Verot tappiin ja aate mappiin?

Tämä hulluus oli arvattavissa ja taas tienataan.

Talouslehti Financial Times iski tiistaina madonluvut pöytään siitä, mitä kasvihuonekaasujen vähentäminen 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2050 oikein EU:ssa tulee maksamaan.

EU:n komissiosta vuodettu asiakirjaluonnos laittaa jäsenmaiden eteen tylyt luvut. Vuosien 2031–2050 välillä EU:n tai oikeammin EU:n jäsenmaiden pitäisi investoida 1 500 miljardia euroa joka vuosi, jotta ilmastotavoitteisiin päästäisiin. Kumulatiivisesti se tarkoittaisi 20 vuoden aikana 30 000 miljardia euroa.

Summaa voi suhteuttaa EU:n jäsenmaiden bruttokansantuotteeseen (bkt), joka vuonna 2022 oli noin 15 900 miljardia euroa. Ilmastotoimiin pitäisi siten varautua käyttämään vuosittain summa, joka vastaa lähes kymmentä prosenttia EU-maiden tämän hetken bkt:stä.
Suomelle voi tulla yli 25 miljardin osuus

Jos summan jakaisi tasan bkt-suhteessa kaikkien jäsenmaiden kesken, niin Suomelle se tarkoittaisi 25–26 miljardin vuosittaista panosta erilaisiin ilmastotoimiin. Kuulostaa paljolta, kun valtion kassa huutaa tällä hetkellä tyhjyyttään.

Silti yritysten etu on, että EU jatkaa lipsumatta päästöjen vähentämistä. Ainoa vaihtoehto onkin, että investoinnit tehdään pääosin yksityisellä rahalla, jossa valtion rooliksi jäisi enintään erilaisten vakuuksien ja takuiden antaminen.

Hinnasta huolimatta panostus ilmastoon tarvitaan, sillä vahingot ilmaston lämpenemisestä ovat komission mukaan selvästi investointeja suuremmat.

Komissio laskee vahinkojen voivan nousta vuosien 2031–2050 aikana 2 400 miljardiin euroon vuodessa, jos ilmaston annetaan lämmetä reippaasti yli puolentoista asteen tason esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämähän on Pariisin ilmastosopimuksen tavoite.

Nollakorkojen helppoheikkien aika on ohitse.

Miten vahinkojen ja investointien määrä on laskettu, selviää vasta helmikuun alkupuolella, kun komissio julkistaa virallisesti laskelmansa. Esimerkiksi tulvien ja kuivien kausien ennustaminen on tunnetusti vaikeaa.
Nollakorkojen aikaa ei enää tule

Esitetyt summat ovat niin suuria, että niitä on vaikea ottaa todesta. Sekä poliittiset että taloudelliset ongelmat vihreässä siirtymässä ovat jo näkyvissä.

Selvintä tällä hetkellä on se, että talouden taantuma ja hidas talouskasvu painavat koko EU-aluetta, joka vaikuttaa ilmastotoimiin. Suomenkin kunnianhimoisista yli 200 miljardin euron hankkeista vain pienen pieni osa on toteutumassa suunnitellussa aikataulussa.

Rahan hinnan normalisoituminen on vienyt pohjaa pois kannattamattomilta hankkeilta ja hyvä niin. Nollakorkojen helppoheikkien aika on ohitse.

Nyt investointeja miettivät ne toimijat, joilla on oikeasti annettavaa vihreän siirtymään.

Kirjoittaja on Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja.

Miten meni rikastutaanko?