Kun tuossa yhden keskustelun avaaja vertasi vuoden 1956 lakkotilanne tähän aikaan, niin siitä tuli mieleeni IS:n presidenttikeskustelussa väljästi esillä ollut aihe presidentin turvallisuudesta. Stubbiltahan kysyttiin miten hänen turvallisuudestaan huolehditaan triathlonin uintiosuuksilla.
Mutta itse kysymykseen, joka siis liittyy presidentin turvallisuuteen. Onko Suomen tasavallan presidentti joutunut koskaan henkirikoksen tai sellaiseksi tulkittavissa olevan teon yrityksen uhriksi joko presidenttikautenaan tai sen jälkeen? Ja jos on, niin kuka joutui tällaisen teon uhriksi.
Vastaukseksi ei hyväksytä tällä kertaa sitä, että Mannerheim saattoi joutua NL:n sotatoimien yritysten uhriksi siinä kuin muutkin sotilaat. Lisäksi Mannerheim ei vielä ylipäällikkönä toimiessaan ollut koko aikaa presidenttinä vaan vasta sodan loppuvaiheissa. Jos Mannerheim sodan päätyttyä joutui henkirikoksen tai sen tapaisen teon uhriksi se vastaus kyllä hyväksytään, jos niin on käynyt. Toinen etukäteen hylättävä vastaus on presidentti Ståhlbergin laiton vapaudenriistäminen ja kyyditys, mihin Lapuan liikkeen jäsenet syyllistyivät. Siinä ei tiettävästi kuitenkaan uhattu entistä presidenttiä tai hänen vaimoaan hengen menetyksellä.
Mutta itse kysymykseen, joka siis liittyy presidentin turvallisuuteen. Onko Suomen tasavallan presidentti joutunut koskaan henkirikoksen tai sellaiseksi tulkittavissa olevan teon yrityksen uhriksi joko presidenttikautenaan tai sen jälkeen? Ja jos on, niin kuka joutui tällaisen teon uhriksi.
Vastaukseksi ei hyväksytä tällä kertaa sitä, että Mannerheim saattoi joutua NL:n sotatoimien yritysten uhriksi siinä kuin muutkin sotilaat. Lisäksi Mannerheim ei vielä ylipäällikkönä toimiessaan ollut koko aikaa presidenttinä vaan vasta sodan loppuvaiheissa. Jos Mannerheim sodan päätyttyä joutui henkirikoksen tai sen tapaisen teon uhriksi se vastaus kyllä hyväksytään, jos niin on käynyt. Toinen etukäteen hylättävä vastaus on presidentti Ståhlbergin laiton vapaudenriistäminen ja kyyditys, mihin Lapuan liikkeen jäsenet syyllistyivät. Siinä ei tiettävästi kuitenkaan uhattu entistä presidenttiä tai hänen vaimoaan hengen menetyksellä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kerrotaan, että vuonna 1957 on ammuttu luoti kaukaa kohti Kultarantaa. Kai siellä on Kekkonen ollut läsnä.
Tekijää ei ole saatu selville. Tätä tapahtumaa jotkut ovat pitäneet Kekkosen kohdistuneena murhayrityksenä.
Käsittääkseni muita tapauksia ei ole.
Tämä on oikea vastaus. Ampuminen tapahtui juhannuksena vuonna 1957, kun presidenttipari oli viettämässä juhannusta Kultarannassa. On vaikea sanoa, oliko kyse salamurhayrityksestä. Luoti osui rakennuksen ikkunaan ja se kirjattiin Kultarannan menoihin ikkunan särkymisenä. On väitetty, että Kekkonen halusi salata tapahtuman, jotta se ei aiheuttaisi levottumuutta kansalaisten keskuudessa. Toisaalta motiiviksi salaamiselle on kerrottu myös se, ettei haluttu yllyttää hulluja saamaan siitä yllykettä yrittää samaa. Ampujaa ei ilmeisesti saatu koskaan kiinni. Mene ja tiedä sitten saatiinko vai ei. Mitään oikeudenkäyntiä ei tapahtuneen vuoksi ainakaan käyty.
Kun ottaa huomioon, että kaukaa ammuttu luoti on rikkomut rakennuksen ikkunan eikä ampuja varmaankaan ole voinut tietää, onko ikkunan takana ihmisiä, tilanne on ollut todella vakava. Luoti eteni ikkunan läpi Sylvi Kekkosen makuuhuoneeseen. Kyllä tällainen tapaus nykyaikana panisi vireille melkoisen mediakarusellin ja poliisi pitäisi tiedotustilaisuuksia tapahtuneen vuoksi.
Tämä ei ollut ainoa Kekkoseen kohdistunut murhayritys. Varmaksi tiedetty tapaus sattui valtioneuvoston tiloissa Kekkosen ollessa pääministerinä vuonna 1954. Silloin Kekkosta etsi milenhäriöön joutunut Suomen Pankin tutkija, tohtorimies ampuakseen Kekkosen. Hän ei onneksi tavoittanut pääministeriämme. Kiinniottotilanteessa epäilty ampui sitten toisen kiinniotossa mukana olleista poliiseista kuoliaaksi. Toinekin poliisi sai tulituksessa osuman, mutta poliisien luodit eivät osuneet epäiltyyn. Ampuja todettiin mielentilatutkimuksessa syyntakeettomaksi, minkä vuoksi häntä ei tuomittu rangaistukseen murhasta ja murhan yrityksestä.
Meno oli 1950-luvulla vähän erilaista kuin nykyään.
Vai oliko kyseessä mystifioida Kekkosen uraa/tärkeyttä. siis 1957 Kultarannan ammunnassa. Kekkosen hahmoa rakennettiin silloin ja Kekkonen oli täysin keinoja kaihtelematon. Olisiko itse kännissä ampuillut ja keksivät tarina "tarkka ampujasta".
Varmasti yksittäisiä suunnittelijoita on ollut useampikin, mutta ehkä lähinnä teoreettisella tasolla. Mutta on hieno ollut nähdä Sauli Niinistön kesäisin rullaluistelevan Aurajoen rantatiellä ja turvamiehet polkupyörillä mukana, meillä se on vielä mahdollista ja ihmisten spontaanit taputukset presidentille.
Nykyään ei ole poliittista motivaatioa murhata Presidenttiä, koska edellinen ja tuleva Presidentti ovat valtaeliitin täydellisiä sätkynukkeja.
Kekkosen murhayritys 1954. Tai ei sittenkään. Tuli virkaan vasta 1.3.1956.
kekkonen oli pelkkä haamu ennen 1956