvoiman selvitystyötä vetävä Laurent Leveugle.
Ydinvoiman tuotannosta vastaava johtaja Petra Lundström kertoo yhtiön olevan vakuuttunut, että lisäydinvoimalle olisi kysyntää. Teollisuuskin haluaa hänen mukaansa nimenomaan vakaata ja luotettavaa perusvoimaa.
Nykyinen sähkömarkkina hinnoittelee kuitenkin vain sähköenergiaa eikä anna vakaudelle lisäarvoa.
”Ydinvoima on vähän erilainen tuote kuin sään mukaan vaihteleva tuotanto. Tällä vakaudella on arvo, joka ei nykyisellä sähkömarkkinalla näy”, Lundström sanoo.
Viime aikoina julkisuudessa on esitetty lisäydinvoiman rakentamisen taloudellisen kannattavuuden kyseenalaistavia näkemyksiä. Esimerkiksi Lut-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen sanoi HS:n haastattelussa viikko sitten, että lisäydinvoima halventaisi pörssisähköä kesäisin huomattavan paljon ja laskisi siten nykyisenkin ydinvoiman kannattavuutta.
Fortumin mukaan nykyinen voimakkaasti heilahteleva sähkömarkkina ei tue uuden ydinvoiman rakentamista. Yhtiön mukaan lisäydinvoiman rakentaminen edellyttää siksi jonkinlaista valtion tukea tai sähkön käyttäjiltä pitkäaikaisia ostosopimuksia.
”Tarvitsemme jonkinlaisen mekanismin ja näkymän siitä, että tulovirrat olisivat vakaita. Se on ennakkoedellytys sille, mitä haluaisimme tehdä”, sanoo ydinvoiman selvitystyötä vetävä Laurent Leveugle.
Ydinvoiman tuotannosta vastaava johtaja Petra Lundström kertoo yhtiön olevan vakuuttunut, että lisäydinvoimalle olisi kysyntää. Teollisuuskin haluaa hänen mukaansa nimenomaan vakaata ja luotettavaa perusvoimaa.
Nykyinen sähkömarkkina hinnoittelee kuitenkin vain sähköenergiaa eikä anna vakaudelle lisäarvoa.
”Ydinvoima on vähän erilainen tuote kuin sään mukaan vaihteleva tuotanto. Tällä vakaudella on arvo, joka ei nykyisellä sähkömarkkinalla näy”, Lundström sanoo.
Viime aikoina julkisuudessa on esitetty lisäydinvoiman rakentamisen taloudellisen kannattavuuden kyseenalaistavia näkemyksiä. Esimerkiksi Lut-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen sanoi HS:n haastattelussa viikko sitten, että lisäydinvoima halventaisi pörssisähköä kesäisin huomattavan paljon ja laskisi siten nykyisenkin ydinvoiman kannattavuutta.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Niin. Tänään sähkön markkinahinta 3,5 senttiä ja huomenna 4,4 senttiä. Ensi kesän futuurien keskihinta 4,6 senttiä. Eipä taida investoinnit maksaa itseään takaisin näillä markkinahinnoilla.
Paljon sähkön hinnan pitäisi olla jotta kannattaisi. Eikö se ole jo aika korkea ?
OL3:n tapauksessa 12 senttiä kilowattitunnilta, vanhat voimalat kyllä pärjäävät jopa vain 5 sentin hinnalla. Ongelma se että länsimaissa pääomakustannukset uusilla ydinvoimaloilla liian korkeat sillä rakennusajat venyneet noin 10 vuoteen ja ranskalaisilla vielä pidemmäksi. Homma annettava korealaisille, japanilaisille tai kiinalaisille.
Viime vuonna sähkön veroton markkinahinta oli vain 5,5 senttiä kilowattitunnilta.
5 vuoden kuluttua Suomessa on jo 4000 MW aurinkovoimaa ja pitkin kesää sähkön markkinahinta tuon tuostakin miinuksella. Tämä on myrkkyä juuri ydinvoimaloille.
Aurinkovoima on erittäin tehotonta Suomessa, paneelit seisovat puolet vuodesta tyhjän panttina. Saammeko eteläisiltä mailta apua energiamaksuihimme vai kehottavatko vain muuttamaan pois pohjoisesta?
Aurinkovoimassa pääomankustannus tulee vielä korkeammaksi kuin muissa energiatuotannon tavoissa ja nostaa siten edelleen energian keskihintaa. Se lisää energian hinnan eroa kesän ja talven välillä entisestään.
Tuo pitäisi ottaa hinnoittelussa huomioon, jos aurinkovoimaa lähdetään rakentamaan kovin suuria määriä. Ja miettiä myös, miten säätövoima järjestetään ja miten talvien yli selvitään ilman, että merkittävä osa esim teollisuustuotannosta jouduttaisiin ajamaan alas.
On hyvä pitää mielessä, että kaikki maat eivät aio säännellä tuotantoaan, vaan rakentavat energiajärjestelmänsä vakaaksi, vaikkakin ehkä saastuttavaksi. Olemme jo muutenkin alakynnessä viennissämme, meille olisi tärkeää, että energiantuotannossa olisi vähintäänkin EU:n ja mielellään maailmanlaajuiset pelisäännöt niin, että välistävetäjät eivät pääsisi hyötymään toisten luontoystävällisyydestä. Joillekin kehitysmaille voisi antaa pieniä poikkeuksia, mutta niidenkin kanssa tulisi olla tarkkana. Esim Kiina aikoo aloittaa vihreän siirtymän kunnolla vasta 10 vuoden kuluttua, ja aikoo sitä ennen varmistaa, että on teknologiajohtaja alalla siinä vaiheessa: toisin sanoen se aikoo tuottaa itse kaiken tarvitsemansa teknologian ja olla markkinajohtaja myös muualla. Rakentaakseen tarvittavan tuotantokapasiteetin se aikoo käyttää hiiltä, jonka käyttöä se edelleenkin onkin vain lisännyt.
Länsimaiden kauniit lukemat hiilipäästöissä ovat osittain Kiinan lisääntyneiden päästöjen ansiota. Vaikea sanoa, onko päästökauppa nykyisellään riittävän tehokasta. Ehkä EU:nkin suunnittelemat hiilitullit pystyvät pakottamaan nopeampaan muutokseen.
Muualla maailmassa on jo käsitetty että ydinvoiman tulevaisuus on heikoissa kantimissa. Pidentyneet rakennusajat, kiristyneet turvamääräykset ym nostaneet kustannukset liian korkeiksi.
Kannatavinta on panostaa vesi-, tuuli- ja aurinkovoimaan ja luoda uusiutuvan varastointikapasiteettia. Siis vety sekä pumppuasemia.
Ei se kyllä kokonaisuuden kannalta ole kannattavaa. Mutta markkinamekanismi saa sen näyttämään sille ja ilmeisesti kehitys nyt kulkee siihen suuntaan. Se tarkoittaa työllisyyden paranemista ja siten ehkä jopa kansan tulotason kohenemista, mutta myös melkoista kysyntää eräille materiaaleille, ja siten niiden hinnan kohoamista ja jopa puutetta. Se puute ei ainakaan auta Ukrainaa voittamaan eikä myöskään Natoa varustautumaan Venäjän uhkaa vastaan.
Meillä on tuulivoiman keskituotanto 6000 MW siinä vaiheessa kun 20 000 MW kapasiteettitavoite saavutettu. Aurinkovoiman kapasiteetti 8 000 MW takaa silloin huhtikuusta syyskuun puoliväliin aamusta alkuiltaan 3000-6000 MW sähköä. Siihen vesivoima päälle niin ei jää ydinvoimalle paljon elintilaa.
Ei niin jää. Mitä on tarkoitus tehdä talvella, pitää lomaa joulusta pääsiäiseen?
Niin se on, että markkinavoimat pitävät huolen siitä että sähkö on aina riittävän kallista jotta sitä kannattaa tuottaa, siksi kuluttajien on turha haikailla halvan sähkön perään.
Sähköä ei kannata tuottaa jos se on liian halpaa eikä sitä kannata kuluttaa jos se on liian kallista. Ydinvoima ei pärjää kisassa uusiutuvien kanssa. Tämä maailmalla jo tiedetään. Suomessa Kokoomus elää menneisyydessä.
Maksoin viime vuonna sähköstä vain 3,5 senttiä kilowattitunnilta. Vain tuulivoima ja aurinkovoims yhdessä vesivoiman kanssa pystyy taloudellisesti noin halvalla tuottamaan sähköä. Omalla kulutuksellani joudutan brezneviläisem ydinvoiman alasajoa.
OL3 tuli liian kalliiksi.
Eli veronmaksajien rahoilla uusi ydinvoimala.
"Tällä vakaudella on arvo, joka ei nykyisellä sähkömarkkinalla näy”
Juuri tuo teki tuulivoimaa fanaattisesti kannattavista vihreistä sellaisia markkinatalouden ylimpiä ystäviä kuin he nyt sähkömarkkinoita kannattaessaan ovat.
Ydinvoima on edelleen kannattavaa, jos sitä rakentavat mankala-periaatteella jatkuvaa suurta tehoa tarvitsevat teollisuuslaitokset. Tosin silloinkin raja kulkee siinä, kuinka paljon katkoja tai tehonalennuksen tarvetta on, eli millaiseksi käyttöaste muodostuu ilman ydinvoimaa. Saattaa olla, että lyhytaikaiset tehonalennukset tuottavat vähemmän tappioita kuin ydinvoimainvestoinnin takaisinmaksu. Se tarkoittaa, että itse tehtaiden takaisinmaksuaika venyy merkittävästi, tuotteiden hinnat nousevat ja tuotantomäärät vähenevät. Kaikkia noita vihreät luultavasti tavoittelevat ja jatkavat voimakasta ydinvoimanvastaista lobbaustaan.
Et sinä sille mitään voi että tuulivoimalla tuotettu sähkö on selvästi edullisempaa kuin ydinvoima.
Sitä voi miettiä siinä vaiheessa, kun velaksi eletyn hyvinvointimme korkokustannukset tippuvat kalliimpiin luokituksiin.
Sähköntuotanto kannattaa vain kovan pakkasen aikaan jos joku voimala on rempassa . Kesäaikaan sitä ei kannata tuottaa .Hintahan sen määrää .
Jostain syystä juuri silloin ne voimalat ovat aina rempassa.
Hyvä uutinen jos Fortum ei investoi. Fortumin kohdalla olemme jo saaneet tarpeeksi nauttia tuosta taloudellisen riskin jakamisesta.