Ydinvoima näyttää alkavan toimia säätövoimana tuulivoimalle, kts sähköjärjestelmän tila, aivan kuten lauhdevoimalalle kuuluukin.
Ydinvoima mukautuu uuteen rooliinsa, eli toimimaan säätövoimana
Anonyymi-ap
10261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oho? Itsekö keksit?
Ydinvoimaloita rakennettaessa on tämä kyky nostaa ja laskea tuotantoa nopeasti nostettava keskeiseksi valintaperusteeksi. Jäykkyyden aikakausi on päättynyt.
Se on jo ja vanhimatkin voimalat kykenevät samaan kuin suuret vesivoimalat eli noin 40MW/min.
Ydinvoimalat ovat joutuneet energiavallankumouksessa sopeutujan rooliin. Nehän edustavatkin menneisyyttä.
Säätövoimaa tarvitaan mutta on puhtaasti taloudellinen kysymys miten se kannattaa toteuttaa. Onko edullisempaa rakentaa ydinvoimaloihin mahdollisesti monimutkaisia säätelyjärjestelmiä, joilla teho saadaan nopeasti ylös ja alas vai onko halvempaa rakentaa joko ydin- tai tuulivoimaloiden yhteyteen pumppuvoimaloita, tai paineimamoottoreihin perustuvaa säätövoimaa vai vetyvarastoja vai mitä ikinä insinöörit keksiikään.
Ydinvoimalat toimivat oikein hyvin säätövoimana jo nyt. Ei tietenkään sekuntien murto-osissa, tähän tarvitaan akkuteknologiaa. Mutta sitä rakennetaan jo. Ja on muistettava sähköautojen merkitys nopeana säätövoimana. On täysin mahdollista käyttää latauksessa olevaa autoa kuormantasaajana kumpaankin suuntaan.
Ydinvoima säätyy, mutta tuulivoimien ongelma on se, että kun ne tuottavat hyvin watteja sähkö on yleensä halvinta eivätkä ne tuota erinomaisesti euroja ja kun sähkö on kallista suurin osa tuulivoimaloista tuottaa huonosti watteja. Silloin parempi business-case voi olla sille, että halvan sähkön aikana tuulivoimalat lataavvat säätövoimaa (miten se ikinä toteutetaankin) ja purkavat sitä taas kun sähkö maksaa.
Tuota sähköautovarastoa en ihan ymmärrä. Jos minulla on sähköauto latauksessa työpäivän ajan ja tarkoitus on lähteä työpäivän jälkeen mökille, niin on aika karua huomata, että auto ei olekkaan ollut latauksessa vaan varavoimana ja akku on tyhjennetty kysyntäpiikin takia. Sähkön kulutuksen huipputunnit ovat usein iltapäivällä / illalla ja silloin latauksessa olevat autot ovat todennäköisesti sellaisia, että niillä aiotaan työpäivän jälkeen ajaa kotiin / ostoksille / harrastuksiin jne.
Sähköautoilla ajetaan paljon vähemmän kuin niillä olisi mahdollista ajaa päivittäin. Tyypillinen määrä on 50 km/päivä ja tähän ajosuoritteeseen riittää alle 10 kWh latausta. Pienenkin sähköauton akun koko on nykyään vähintään 40 kWh jolla siis voidaan ajaa yli 200 km. Joten reserviä on käytettävissä. Auton käyttäjä voisi määritellä rajat mitä akusta voidaan purkaa. Omakotitalo joka toimii suoralla sähköllä käyttää muutamasta kilowatista sataan kilowattiin sähköä päivässä. Joten auton akun merkitys kuormantasaajana voi olla varsin huomattava. Tietysti järjestelmään tulee liittää satoja tuhansia sähköautoja. Mutta niinhän tulee käymään.
Keskiarvo ja yksittäistapaus on eri asia. Paljonko maksaa että kaikista sähköauton latausasemista tehdäänkin lataus/purkuasemia ja kuinka moni on valmis purkamaan talviperjantain iltapäivänä autonsa akkua? Onko vapaaehtoisia riittävästi, että sillä on käyhtännön merkitystä sähköjärjestelmän kannalta?
Enemmän vaikuttaa se, että sähköautot ajastetaan lataamaan öisin, kun sähkö on halvinta.
Jos taloudellinen porkkanaa on tarjolla niin halukkaita löytyy. Ja onhan meillä nytkin paljon velvoittavaa lainsäädäntöä mitä ei kukaan halua, kiinteistövero, pakko liittyä kunnan vesi/viemäröintijärjestelmään, hulevesimaksut, jätemaksut, autojen pakollinen katsastus, liikennevakuutuspakko, minusta ei eroa mitenkään näistä. Totta kai tuolla halvalla sähköllä on merkitystä. Mutta jos lataa yöllä halvalla ja myyt vähän kalliimmalla päivällä, tai käytät itse, niin se kaikki on kotiin päin.