Alexander Stubb: 27,2 %
Pekka Haavisto: 25,8 %
Jussi Halla-aho: 19,0 %
Olli Rehn: 15,3 %
Li Andersson: 4,9 %
Jutta Urpilainen: 4,3 %
Sari Essayah: 1,5 %
Mika Aaltola: 1,5 %
Harry Harkimo: 0,5 %
Tarja Halonen (sd) keräsi vuosien 2000 ja 2006 vaaleissa yli 40 prosentin äänipotin ensimmäisellä kierroksella. Sauli Niinistö, joka valittiin vuoden 2018 vaaleissa suoraan ensimmäisellä kierroksella, sai hänkin vuoden 2012 vaaleissa ensimmäisellä kierroksella noin 37 prosenttia äänistä.
Äänestivätkö suomalaiset sitten taktisesti? Tietysti, mutta presidentinvaalissa taktisesta äänestämisestä puhuminen on vaikeampaa kuin eduskuntavaaleissa. Syynä on vaalijärjestelmä.
Tarjolla on vain kaksi paikkaa eteenpäin, eivätkä suomalaiset ole tyhmiä. Jos ehdokkaalla ei ole realistisia mahdollisuuksia päästä toiselle kierrokselle, ei moni halua uhrata ainoata ääntään tuenosoitukseksi. Taktikointi on siis vaalin sisään rakennettu ominaisuus.
Voi jopa sanoa, että suomalaiset äänestivät ”vähemmän taktisesti” kuin aiemmin, kun äänet eivät keskittyneet tasaisemmin gallupien kärkikaksikolle tai -kolmikolle.
Vaalin toisesta kierroksesta tulee entistä selkeämmin peli, jossa äänestetään toista ehdokasta vastaan.
Paalupaikalta toiselle kierrokselle lähtevän Stubbin asetelma on Haavistoa parempi. Stubbilla on vähemmän vastatuulta.
Maaseudun Tulevaisuuden tammikuun puolivälin kyselyssä 15 prosenttia suomalaisista katsoi, ettei voisi missään tilanteessa äänestää Stubbia ja 24 prosenttia Haavistoa.
Stubb on myös korostetusti keskustaoikeistolainen ehdokas ja keskeltä oikealle asettuvat ehdokkaat Halla-aho, Rehn, Sari Essayah ja Harry Harkimo keräsivät yli 60 prosenttia äänistä.
Haavisto on selkeämmin keskustavasemmistolainen ehdokas ja hänen taakseen kanavoituikin tukea selvästi juuri SDP:stä, vihreistä ja vasemmistoliitosta, ilmenee Åbo Akademin toteuttamassa Kansalaismielipide-tutkimuksesta. Tämän potin Haavisto onnistui kuitenkin laajalti tyhjentämään jo ensimmäisellä kierroksella, kun vasemmiston Anderssonin ja SDP:n Urpilaisen kannatusprosentit jäivät alle viiden prosentin.
Äänestäjäryhmä, joka hävisi sunnuntaina eniten, on konservatiivit.
Pekka Haavisto: 25,8 %
Jussi Halla-aho: 19,0 %
Olli Rehn: 15,3 %
Li Andersson: 4,9 %
Jutta Urpilainen: 4,3 %
Sari Essayah: 1,5 %
Mika Aaltola: 1,5 %
Harry Harkimo: 0,5 %
Tarja Halonen (sd) keräsi vuosien 2000 ja 2006 vaaleissa yli 40 prosentin äänipotin ensimmäisellä kierroksella. Sauli Niinistö, joka valittiin vuoden 2018 vaaleissa suoraan ensimmäisellä kierroksella, sai hänkin vuoden 2012 vaaleissa ensimmäisellä kierroksella noin 37 prosenttia äänistä.
Äänestivätkö suomalaiset sitten taktisesti? Tietysti, mutta presidentinvaalissa taktisesta äänestämisestä puhuminen on vaikeampaa kuin eduskuntavaaleissa. Syynä on vaalijärjestelmä.
Tarjolla on vain kaksi paikkaa eteenpäin, eivätkä suomalaiset ole tyhmiä. Jos ehdokkaalla ei ole realistisia mahdollisuuksia päästä toiselle kierrokselle, ei moni halua uhrata ainoata ääntään tuenosoitukseksi. Taktikointi on siis vaalin sisään rakennettu ominaisuus.
Voi jopa sanoa, että suomalaiset äänestivät ”vähemmän taktisesti” kuin aiemmin, kun äänet eivät keskittyneet tasaisemmin gallupien kärkikaksikolle tai -kolmikolle.
Vaalin toisesta kierroksesta tulee entistä selkeämmin peli, jossa äänestetään toista ehdokasta vastaan.
Paalupaikalta toiselle kierrokselle lähtevän Stubbin asetelma on Haavistoa parempi. Stubbilla on vähemmän vastatuulta.
Maaseudun Tulevaisuuden tammikuun puolivälin kyselyssä 15 prosenttia suomalaisista katsoi, ettei voisi missään tilanteessa äänestää Stubbia ja 24 prosenttia Haavistoa.
Stubb on myös korostetusti keskustaoikeistolainen ehdokas ja keskeltä oikealle asettuvat ehdokkaat Halla-aho, Rehn, Sari Essayah ja Harry Harkimo keräsivät yli 60 prosenttia äänistä.
Haavisto on selkeämmin keskustavasemmistolainen ehdokas ja hänen taakseen kanavoituikin tukea selvästi juuri SDP:stä, vihreistä ja vasemmistoliitosta, ilmenee Åbo Akademin toteuttamassa Kansalaismielipide-tutkimuksesta. Tämän potin Haavisto onnistui kuitenkin laajalti tyhjentämään jo ensimmäisellä kierroksella, kun vasemmiston Anderssonin ja SDP:n Urpilaisen kannatusprosentit jäivät alle viiden prosentin.
Äänestäjäryhmä, joka hävisi sunnuntaina eniten, on konservatiivit.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Li Andersson: 4,8 %. Meni SDP edelle.
Kuvastaa vallanjakoa poliittisesti.