Uusimmassa tutkimuksessa paljastuu kuinka Urho Kekkonen oli KGB:n agentti koodinimellä "timo". Tuo koodinimi toimitti KGB:lle satoja sivuja salaisia tietoja asioista, joista vain presidentti saattoi olla tietoinen. Siis Urho Kekkonen vuonna 1961 oli koodinimi "timo"? Onko tästä Kepussa lisää tietoa? Voisiko joku kepulaisista ryhtyä takkulaksi ja vuotaa nämäkin tiedot ulos. Kiitos.
P.S. Juhantaloksi ei sentään tarvitse ryhtyä.
P.S. Juhantaloksi ei sentään tarvitse ryhtyä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Koska Keskusta puoluetta ei oltu vielä etes perustettu tapahtuma hetkellä, vuonna 1961
???
..............
Olisin kuullut, että Timo oli Kalevi Sorsa. Tämä siis on vain kuulopuhetta niin kuin varmaan sinullakin.
Kuules, uusia paljastuksia tulee vielä ja keitä sieltä vielä löytyykää, sitä ei vielä tiedä. Ehkä siellä on sossuja , vasemmistolaisia ym. ym. ken tietää. ehkä vielä isompiakin herroja tai naisia.
http://www.heikniemi.net/rikoslaki/rl24.html
Agentti Timo oli jo vuosia sitten Gordievskin kirjassa "KGB".
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/357/ash.htm
http://www.verkkouutiset.fi/tulosta.php?id=29612
jatkaa ..Sorsan silloinen avustaja Seppo Nevala
Perustuslaillisten Timo Soini? (meinaan vaan tuosta nimestä päätellen)
...sitä, että oliko Kekkonen koodinimi Timo vai ei (amerikkalaislähteiden mukaan näin kyllä oli), sillä se on toisarvoista. Joka tapauksessa Kekkonen oli täysin Neuvostoliiton liessa, johon hän itse itsensä tarjosi ja myös pääsi.
Arkistot ovat avautuneet kylliksi, jotta niistä löytyy vaikka kuinka paljon tietoa siitä, kuinka Kekkonen tuli tuohon neukkujen liekaan. Tietoja löytyy myös Kekkosen ja Neuvostoliiton keskinäisestä niin Kekkosta kuin Neuvostoliittoa hyödyttäneestä tiiviistä suhteesta, jota Suomen etuna eivät voi pitää muut kuin kritiikittömät Kekkosen palvojat.
Kiistämätön tosiasia on, että Neuvostoliitto nosti Kekkosen politiikkamme huipulle, ja sitä kiitollinen Kekkonen ei koskaan unohtanut.
Monet asioiden keskipisteessä olleet aikalaiset ovat kertoneet noista vastenmielisistä tapahtumista. Kekkostutkielmani lopussa oli luettelo lähteistä, joista yksi hyvä oli Maalaisliiton pitkäaikaisen ja arvostetun johtajan, Kekkosta inhonneen Viljami Kalliokosken elämäkerta ”Pitkä sarka”.
Tässä tutkielmani neljännen osan alussa nojaudun enemmän neukkulähteeseen:
>> 4. Miten Kekkosesta tuli presidentti?
Kenraali Jelisei T.Sinitsyn oli korkean tason neuvostoagentti, Stalinin, Berijan ja Zdanovin luotettu. Suomessa hän toimi Jelisejev-nimisenä talvisodan alla ja välirauhan aikana sekä jatkosodan jälkeen tärkeissä salaisissa tehtävissään. Hän on kirjoittanut noista ajoista muistelmansa ”Vaiettu totuus”. Hän oli elämänsä loppuun saakka (kuoli 1998) vakaumuksellinen kommunisti ja hänen kirjassaan ”demokraatteja ja vapauden puolustajia” ovat tietenkin kommunistit ja muut Neuvostoliiton ystävät, joihin hän Kekkosenkin lukee.
Kirjassaan Sinitsyn kertoo, miten vasta viikon Suomessa oltuaan syksyllä 1944 hänen luokseen pyrki ja pääsi mies, jota hän kutsuu Ahdiksi. Kysymyksessä oli Kekkosen harmaa eminenssi Kustaa Vilkuna, se käy helposti selväksi. Hän esitteli Sinitsynille venäjäksi käännetyn Kekkosen 25.9.44 pitämän radiopuheen tekstin, joka sisälsi ohjelman maan olojen järjestämiseksi rauhansopimusehtojen pohjalta. Tuo puhehan oli äärimmäisen myötämielinen neuvostoliittolaisille, niin mielistelevä, että jo sitä kirjoitettaessa lienee ajateltu puheen myöhempää käyttötarkoitusta, sitä, millä asialla Vilkuna nyt oli. Eli hän suoraan pyysi Neuvostoliiton tukea Kekkoselle tämän pyrkimyksessä päästä valta-asemiin Suomessa.
Sinitsyn kiikutti tekstin heti Zdanoville, joka aikansa Sinitsyniä tentattuaan otti puhelinyhteyden Staliniin kertoakseen tälle asian. Hän esitteli Stalinille Kekkosen miehenä, johon he voisivat panna toivonsa. Stalin hyväksyi Zdanovin esityksen ja pyysi tätä työskentelemään Kekkosen saamiseksi pääministeriksi. Sinitsyn pantiin asialle kertomaan ilouutinen Vilkunalle.
Kekkonen ei ollut halukas ryhtymään pääministeriksi, vaan suositti tehtävään Paasikiveä. Sinitsynin kerrottua asian Zdanoville, tämä suhtautui ajatukseen pitkin hampain ja kysyi: ”Entä jos Paasikivi pääministeriksi tultuaan esittää ohjelman, joka on kannaltamme Kekkosen ohjelmaa heikompi; mitä sitten tehdään?” Sinitsyn kertoo vakuuttaneensa, että Paasikivi on paras ehdokas siksi, että hänellä on kansan kannatus toisin kuin Kekkosella. Niinpä Zdanov hyväksyi ajatuksen ja totesi: ”No niin, Paasikiven hallitus on selvä tapaus. Täytyy informoida Stalinia. Haluan kuitenkin lisätä, että Paasikivi ei johda kansaansa sosialismiin”. Näin siis ”muodostettiin” Paasikiven hallitus, takapiruinaan Neuvostoliitto ja sen luottopojaksi päässyt Urho Kekkonen.
Näin Kekkonen oli jo tuolloin pelastanut oman nahkansa ja päässyt neuvostoliittolaisten luottomiehenä merkittäväksi taustavaikuttajaksi. Paasikiven ensimmäiseen hallitukseen Kekkonen pääsi oikeusministeriksi, johon tehtävään valvontakomission johto hänet halusi, kun ei saanut häntä pääministeriksi.>>
Oikeusministerin salkku oli neukkujen mielestä jo tuolloin hyvin tärkeä, koska neukuilla oli tarkoitus tehdä Suomen tärkeimmät johtajat ”sotasyyllisiksi”, kuten sitten rikollisessa ”oikeudenkäynnissä” tapahtuikin.
”Mielipidepankki” kommentoi niin hyvin erästä aikaisempaa kirjoitustani Kekkosesta, että laitan sen tähän häneltä lupaa kysymättä (toivottavasti et pahastu, Mielipidepankki):
>> Kekkosen muodonmuutos on valtaisa. Ylikankaan teoriahan on se, että Moskova loi Kekkosen uudestaan. Se lupasi vallan sille, joka ei sitä muuten ehkä saisi. Kekkonen tunnettiin erittäin vallanhimoisena pyrkyrinä. Kekkonen jäi tästä kiitollisuuden velkaan. Näin käy, kun saa palkkioviran vähän ansiottaan, muiden antamana. Kekkonen oli vallanhimossaan valmis myymään aatteensa ja vaikka äitinsä. Jollei Moskova olisi antanut Kekkoselle esikoisoikeuksia, suositut demarit (asevelisosialistit) olisivat ottaneet maan ykköspuolueen aseman. Fagerholm hävisi tärkeän vaalin ja Kekkonen alkoi aktiivisesti hajottaa demaripuoluetta. Sellainen hajota ja hallitse taktiikka yhdistettynä ulkopoliittisen itäkortin käyttöön sopivana uhkana takasi Kekkoselle suuren vallan ja nosti siinä ohessa hovipuolue Maalaisliiton aseman suuremmaksi kuin parlamentaarinen valtuutus olisi antanut myöten. Osittain tämä tuon ajan häikäilemätön poliittinen kulttuuri on edelleen rasittamassa Keskustapuoluetta. ”Kepu pettää aina” puheet juontavat juurensa jo noihin K-linjan aikoihin.
Luehan ylempänä oleva avaus :"kirjoitti",joka käsittelee Kekkosen toimintaa.
Kirjoittanut joku toinen"korhonen".
Näyttää, että sokeana ,vainoharhaisena kapiukkona jälleen kuseskelet Kekkosen haudalle. Sehän muuten lienee kaikesta päätäen on mielipuuhiasi.
...vaan tässä tapauksessa lähinnä neukkukenraali Sinitsyn "kuseksii" Kekkosen haudalle, jos todenpuhuminen hänestä ja historiallisista tapahtumista sellaista on. Minulla olisi sopivampi nimi tuolle Sinun asenteellesi, mutta en halua sanoa mielipidettäni minulle tuntemattomasta ihmisestä - kun et huomannut esitellä itseäsi.
Koetan transponoida ja vastaan samalta tasolla, saman henkisen tunnetilan syvästä varjosta. Siis möröt, kalmot, sairaan mielen vainot seuraa tätä "suurta historioitsijaa". Säälittävää, mutta ei lainkaan ymmärrettävää.
... jauhaa noita Kekkosen vastaisia kirjoituksia. Hän kaivelee yksittäisiä kirjoituksia, joiden avulla mm. leimaa Kekkosen KGB:n agentiksi.
Kekkonen käyttikin KGB:n Helsingissä olevia agentteja hyvin paljon yhteyksiin N-liiton korkeimpaan johtoon. Hän omissa muistelmissaan kertookin niistä avoimesti. Oli näe niin, että KGB-kanavaa pitkin sai nopeammin ja vähemmin välikäsin suoran yhteyden neuvostojohtoon kuin tavallisia diplomaattikanavia pitkin. Myös neukut itse järjestivät asiat näin, normaalidiplomatia jäi paremminkin rutiinien hoitajaksi.
Kekkosen suuri elämäntyö oli pelastaa Suomi joutumasta kylmän sodan aikana enmpää N-liiton valtaan. Sen etupiiriinhän meidät Länsikin meidät luovutti suurvaltojen jakaessa maailman etupiireihinsä. Kekkonen piti N-liiton näennäisillä myönnytyksillä ja "ystävyydellä" tyytyväisenä. Tämän suojassa Suomessa voitiin rakentaa vauras, markkinataaloutta harjoittava ja demokraattinen maa ja pitää yllä välttämättömät taloudelliset ja poliittiset suhteet Länteen. Tämän tehtävän hoitamiseen hän käytti hyväkseen myös KGB:tä
Koivisto presidenttinä myös käytti tätä kanavaa ja kertoikin siitä avoimesti eräässä haastattelussaan televisiossa kertoen sen olevan suora ja nopea kanava neuvostojohtoon.
Kekkonen varmaan oli koodinimeltään "Timo". KGB, niinkuin varmaan muutkin turvallisuuspalvelut, antavat heidän kanssaan asioiville jonkin salaisen nimen. Minäkin toimin 25 vuotta kaupallisissa tehtävissä N-liitossa ja Venäjällä. Meidänkin "kimpussamme" oli N-liiton aikana kaupallisesta lähetystä jatkuvasti tietyt henkilöt. Otimme aina huomioon, että niillä kavereilla saattoi yhteys myös KGB:hen. Joku on näillä sivuilla tiennytkin, että minun koodinimeni oli "Risto". Itse en tuota muista, tuliko se esiin, mutta en ihmettele vaikka olisi ollutkin.
ja ilman mitään ansioita faxilla? Omat sanasi:"KGB, niinkuin varmaan muutkin turvallisuuspalvelut, antavat heidän kanssaan asioiville jonkin salaisen nimen." kertoo, mistä on kysymys. Siis KGB:n kanssa asioiva Oiva on yhtäkuin Risto. Sitä se itä-insinöörin homma tietää ja vielä 25 vuotta. Mitähän kaikkea kauttasi onkaan valunut neukkulaan??
... tienneet varmasti kuka neukuista oli KGB:n agentti. Siksi jouduimme aina ottamaan huomioon, että kaikki tieto voi mennä KGB:lle. Nuo lähetystön kaverit nyt todennäköisimmin olivat niitä. Me käytimme heitä hyväksemme kaupallisiin tarkoituksiimme riippumatta siitä menikö nyt tieto KGB:n kautta tai suoraan kaupallisen järjestön edustajille. Samoin Kostamuksessa oli myös tietty KGB:n agentti, josta Suomen supo meitä varoittikin.
Minä hoidin noina vuosikymmeninä erittäin menestyksellistä liiketoimintaa, eikä minun kauttani mennyt yhtään mitään salista tietoa. Omista liikesalaisuuksistahan minä tiesin, joita varjelimme tarkoin noilta urkkijoilta. Saimme jopa supolta koulutusta suojautumisesta teollisuusvakoiluun. Sen sijaan valtiollisia salaisuuksiahan emme tienneetkään.
ilmiantajia ja nyt Putin rakentaa samaa ilmiantajien verkostoa Venäjälle.
Siksi piti aina lähteä heidän kanssaan keskusteltaessa se muistaa.
Siksi se piti aina pitää mielessään.
läheisiään ja esti Sylviä kaikin keinoin pääsemästä kirjailijaksi.
Hallama? Salarakas? Mitä teki Sylvi Uino kun Hallama kävi tamminiemessä?
Miksi Taneli kaatui viinaan?
It's a family tradition