Verkkokortti?

Mistäs sen nopeuden näkee 8 vuotta vanhassa koneessa ja miten sitä nopeutta osaa maallikko tulkita, onko riittävä vai ei? Tai oikeastaan kiinnostaisi tietää, voisinko sitä parantaa erillisellä kortilla. Nettinopeus, josta maksan, on vaikka mitä periaatteessa, mutta toteutunut nopeus nopeustesteillä ei likikään sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Mistäs sen nopeuden näkee 8 vuotta vanhassa koneessa ja miten sitä nopeutta osaa maallikko tulkita, onko riittävä vai ei? Tai oikeastaan kiinnostaisi tietää, voisinko sitä parantaa erillisellä kortilla. Nettinopeus, josta maksan, on vaikka mitä periaatteessa, mutta toteutunut nopeus nopeustesteillä ei likikään sitä.

Lue lisää

Kuinka suuresta nettinopeudesta maksat ja mikä on tekniikka modeemin/reitittimen päässä: mobiilidata, VDSL, TV-kaapeli tai muu valokaapeli?

Kahdeksanvuotiaassa koneessa on lähes poikkeuksetta gigabitin verkkokortti, eli 1000 megabittiä sekunnissa välittävä laite, joka hyvin harvoissa tapauksissa on se pullonkaula tavanomaisten kuluttajien verkkoyhteyden ollessa tyypillisesti muutaman sata megabittiä sekunnissa.

Kytketyn verkkoyhteyden ollessa hyvin nopea on reititin tai modeemi usein se pullonkaula. Lisäksi mobiilidatan todelliset nopeudet heittelevät rajustikin yhteyden laadun ja verkon ruuhkan mukaan, ollen usein vain murto-osia nimellisestä ("luvatusta").

kollimaattori kirjoitti:

Kuinka suuresta nettinopeudesta maksat ja mikä on tekniikka modeemin/reitittimen päässä: mobiilidata, VDSL, TV-kaapeli tai muu valokaapeli?

Kahdeksanvuotiaassa koneessa on lähes poikkeuksetta gigabitin verkkokortti, eli 1000 megabittiä sekunnissa välittävä laite, joka hyvin harvoissa tapauksissa on se pullonkaula tavanomaisten kuluttajien verkkoyhteyden ollessa tyypillisesti muutaman sata megabittiä sekunnissa.

Kytketyn verkkoyhteyden ollessa hyvin nopea on reititin tai modeemi usein se pullonkaula. Lisäksi mobiilidatan todelliset nopeudet heittelevät rajustikin yhteyden laadun ja verkon ruuhkan mukaan, ollen usein vain murto-osia nimellisestä ("luvatusta").

Lue lisää

400Mbit/s, 4/5G- reititin ethernetpiuhalla keskusyksikössä, SSD-asema. Joo, todellinen nopeus on mitä on, kysymys oli lähinnä teoreettinen. 5 G ei toimi vielä täällä, nelosella mennään ja reititin on uusi. Mistä voi katsoa tuon koneen verkkoyhteyden salliman nopeuden? Tuon, josta puhut gigabitti-luokassa?

Anonyymi kirjoitti:

400Mbit/s, 4/5G- reititin ethernetpiuhalla keskusyksikössä, SSD-asema. Joo, todellinen nopeus on mitä on, kysymys oli lähinnä teoreettinen. 5 G ei toimi vielä täällä, nelosella mennään ja reititin on uusi. Mistä voi katsoa tuon koneen verkkoyhteyden salliman nopeuden? Tuon, josta puhut gigabitti-luokassa?

Lue lisää

Riippuu käyttöjärjestelmästä. En nyt ole Windowsissa, mutta ainakin Windows 10:ssä verkkokortin teoreettinen nopeus näkyy suoraan Tehtävienhallinnasta, sen Verkkoyhteydet-osiosta. Sieltä voi myös tarkkailla verkkoyhteyden rasitusta eli käyttöastetta prosentteina.

Gigaisen verkkokortin käytännön maksiminopeudet todellisessa tiedostonsiirrossa pyörivät siinä 700 – 800 Mbit/s huitteilla, joten nopeuden pitäisi riittää mainiosti.

Tarkastele myös moneen kertaan ja eri vuorokaudenaikoihin todellinen nettinopeus esimerkiksi https://fast.com/fi/

kollimaattori kirjoitti:

Riippuu käyttöjärjestelmästä. En nyt ole Windowsissa, mutta ainakin Windows 10:ssä verkkokortin teoreettinen nopeus näkyy suoraan Tehtävienhallinnasta, sen Verkkoyhteydet-osiosta. Sieltä voi myös tarkkailla verkkoyhteyden rasitusta eli käyttöastetta prosentteina.

Gigaisen verkkokortin käytännön maksiminopeudet todellisessa tiedostonsiirrossa pyörivät siinä 700 – 800 Mbit/s huitteilla, joten nopeuden pitäisi riittää mainiosti.

Tarkastele myös moneen kertaan ja eri vuorokaudenaikoihin todellinen nettinopeus esimerkiksi https://fast.com/fi/

Lue lisää

Gigabitin verran näyttää olevan. Eikä kone käy ollenkaan "kuumana" prosessien osalta.

Linkin testi näytti 130 Mbps, viive 40ms, latausnopeus 6,1Mbps.

Anonyymi kirjoitti:

Gigabitin verran näyttää olevan. Eikä kone käy ollenkaan "kuumana" prosessien osalta.

Linkin testi näytti 130 Mbps, viive 40ms, latausnopeus 6,1Mbps.

Jos nopeus heittelee paljon, niin ongelma on tietysti itse operaattorilla.

Jos mitattu verkkonopeus pysyy suunnilleen nyt mitatussa eri vuorokauden aikoihin mitattuna, niin syy hitauteen saattaa olla myös modeemi/reitittimessä. 400 Mb/s nopeuksiin operaattorin tarjoama pilipali reititin ei välttämättä ylläkään. Valitettavasti sen laadukkaan tuotteen tunnistaa yleensä hinnasta...

kollimaattori kirjoitti:

Jos nopeus heittelee paljon, niin ongelma on tietysti itse operaattorilla.

Jos mitattu verkkonopeus pysyy suunnilleen nyt mitatussa eri vuorokauden aikoihin mitattuna, niin syy hitauteen saattaa olla myös modeemi/reitittimessä. 400 Mb/s nopeuksiin operaattorin tarjoama pilipali reititin ei välttämättä ylläkään. Valitettavasti sen laadukkaan tuotteen tunnistaa yleensä hinnasta...

Lue lisää

Reititin on tämä. Ja operaattorilta hankittu.

https://kauppa.dna.fi/tuote/p/dna-kotimokkula-5g-wifi-h158

Anonyymi kirjoitti:

Reititin on tämä. Ja operaattorilta hankittu.

https://kauppa.dna.fi/tuote/p/dna-kotimokkula-5g-wifi-h158

Lue lisää

"4G -enimmäisnopeus kohti verkkoa 150 Mbit/s"

Syyllinen taisi löytyä... 🙂

kollimaattori kirjoitti:

"4G -enimmäisnopeus kohti verkkoa 150 Mbit/s"

Syyllinen taisi löytyä... 🙂

Ai jaa. Oliko siinä sellainen maininta? No, pärjään sillä ja 5G leviää kohtsilleen tälle alueelle, 3G on tainnut jo loppua DNA:lta kokonaan?
Thanks. Miksi täällä muuten haukutaan sinua? Tai sinuakin?

Vielä yksi (ainakin yksi) kysymys.
"Vanheneeko" reititin, eli olisiko se uusittava tosiaan muutaman vuoden välein ja miksi?
Käytän sanaa reititin tuosta pöntöstä, joka minulla nyt on uusi ja se on tosiaan piuhalla kiinni pöytäkoneessa.

kollimaattori kirjoitti:

"4G -enimmäisnopeus kohti verkkoa 150 Mbit/s"

Syyllinen taisi löytyä... 🙂

Älä taas valehtele. Ainaki dna:lla on 300M 4G liitymä ...

Anonyymi kirjoitti:

Älä taas valehtele. Ainaki dna:lla on 300M 4G liitymä ...

Mutta jos mokkula ei tue sitä nopeutta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta jos mokkula ei tue sitä nopeutta.

Pikemminkin vika voi olla alueen ruuhkissa. 4G ja 5G on erittäin alttiita liian suurelle käyttäjämäärälle eli nopeudet voi vaihdella rajusti jopa tunnin sisällä.. Siksi kiinteä on aina paras yhteys.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta jos mokkula ei tue sitä nopeutta.

Aloittajan mokkula on hyvin vahvasti näköjään 5G -painotteinen, eli 4G -ominaisuudet ovat mitä ovat. Ei kai siinä muuta järkevää ole tehtävissä kuin odotella sitä 5G-verkon tulemista sinnekin.

kollimaattori kirjoitti:

Aloittajan mokkula on hyvin vahvasti näköjään 5G -painotteinen, eli 4G -ominaisuudet ovat mitä ovat. Ei kai siinä muuta järkevää ole tehtävissä kuin odotella sitä 5G-verkon tulemista sinnekin.

Lue lisää

Missä se nettinopeuden muutos yhdellä koneella käytännössä näkyisi, vaikka se kolminkertaistuisi? Kone hidasteli ja netti pätki aiemmin yli 10v vanhalla reitittimellä, sitten asennettiin SSD, lisää RAM-muistia ja uusi reititin ja muutos oli vähintäänkin huomattava. Aikoinaan ensimmäisissä koneissa nettiliittymän nopeus oli 256 kbps.

SSD ei tietty lisää nettitiyhteyden nopeutta, mutta muuta vipinää se lisäsi koneeseen.
Arvelen, että vanha reititin oli ongelmana netin hidasteluun ja pätkimiseen ja sivujen latautumattomuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Missä se nettinopeuden muutos yhdellä koneella käytännössä näkyisi, vaikka se kolminkertaistuisi? Kone hidasteli ja netti pätki aiemmin yli 10v vanhalla reitittimellä, sitten asennettiin SSD, lisää RAM-muistia ja uusi reititin ja muutos oli vähintäänkin huomattava. Aikoinaan ensimmäisissä koneissa nettiliittymän nopeus oli 256 kbps.

SSD ei tietty lisää nettitiyhteyden nopeutta, mutta muuta vipinää se lisäsi koneeseen.
Arvelen, että vanha reititin oli ongelmana netin hidasteluun ja pätkimiseen ja sivujen latautumattomuuteen.

Lue lisää

Vaikka uusimmat moderneinta multimediateknologiaa käyttävät verkkosivustot ovatkin hyvin raskaita, niin eipä esimerkiksi sadan ja kolmensadan megabitin nettiyhteyksien välillä juuri eroa näkisi.

On sitten eri asia jos on monta käyttäjää, jotka päät punaisina lataavat por...viihdettä, pelaavat raskaita verkkopelejä ja imuroivat laillista (köh...) warea sekä katselevat nettisarjoja.

Etenkin pelaamisessa että jossain määrin myös kiivasvauhtisissa verkkoviihteissä on myös otettava huomioon verkkoviiveen eli lagin vaikutus. Perinteisesti mobiilidata ei tässä ole ollut omimmillaan, mutta uudet teknologiat 5G -verkoissa ovat ilmeisesti muuttamassa tilannetta. Tuo aloituksen 40 ms viivettä on jo aika rassaava nopeatempoisissa verkkopeleissä, kun saattaa olla edesmennyt jo ennen kuin on itse ehtinyt ampua. 😡

Anonyymi kirjoitti:

Pikemminkin vika voi olla alueen ruuhkissa. 4G ja 5G on erittäin alttiita liian suurelle käyttäjämäärälle eli nopeudet voi vaihdella rajusti jopa tunnin sisällä.. Siksi kiinteä on aina paras yhteys.

Lue lisää

"Siksi kiinteä on aina paras yhteys."


Mikä on kiinteä yhteys? Ennen oli ISDN, ADSL, tarkoitatko nyt valokuitua kiinteällä yhteydellä? No, sellaista ei ole eikä tule yhtä konetta varten.

Anonyymi kirjoitti:

"Siksi kiinteä on aina paras yhteys."


Mikä on kiinteä yhteys? Ennen oli ISDN, ADSL, tarkoitatko nyt valokuitua kiinteällä yhteydellä? No, sellaista ei ole eikä tule yhtä konetta varten.

Lue lisää

(Oikean) valokuidun lisäksi operaattorit tarjoavat myös ainakin VDSL, TV-kaapeli ja Ethernet-yhteyksiä.

Nämä kaikki ovat ainakin nykyään myös valokuituyhteyksiä, mutta niissä ne muutamat viimeiset kymmenet metrit siirretään perinteisillä kuparikaapeleilla: puhelin. verkko tai antennikaapelia käyttäen. Ei sitä valokaapelia tosiaankaan kannata ruveta joka koneeseen vetämään, kun kerran lähes jokaisessa taloyhtiössä on vanhaa kaapelointiakin, mikä on aivan tarpeeksi hyvää.

Kiinnitä huomiota näihin kyberuhkiin!
Julkaistu: 26.01.2024
NETWORKS SOFTWARE ARTIFICIAL INTELLIGENCE


Lukujen varjossa hyökkäykset ja muut kyberturvallisuuden uhkakuvat eivät näytä hälvenevän tänäkään vuonna. Palo Alto Networks on listannut seitsemän kohtaa, joihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota kuluvaa vuotta ajatellen.

Samalla, kun tekoäly valtaa tietoteknisen alan käytäntöjä, kyberturvallisuus jää kaiken muun varjoon. Tämä tekee organisaatioiden tekoälyn käytöstä entistä riskialttiimpaa. Lisäksi hakkerit tulevat käyttämään tekoälyä entistä useammin erilaisten huijausyritysten ja tietojenkalastelupyrkimysten apuna, jolloin niitä on entistä vaikeampi erottaa oikeista ja laillisista tahoista. Organisaatioiden tuleekin päivittää tietoturvakäytäntönsä ajan tasalle ollakseen valppaita uuden tekniikan suhteen.

Kun generatiivinen tekoäly kehittyy, se tulee olemaan merkittävä osa kyberturvallisuutta. Yritysten ja organisaatioiden tasolla tämä tarkoittaa entistä parempaa valppautta erilaisten kyberhyökkäysten ja muiden uhkien osalta. Samalla kuitenkin vaaditaan, että turvallisuustiimeillä on resursseja oppia ja sisäistää uudenlaiset järjestelmät ja ohjelmistot sekä pitää nämä ajan tasalla uusia hyökkäyksiä silmällä pitäen.

Tietoturvallisuudessa järjestelmien, palveluiden ja turvaratkaisujen yhdistäminen tulee olemaan ensiluokkaisen tärkeää. Siinä missä ennen yhdellä organisaatioilla saattoi olla peräti kymmeniä rinnakkaisia ja jopa päällekkäisiä ratkaisuja huolehtimassa turvallisuudesta, vuonna 2024 tullaan näkemään järjestelmien keskittämistä. Tähän päädytään yhdistämällä eri palveluita toisiinsa, jolloin saadaan kaivattuja synergiaetuja yhdeltä ja samalta palveluntoimittajalta. Tämä paitsi helpottaa ja selkeyttää turvaratkaisujen ylläpitoa, on lisäksi kustannustehokasta. Organisaatioiden tulisikin arvioida nykyiset ratkaisumallit ja kilpailuttaa palveluntarjoajat parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

Euroopan unionin 18. lokakuuta 2024 voimaan astuvat uudet kyberturvallisuussäännöt vaikuttavat organisaatioiden toimintaan kaikkialla. Näihin kuuluvat muun muassa NIS2- ja DORA-direktiivit, joiden noudattamista myös valvotaan viranomaisten taholla. Jotta organisaatiot voivat välttyä mahdollisilta väärinkäsityksiltä ja yllätyksellisiltä toimenpiteiltä, tulisi yritysten ja yhteisöjen tarkistuttaa ja päivittää turvallisuustoimintamallinsa ajan tasalle. Niiden tulee täyttää uudet säännöt ja direktiivit asianmukaisesti. Mitä aiemmin toimeen ryhdytään, sitä paremmin organisaatiot ovat valmiita uuteen ja turvallisempaan aikakauteen.

Uusien sääntöjen ja direktiivien mukaantulo vaikuttaa myös yritysten ja yhteisöjen vastuuseen huolehtia kyberturvallisuudesta. Niinpä esimerkiksi yritysten hallitusten tulee muodostaa kyberturvallisuuskomitea, joka voi tehdä tarvittavat toimenpiteet kyberuhkien ja verkkohyökkäysten varalle. Yritysten ja yhteisöjen tuleekin ottaa vastuu ajan tasalla olevista turvallisuusratkaisuista. Niillä voidaan suojella sekä organisaatioiden omia tietoja että työntekijöiden turvallisuutta.

Arviolta yli puolet kriittisen infrastruktuurin organisaatioista valmistautuu valjastamaan järjestelmänsä hyödyntämään tulevien kvanttitietokoneiden potentiaalia. Vaikka siirtymävaihe vie aikaa, eikä muutos tapahdu heti, valmistautumisen merkit ovat ilmassa. Kvanttitietokoneiden ja näiden laskentatehon hyödyntäminen muodostaa kuitenkin uudenlaisia turvallisuusriskejä, jotka tulee huomioida tietoturvapäivityksiä suunniteltaessa. Tämä vaatii yrityksiltä ja yhteisöiltä asianmukaista tietotaitoa ja perehtymistä.

Kun tekoälypohjaiset ratkaisut ja kehitystyö vauhdittuvat, myös uudenlaisia tietoturvariskejä ilmaantuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietoturvan tulee kehittyä samalla nopeudella sovellusten ja ohjelmistojen kanssa. Esimerkiksi uudet sovellukset jättävät jälkeensä uudenlaisia haavoittuvaisuuksia ja tietoturva-aukkoja, joita täytyy seurata herkeämättä ja paikata asianmukaisella tavalla. Kuten aina sovellus- ja ohjelmistokehityksessä, tietoturvan tulee olla ajan tasalla, eikä tuudittautua pelkästään vanhoihin ja aiemmin toimineisiin ratkaisuihin. Tämä vaatii organisaatioilta aktiivista seurantaa ja reagointia kehitystä vaalien.

kollimaattori kirjoitti:

Vaikka uusimmat moderneinta multimediateknologiaa käyttävät verkkosivustot ovatkin hyvin raskaita, niin eipä esimerkiksi sadan ja kolmensadan megabitin nettiyhteyksien välillä juuri eroa näkisi.

On sitten eri asia jos on monta käyttäjää, jotka päät punaisina lataavat por...viihdettä, pelaavat raskaita verkkopelejä ja imuroivat laillista (köh...) warea sekä katselevat nettisarjoja.

Etenkin pelaamisessa että jossain määrin myös kiivasvauhtisissa verkkoviihteissä on myös otettava huomioon verkkoviiveen eli lagin vaikutus. Perinteisesti mobiilidata ei tässä ole ollut omimmillaan, mutta uudet teknologiat 5G -verkoissa ovat ilmeisesti muuttamassa tilannetta. Tuo aloituksen 40 ms viivettä on jo aika rassaava nopeatempoisissa verkkopeleissä, kun saattaa olla edesmennyt jo ennen kuin on itse ehtinyt ampua. 😡

Lue lisää

Avaajana kiitän edelleen hyvästä infosta. Verkkopelit ei ole minun kiinnostukseni kohde, joten näilläkin nopeuksilla minun täytyisi selvitä hyvin. Tuota viivettä olenkin ihmetellyt, mitä se tarkoittaa ja missä se näkyy? Eihän se minun koneen käytöllä näy missään.
Aiemmin ongelmaksi muodostui, ettei sivut latautuneet, tai latautuivat hitaasti, selain ja sähköposti odotutti tolkuttomasti ennenkuin aukesi, josko aukesi sittenkään. Jatkuvia uudelleen käynnistyksiä, jotka nekin vei tolkuttomasti aikaa.

Laitapa muuten hyvä linkki shakkipeliin, sellaiset ei ole kovin nopeatempoisia, mutta on vaikea löytää sellaista, jossa shakkilauta nappeineen olisi helposti hahmotettavissa ikään kuin "oikeaksi".

Anonyymi kirjoitti:

Avaajana kiitän edelleen hyvästä infosta. Verkkopelit ei ole minun kiinnostukseni kohde, joten näilläkin nopeuksilla minun täytyisi selvitä hyvin. Tuota viivettä olenkin ihmetellyt, mitä se tarkoittaa ja missä se näkyy? Eihän se minun koneen käytöllä näy missään.
Aiemmin ongelmaksi muodostui, ettei sivut latautuneet, tai latautuivat hitaasti, selain ja sähköposti odotutti tolkuttomasti ennenkuin aukesi, josko aukesi sittenkään. Jatkuvia uudelleen käynnistyksiä, jotka nekin vei tolkuttomasti aikaa.

Laitapa muuten hyvä linkki shakkipeliin, sellaiset ei ole kovin nopeatempoisia, mutta on vaikea löytää sellaista, jossa shakkilauta nappeineen olisi helposti hahmotettavissa ikään kuin "oikeaksi".

Lue lisää

Itse en pelaa shakkia, enkä hakutermillä "real chess 3d game" pikaisella selaamisella löytänyt yhtään ainakaan omiin silmiin kivan ja oikeasti realistisen näköistä shakkia. Tarjonta on kyllä valtavaa.

Anonyymi kirjoitti:

400Mbit/s, 4/5G- reititin ethernetpiuhalla keskusyksikössä, SSD-asema. Joo, todellinen nopeus on mitä on, kysymys oli lähinnä teoreettinen. 5 G ei toimi vielä täällä, nelosella mennään ja reititin on uusi. Mistä voi katsoa tuon koneen verkkoyhteyden salliman nopeuden? Tuon, josta puhut gigabitti-luokassa?

Lue lisää

Kollille koodauskavereita:

Kuopion Savilahdessa maaliskuussa avautuva kood/Sisu-koodikoulu on herättänyt laajasti kiinnostusta. Koulun verkkohaku aukesi marraskuun puolivälissä, ja jo yli tuhat hakijaa on suorittanut haun ensimmäisen vaiheen. Hakijat edustavat 23 eri kansallisuutta. Joka viides verkkotestin suorittaneista on pääkaupunkiseudulta.

Kood/Sisussa opiskellaan kahden vuoden ajan ohjelmistokehitystä käytännönläheisesti. Hakijoilta ei vaadita aiempaa kokemusta tai koulutusta alalta. Opiskelussa lähtökohtana on se, että opiskelijat opiskelevat työelämälähtöisesti työpaikkaa eikä tutkintoa varten.

Kood/Sisu koodikouluun haetaan suorittamalla ensin verkkotesti ja sitten kolmen viikon intensiivinen ohjelmointijakso eli sprintti. Verkkotesti on auki ympäri vuoden. Sprinteille paikkoja on rajoitetusti, mukaan sprintteihin otetaan 175 hakijaa kerrallaan. Ensimmäinen sprintti pidetään Kuopiossa tammikuun lopussa, ja sen paikoista on varattu jo yli 70 prosenttia. Myös seuraavaan helmikuussa järjestettävään sprinttiin on ilmoittauduttu aktiivisesti. Sprintin läpäisseet aloittavat opintonsa kood/Sisussa maaliskuussa.

Koodikoulun johtaja Laura Nykäsen mukaan hakijoille ei ole minkäänlaisia vaatimuksia pohjakoulutuksen osalta. - On kuitenkin ollut mielenkiintoista huomata, että sprintteihin ilmoittautuneista 40 prosentilla on taustalla joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Se kertoo siitä, että koulumme kiinnostaa myös alanvaihtajia, toteaa Nykänen.

Opiskelu kood/Sisu koodikoulussa on maksutonta, mutta opintotukioikeus on vielä selvityksen alla. Nykänen toivoo, että asia ratkeaa pian.

Kood/Sisu koodikoulu tulee sijoittumaan Savilahteen kasvavan yritys- ja oppilaitosyhteisön äärelle osoitteeseen Viestikatu 1. Alueella sijaitsee ainutlaatuinen kolmen koulutusasteen kampus. Savon ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto muodostavat alueelle 17500 opiskelijan yhteisön.

Kood/Sisu-koulussa keskitytään Javascriptiin ja Go-opiskeluun, mutta lisäksi tutustutaan C-, C++-, Ruby-on-Rails-, PHP-, Python- ja muihin ohjelmointikieliin.

Anonyymi kirjoitti:

Avaajana kiitän edelleen hyvästä infosta. Verkkopelit ei ole minun kiinnostukseni kohde, joten näilläkin nopeuksilla minun täytyisi selvitä hyvin. Tuota viivettä olenkin ihmetellyt, mitä se tarkoittaa ja missä se näkyy? Eihän se minun koneen käytöllä näy missään.
Aiemmin ongelmaksi muodostui, ettei sivut latautuneet, tai latautuivat hitaasti, selain ja sähköposti odotutti tolkuttomasti ennenkuin aukesi, josko aukesi sittenkään. Jatkuvia uudelleen käynnistyksiä, jotka nekin vei tolkuttomasti aikaa.

Laitapa muuten hyvä linkki shakkipeliin, sellaiset ei ole kovin nopeatempoisia, mutta on vaikea löytää sellaista, jossa shakkilauta nappeineen olisi helposti hahmotettavissa ikään kuin "oikeaksi".

Lue lisää

Viive, eli ping on tyypillisesti melko korkea mobiliverkoissa. Datan reitti on verrattuna vaikkapa kuituyhteyteen monimutkaisempi päätelaitteen ja palvelimen välillä, joka lisää viivettä. 5G verkoissa viiveet ovat pienempiä, mutta ei se silti pärjää valokuidulle. 5G verkon idea ei varsinaisesti ole nopeuden lisääminen, vaan suuremman käyttäjämäärän palveleminen kohtuullisella nopeudella.

Anonyymi kirjoitti:

Pikemminkin vika voi olla alueen ruuhkissa. 4G ja 5G on erittäin alttiita liian suurelle käyttäjämäärälle eli nopeudet voi vaihdella rajusti jopa tunnin sisällä.. Siksi kiinteä on aina paras yhteys.

Lue lisää

Puhut vähän mutta asiaa. Tääkin kämppä on täyteenahdetulla lähiöalueella ja aamusta 4G paukuttaa tollasta 80-100Mbps ja illalla ruuhka-aikana tollasta 10Mbps. Langattomia verkkoja löytyy ihan tolkuttomasti että 5GHz verkot jo häiritsevät toisiaan.

kollimaattori kirjoitti:

(Oikean) valokuidun lisäksi operaattorit tarjoavat myös ainakin VDSL, TV-kaapeli ja Ethernet-yhteyksiä.

Nämä kaikki ovat ainakin nykyään myös valokuituyhteyksiä, mutta niissä ne muutamat viimeiset kymmenet metrit siirretään perinteisillä kuparikaapeleilla: puhelin. verkko tai antennikaapelia käyttäen. Ei sitä valokaapelia tosiaankaan kannata ruveta joka koneeseen vetämään, kun kerran lähes jokaisessa taloyhtiössä on vanhaa kaapelointiakin, mikä on aivan tarpeeksi hyvää.

Lue lisää

Valokaapeli modeemiin ja siitä verkkokaapelilla reitittimeen. Ongelma ratkaistu siis mikäli valokuitu tulee kotiin. Ei kukaan valokuitua laita sellaisenaan jokaiseen nettilaitteeseen..

Anonyymi kirjoitti:

Ai jaa. Oliko siinä sellainen maininta? No, pärjään sillä ja 5G leviää kohtsilleen tälle alueelle, 3G on tainnut jo loppua DNA:lta kokonaan?
Thanks. Miksi täällä muuten haukutaan sinua? Tai sinuakin?

Vielä yksi (ainakin yksi) kysymys.
"Vanheneeko" reititin, eli olisiko se uusittava tosiaan muutaman vuoden välein ja miksi?
Käytän sanaa reititin tuosta pöntöstä, joka minulla nyt on uusi ja se on tosiaan piuhalla kiinni pöytäkoneessa.

Lue lisää

Eihän koliimaattoria hauku kuin se yksi itäsuomalainen ja ko mielitautinen hyypiö.

Anonyymi kirjoitti:

Valokaapeli modeemiin ja siitä verkkokaapelilla reitittimeen. Ongelma ratkaistu siis mikäli valokuitu tulee kotiin. Ei kukaan valokuitua laita sellaisenaan jokaiseen nettilaitteeseen..

Lue lisää

Niinhän minä juuri kerroin, mutta hyvä, että joku ystävällisesti toistaa saman, että varmasti menee perille. Toisto on kaiken oppimisen äiti.

ALAS zelenskyin hirmuhallinto!
;D

kollimaattori kirjoitti:

Niinhän minä juuri kerroin, mutta hyvä, että joku ystävällisesti toistaa saman, että varmasti menee perille. Toisto on kaiken oppimisen äiti.

Et kyllä kertonut:D

Anonyymi kirjoitti:

Et kyllä kertonut:D

"Ei sitä valokaapelia tosiaankaan kannata ruveta joka koneeseen vetämään, kun kerran lähes jokaisessa taloyhtiössä on vanhaa kaapelointiakin, mikä on aivan tarpeeksi hyvää."

Nyt rupesit taas vapustelemaan, kultaseni... 😉

kollimaattori kirjoitti:

"Ei sitä valokaapelia tosiaankaan kannata ruveta joka koneeseen vetämään, kun kerran lähes jokaisessa taloyhtiössä on vanhaa kaapelointiakin, mikä on aivan tarpeeksi hyvää."

Nyt rupesit taas vapustelemaan, kultaseni... 😉

Lue lisää

Et kyllä kertonut:D:D Tuota ei lue tässäketjussa

🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑

💋 ­N­y­m­­f­­­o­­m­­a­­­a­­n­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18235921

🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Generatiivinen tekoäly LLM-kielimalleineen on valloittanut maailman vain vuoden aikana, mutta edelleen käyttäjien kanssa keskustelee pilvipalvelimilla pyörivä ohjelmisto. Piilaaksolaisen Kinaran toisen sukupolven GenAI-prosessori lupaa tuoda tekoälyn verkon reunalle erilaisiin pienempiin laitteisiin.

Kinara Ara-2 -prosessori tarjoaa tehoa reunapalvelimille ja kannettaville korkean suorituskyvyn, kustannustehokkaan ja energiatehokkaan tavan tehdä esimerkiksi videoanalytiikkaa. Se tukee paitsi LLM-kielimalleja, myös muita generatiivisia tekoälymalleja. Ara-2 on Kinaran mukaan myös ihanteellinen reunasovelluksiin, joissa käytetään perinteisiä tekoälymalleja ja tekoälymalleja muuntajapohjaisilla arkkitehtuureilla.

LLM-malleista ja generatiivisesta tekoälystä ylipäätään on tullut uskomattoman suosittuja, mutta useimmat niihin liittyvät sovellukset toimivat datakeskusten GPU-prosessoreilla. Laskentaa rasitta korkea latenssi, prosessorikorttien kallis hinta ja datan yksityisyyteen liittyvät epävarmuudet. Ara-2 antaa laskennan kirjaimellisesti käyttäjän käsiin.

Ensimmäisen polven prosessoriin verrattuna Ara-2 tuo jopa 5-8-kertaisen suorituskyvyn. Prosessori tulee 10 miljardia parametria, joita generatiiviset tekoälymallit käyttävät. Ara-2:n ohjelmistokehitysalusta (SDK) on suunniteltu erityisesti tukemaan erittäin tarkkaa kvantisointia, dynaamisesti moderoitua runtime-ajonaikaa, ja suoraa FP32-laskentaa.

Kinaran toimitusjohtaja Ravi Annavajjhalan mukaan Ara-1 on oikea ratkaisu älykameroihin sekä 2-8 videostriimin prosessointiin verkon reunalla, kun taas Ara-2 sopii erinomaisesti reunapalvelimiin syötettyjen 16-32 videostriimin käsittelyyn sekä kannettaviin tietokoneisiin. erityisesti jälkimmäinen avaa varsin mielenkiintoisia odotuksia generatiivisen tekoälyn tulevaisuudesta.

Kinaran mukaan Ara-2 kykenee tuottamaan kuvia tekstistä Stable Diffusion -ohjelmistolla noin kerran puolessa sekunnissa. Mikään pilvilaskenta ei kykene tähän latenssien vuoksi.

Ara-2 on saatavana erillispiirinä, USB-moduulina, M.2-moduulina ja PCIe-korttina, jossa on useita Ara-2-kortteja. Kinara lupaa demota prosessorin suorituskykyä CES-messuilla Las Vegasissa tammikuun toisella viikolla.

Huawein uusi käyttöjärjestelmä on Linuxia tehokkaampi.
Huawei on esitellyt uuden Harmony OS Next -käyttöjärjestelmän, olla se katkoo puhelimissaan ja muissa laitteissaan siteensä Androidiin. Nyt Huawei on kertonut, että alustan taustalla oleva ydin on jopa kolme kertaa tehokkaampi kuin Linux-ydin, johon Android puolestaan perustuu.

Harmony OS Next ei perustu AOSP- eli avoimeen Android-koodiin (Android Open-Source Project). Sen sijaan sillä on oma järjestelmäarkkitehtuuri, joka kannustaa luomaan sovelluksia erityisesti Harmony OS:lle. Näiden sovellusten on oltava yhteensopivia Harmony OS:n kanssa, ja ne käyttävät Hap-muotoisia asennuspaketteja.

Tämä tarkoittaa samalla, ettei uusi Harmony OS enää tue Android-sovelluksia. Tähän asti Huawein puhelimiin on voinut asentaa Android-sovelluksia apk-paketteina, mutta jatkossa sovelluksen pitää käytännössä löytyä Huawein omasta AppGallery-sovelluskaupasta.

Huawein kulutuselektroniikkaryhmän johtaja Yu Chengdong kertoi yhtiön tilaisuudessa, että Harmony OS Next on todellinen uusi käyttöjärjestelmä. Se perustuu täysin Huawein itse kehittämiin ohjelmistopinoihin, eikä sen mukana enää asenneta ”amerikkalaisia” Linux-ytimiä.

Kovin paljon yksityiskohtia Huawei ei ole vielä uudesta alustastaan kertonut. Se perustuu kuitenkin ns. mikrokernel-arkkitehtuuriin. Tämä on keskeinen ero Linuxiin, joka kaikki eri osat ovat mukana samassa, monoliittisessä ytimessä. Mikrokernelissä itse ydin on riisuttu minimiin ja valtaosaa toiminnoista ajetaan käyttäjätilassa. Tämä tekee alustasta kevyen ja modulaarisen, joten se voidaan helpommin räätälöidä kunkin laitteen omiin tarkoituksiin.

Samalla Yu Chengdong paljasti, että Huawein uusi alusta täyttää kolmen eri tietoturvastandardin (CC EAL 6+, ASIL-D, and IEC 61508) vaatimukset.

Suositusta Raspberry Pi -korttitietokoneesta tuotiin tarjolle 5-versio lokakuun alussa. Korttia kehittävän säätiön mukaan uutuuden vastaanotto on ollut jopa odotettua positiivisempi. Korttia valmistetaan yli 70 000 kappaleen viikkovauhdilla ja tahti kiihtyy 90 000:een tammikuun loppuun mennessä.

Raspberry Pi 5 sai edeltäjäänsä nähden jopa 2-3 kertaa enemmän suorituskykyä, kun prosessoriksi vaihtui Broadcomin BCM2712. Prosessorin nopeus kaksinkertaistui 2,4 gigahertsiin. Tämä perustuu 16 nanometrin prosessissa valmistettuun kaksiytimiseen Cortex-A76-prosessoriin. Sen teho riittää PCIe 2.0 -väylään ja jo 4-versiosta tuttuun kahden 4K-näytön syöttöön micro-HDMI-väyliä pitkin.

Säätiön mukaan eniten käyttäjiä puhuttivat ensin virtanappula ja reaaliaikakello, jotka olivat aivan uusia ominaisuuksia 5-kortissa. Sen jälkeen on keskusteltu eniten uudesta 16-johtimisesta laattaliittimestä (kuvassa), joka liittyy yhteen PCIe-linjaan.

Liitäntä mahdollistaa PCIe-liitännän kortin prosessorin ja ulkoisen laitteen, esimerkiksi SSD-levyn, Ethernet-kortin tai vaikkapa AI/ML-kiihdytinkortin välillä. Tässä vaiheessa liitäntä tukee PCIe 2.0 -standardia, joten linkin nopeus on 5 gigabittiä sekunnissa.

4 gigatavun SDRAM-uistilla varustettu versio maksaa 47,62 puntaa eli noin 55 euroa. 8 gigatavun muistilla hintaa tulee 63,50 puntaa eli reilut 73 euroa. Lisätietoja Raspberry Pi 5:n uusista ominaisuuksista täällä.

Varmaan w11 jossain paskakoneessa.

Huomattu että Windows 11 kanssa ei toimi mitkään muut lähdöt kuin äkkilähdöt kaatopaikalle.

Se on totta!

Nokian amerikkalainen tutkimusosasto Bell Labs on valittu kolmentoista muun yrityksen joukossa Yhdysvaltain puolustusministeriön alaisen DARPA-tutkimusviraston 10-vuotiseen LunA-10-projektiin (Lunar Architecture). Siinä tavoitteena on kehittää Kuuhun integroitu monipalveluarkkitehtuuri seuraavan vuosikymmenen aikana.

LunA-10 suunnittelee olennaisen infrastruktuurikehyksen, joka pystyy tukemaan teollista toimintaa sekä tieteellisiä löytöjä. Nokia valittiin mukaan asiantuntemuksensa perusteella tulevien verkkoarkkitehtuurien suunnittelussa. Bell Labsissa on myös pitkä historia avaruuden tietoliikenneratkaisuissa, joka ulottuu aina Nasan Mercury-ohjelmaan.

Nokia tekee yhteistyötä 13 muun yrityksen kanssa, jotka ovat erikoistuneet kuuhun integroidun kaupallisen talouden luomisen kannalta kriittisille aloille, kuten energiaan, liikenteeseen ja rakentamiseen. Esimerkiksi Nokia Bell Labs on vastuussa luotettavan ja tehokkaan viestintäinfrastruktuurin suosittelemisesta, ja se tekee myös tiivistä yhteistyötä muiden LunA-10-yritysten kanssa varmistaakseen, että infrastruktuuria voidaan kuljettaa ja rakentaa tehokkaasti kuun pinnalle ja että se niillä on luotettavat virtalähteet asennuksen jälkeen.

Ensi kesänä ohjelmassa on tarkoitus esitellä kattavan suunnitelman infrastruktuurin luomiseksi, joka tarvitaan tukemaan kaupallisia operaatioita Kuun pinnalla ja sen ympäristössä vuoteen 2035 mennessä. Tietoliikenneratkaisu on kriittinen osa suunnitelmaa, sillä käytännöllisesti katsoen kaikki toiminta ja sovellukset Kuun pinnalla vaativat suurta suorituskykyä, pientä latenssia, sekä erittäin luotettavia ja skaalautuvia yhteyksiä.

Verkot antaisivat astronautille mahdollisuuden kommunikoida vapaasti suoraan ja tehtävänhallinnan kanssa maan päällä. Verkot välittäisivät video- ja telemetriatietoja kameroista ja antureista, jotka on levitetty ympäri Kuun ja integroitu avaruuspukuihin, ajoneuvoihin, rakenteisiin ja tieteellisiin kokeisiin. Verkot tarjoaisivat tarvittavat liitännät robottien ohjaamiseen ja vaarallisten tehtävien automatisointiin kuun pinnalla.

Osana NASAn Tipping Point -aloitetta Nokia ottaa käyttöön ensimmäisen matkapuhelinverkon Kuussa jo tänä vuonna todistaakseen, että 3GPP-pohjainen teknologia pystyy vastaamaan tulevien Kuu- ja Marsin lentojen kriittisiin viestintätarpeisiin.