Kansainvälisissä tutkimuksissa lasten ja nuorten ADHD:n yleisyyden arvioidaan olevan keskimäärin noin 5 prosenttia. Suomessa ADHD-diagnoosit ovat siten pojilla merkittävästi kansainvälistä 5 prosentin tasoa yleisempiä, tytöillä taas sitä harvinaisempia.
AvoHilmon ja TerveysHilmon tietojen mukaan perusterveydenhuollossa (ml. kouluterveydenhuolto) ja erikoissairaanhoidossa asioi vuonna 2022 yhteensä 28 351 7–17-vuotiasta poikaa ja 11 364 tyttöä, joilla oli ADHD-diagnoosi.
ADHD-diagnoosien yleistyminen on THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan merkittävä haaste oppilaitoksille ja sosiaali- ja terveyspalveluille. Diagnoosien yleistymiseen ovat vaikuttaneet Aalto-Setälän mukaan yhtäältä erilaiset lasten ja nuorten kasvuympäristöihin liittyvät tekijät, ja toisaalta tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen lisääntyminen sekä muutokset diagnoosikäytännöissä.
”Riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä näkyvät nekin ADHD-tyyppisen oireilun yleistymisenä”, toteaa Aalto-Setälä.
Erot hyvinvointialueiden välillä suuret
Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ovat huomattavan suuret. Vuonna 2022 ADHD-diagnoosin oli saanut hyvinvointialueesta riippuen 5,9–20,3 prosenttia 7–12-vuotiaista pojista ja 2,0–7,7 prosenttia tytöistä. Nuorten ikäryhmässä (13–17-vuotiaat) vastaava vaihteluväli oli pojilla 4,3–13,9 prosenttia ja tytöillä 2,9–7,3 prosenttia. Yleisimpiä lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat Pohjois-Karjalassa.
Suomessa puuttuu Aalto-Setälän mukaan järjestelmällinen tieto siitä, millaiset terveydenhuollon käytäntöihin tai lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, kuten kotiin tai kouluun, liittyvät tekijät voivat selittää suuria alueellisia eroja.
”Pojilla ADHD-diagnoosit ovat siinä määrin yleisiä ja alueelliset erot sen verran suuria, että virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuudesta on uskallettava keskustella”, Aalto-Setälä toteaa.
AvoHilmon ja TerveysHilmon tietojen mukaan perusterveydenhuollossa (ml. kouluterveydenhuolto) ja erikoissairaanhoidossa asioi vuonna 2022 yhteensä 28 351 7–17-vuotiasta poikaa ja 11 364 tyttöä, joilla oli ADHD-diagnoosi.
ADHD-diagnoosien yleistyminen on THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan merkittävä haaste oppilaitoksille ja sosiaali- ja terveyspalveluille. Diagnoosien yleistymiseen ovat vaikuttaneet Aalto-Setälän mukaan yhtäältä erilaiset lasten ja nuorten kasvuympäristöihin liittyvät tekijät, ja toisaalta tutkimuksiin ja hoitoon ohjautumisen lisääntyminen sekä muutokset diagnoosikäytännöissä.
”Riittämätön uni ja liikunta, lisääntynyt digin ja somen käyttö sekä muutokset kouluympäristöissä näkyvät nekin ADHD-tyyppisen oireilun yleistymisenä”, toteaa Aalto-Setälä.
Erot hyvinvointialueiden välillä suuret
Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ovat huomattavan suuret. Vuonna 2022 ADHD-diagnoosin oli saanut hyvinvointialueesta riippuen 5,9–20,3 prosenttia 7–12-vuotiaista pojista ja 2,0–7,7 prosenttia tytöistä. Nuorten ikäryhmässä (13–17-vuotiaat) vastaava vaihteluväli oli pojilla 4,3–13,9 prosenttia ja tytöillä 2,9–7,3 prosenttia. Yleisimpiä lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat Pohjois-Karjalassa.
Suomessa puuttuu Aalto-Setälän mukaan järjestelmällinen tieto siitä, millaiset terveydenhuollon käytäntöihin tai lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, kuten kotiin tai kouluun, liittyvät tekijät voivat selittää suuria alueellisia eroja.
”Pojilla ADHD-diagnoosit ovat siinä määrin yleisiä ja alueelliset erot sen verran suuria, että virhe- ja ylidiagnostiikan mahdollisuudesta on uskallettava keskustella”, Aalto-Setälä toteaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ylidiagnosointia. Ennen ei tiedetty koko ADHD:stä. Pidettiin vaan ylivilkkautena. EI syötetty mömmöjä kuten nyt.
Näin se oli minunkin kohdallani. Paljon oli vaikeuksia, etenkin lapsena ja nuorena. Kovalla kurilla yritettiin parantaa, kun ajateltiin, että pahuuttani vain olen sellainen. Töissä oli sitten helpompaa olla, kun oli paljon selvää tekemistä. Sen koen jotenkin pelastuksekseni. Kärsimätön olen aina ollut monissa asioissa ja siinä mielessä varmaan hankala. En vain nuorena ymmärtänyt olemistani. Itse en sitä perusasiaa aiheuttanut, mutta toimintani varmaan lisäsi hankaluuksia, kun oletettiin, että olen vain hankala ihminen.
Kyseessä on kulttuurin rappio. Suomalaiset metsäläiskansana eivät kestä muutoksia. Heidän päät räjähtävät. Suomalaisia tässä voidaan verrata Amerikan intiaaneihin. "Mitähän se tuo norsu minusta ajattelee?"
Stuppissa on ADHD.
Laakkosen Veljekset tekivät Pohjois-Karjalasta ADHD-pesäkkeen.
Suomalaiset ovat aika heikkoja ihmisiä nykyään.
Jos katselee vaikkapa eskaria tai alakoulua, niin siellä istutaan hiljaa paikallaan.
Jos pieni lapsi ei pysty istumaan hiljaa paikallaan, niin onko se sairaus mitä pitää lääkitä? Lääkitään siis pienet lapset istumaan hiljaa paikallaan..