Vaalit ratkaisee se, miten ehdokkaat onnistuvat houkuttelemaan ääniä yli puoluerajojen. Suositun ehdokkaan imuun lähteminen on tuttu vaali-ilmiö.
Jos jokin suunta alkaa vaalien alla kehittyä, on todennäköisempää, että sama kehitys voimistuu kuin että se taittuu. Isoin muutos näkyy perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatuksessa.
Halla-ahon suosio on lähtenyt nousuun jo aikaisemmin syksyllä, mutta tuore, kahdeksan prosenttiyksikön harppaus nosti hänet ensi kerran Ylen mittauksen kolmanneksi, ohi valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehnin.
Halla-aho kisaa nyt Haaviston kanssa pääsystä presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Jos kuluneen viikon kehityskulku jatkuu vielä varsinaisena vaalipäivänä eli tulevana sunnuntaina, ensimmäisellä kierroksella voi olla edessä todellinen jännitysnäytelmä: kolme suosituinta ehdokasta ripirinnan.
Olisi iso yllätys, jos Stubbia ei toisella kierroksella nähtäisi, mutta täysin poissuljettua se ei tuoreen mittauksen perusteella ole.
Yllätyksen mahdollisuutta pitää avoimena se, että äänestäjät ovat nyt huomattavasti aikaisempaa epävarmempia. Peräti neljännes vastaajista ei ilmoittanut kantaansa vaan tarkkailee tilannetta katsomossa vaalipäivään asti. Osa äänestäjistä pyrkinee taktikoimaan eli äänestämään ehdokasta, jolla olisi omaa ykkössuosikkia paremmat mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle.
Taktikointi voi hyödyttää niin Haavistoa kuin Halla-ahoa esimerkiksi silloin, jos jompikumpi yritetään äänestää esimerkiksi Jutta Urpilaisen (sd.) tai toisaalta Stubbin ja vaikkapa Harry Harkimon (liik.) äänten kustannuksella toiselle kierrokselle.
Toinen ratkaiseva tekijä on se, kuinka hyvin ehdokkaat saavat omien puolueidensa kannattajat taakseen.
Halla-ahon iso kannatusnousu johtuu juuri siitä, että nyt lähes kahdeksan kymmenestä perussuomalaisten kannattajasta tukee omaa ehdokasta. Halla-ahon kannatus onkin nyt jotakuinkin sama kuin puolueen kannatus.
Yllättäjän nousu toiselle kierrokselle ei olisi lainkaan poikkeuksellista. RKP:n Elisabeth Rehn onnistui tässä vuonna 1994 tehtyään jättimäisen loppukirin. Tuolloin tilaisuus saada ensimmäisen kerran nainen presidentiksi ylitti puoluepoliittiset intohimot.
Nyt vastakkain on kolme tukevasti keski-iässä olevaa herraa, eikä yhtä vahvaa henkilökulttia synny.
Jos jokin suunta alkaa vaalien alla kehittyä, on todennäköisempää, että sama kehitys voimistuu kuin että se taittuu. Isoin muutos näkyy perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kannatuksessa.
Halla-ahon suosio on lähtenyt nousuun jo aikaisemmin syksyllä, mutta tuore, kahdeksan prosenttiyksikön harppaus nosti hänet ensi kerran Ylen mittauksen kolmanneksi, ohi valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehnin.
Halla-aho kisaa nyt Haaviston kanssa pääsystä presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Jos kuluneen viikon kehityskulku jatkuu vielä varsinaisena vaalipäivänä eli tulevana sunnuntaina, ensimmäisellä kierroksella voi olla edessä todellinen jännitysnäytelmä: kolme suosituinta ehdokasta ripirinnan.
Olisi iso yllätys, jos Stubbia ei toisella kierroksella nähtäisi, mutta täysin poissuljettua se ei tuoreen mittauksen perusteella ole.
Yllätyksen mahdollisuutta pitää avoimena se, että äänestäjät ovat nyt huomattavasti aikaisempaa epävarmempia. Peräti neljännes vastaajista ei ilmoittanut kantaansa vaan tarkkailee tilannetta katsomossa vaalipäivään asti. Osa äänestäjistä pyrkinee taktikoimaan eli äänestämään ehdokasta, jolla olisi omaa ykkössuosikkia paremmat mahdollisuudet päästä toiselle kierrokselle.
Taktikointi voi hyödyttää niin Haavistoa kuin Halla-ahoa esimerkiksi silloin, jos jompikumpi yritetään äänestää esimerkiksi Jutta Urpilaisen (sd.) tai toisaalta Stubbin ja vaikkapa Harry Harkimon (liik.) äänten kustannuksella toiselle kierrokselle.
Toinen ratkaiseva tekijä on se, kuinka hyvin ehdokkaat saavat omien puolueidensa kannattajat taakseen.
Halla-ahon iso kannatusnousu johtuu juuri siitä, että nyt lähes kahdeksan kymmenestä perussuomalaisten kannattajasta tukee omaa ehdokasta. Halla-ahon kannatus onkin nyt jotakuinkin sama kuin puolueen kannatus.
Yllättäjän nousu toiselle kierrokselle ei olisi lainkaan poikkeuksellista. RKP:n Elisabeth Rehn onnistui tässä vuonna 1994 tehtyään jättimäisen loppukirin. Tuolloin tilaisuus saada ensimmäisen kerran nainen presidentiksi ylitti puoluepoliittiset intohimot.
Nyt vastakkain on kolme tukevasti keski-iässä olevaa herraa, eikä yhtä vahvaa henkilökulttia synny.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Halla siirtyi johtoon. Onhan se heillekkin muutos; lapsillekkin uusi asuinympäristö. Hilla vaimokin joutuu silkeissä kulkemaan, media seuraa jatkuvasti. Tohtori Jussi presidettinä, mikä Hillan titteli onkaan. Filosofian tohtori, dosentti. Tohtori Hilla. Tämäkin pari on paljon opiskellut. Lienee oiskelluin pari ehdokkaista. Verraten vaikka ylioppilas Haavistoon, vaimonsa tarjoilija. Jussi jo hierarkiassa 2 presidentin jälkeen, pykälän nousu jos Mäntyniemeen.
Missä kohdassa tänään julkaistua gallupia Halla-aho siirtyi johtoon?
https://yle.fi/a/74-20071122
Miksi siis valehtelet?
Halla-aho on edelleen kolmantena ja tulee melkoisella varmuudella jäämään kolmanneksi.
Komea pari Jussi ja Hilla. Kyllä passaa Suomea esitellä Suomalaisina.
Kirjoita googleen Hilla Halla-aho. Heistä kuvia paljon. Näyttävin pari preidentiksi.
Jo tämän perusteella saa ääneni. Juttaa ensin meinasin äänestää, mutta Jussi lyö 10-0 .
Meille demareillekkin on henkilövaali.
"demareilleKKin"
Kauanko olet ollut demari? 🤣
Kuva kollaasio saa epävarmoista Halla-ahon äänestäjiä. Ylivoimaisia ulkoiseti ja sisäisesti. Molemmat tohtoreita, muun ohella. 5 -kymppinen lapsiperhe.
Ehdokkaat kun pareina laitetaan, Halla-ahot ylivoimaisia.
Hyvä vertaus.