Miten veto (veto-oikeus) äännetään? Monesti kuulee veettoa.
Jos veto pitäisi ääntää veetto, niin Natokin pitäisi ääntää vastaavasti naatto.
Suomessa on jo omaperäiset veto- ja nato-merkitykset (nato tarkoittaa aviomiehen sisarta).
Veton toinen merkitys tulee latinasta, jossa se äännetään vetoo.
Jos veto pitäisi ääntää veetto, niin Natokin pitäisi ääntää vastaavasti naatto.
Suomessa on jo omaperäiset veto- ja nato-merkitykset (nato tarkoittaa aviomiehen sisarta).
Veton toinen merkitys tulee latinasta, jossa se äännetään vetoo.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Muinaisista roomalaisista äänitallenteista tuo selviää.
Niistä on selvinnyt sekin, soittaako Sisero selloa vai koittaako Kikero kelloa.
Naton oikean ääntämyksen löytäminen niistä on osoittautunut hiukan haasteellisemmaksi. Tiettävästi rallirnglannista ei kuitenkaan löydy se oikea äänneasu.
Juu se onkin jo tiedossa tuo alkuperäiskielen ääntämys. Kysymys on sanan ”suomettamisesta”. Veetto on mihinkään perustumaton ja minusta suorastaan älytön. Silti se lienee sanan yleisin ääntötapa.
Oikeastaan se pitäisi tosiaan ääntää: vetoo-oikeus (kuten se oli Rooman tasavallan aikana).
(lat. vetō, vetuī, vetitum I = kiellän)
Se voi ehkä kuulostaa vähän oudolta monien korvissa, joten ehkä pitäisi tyytyä ääntämään veto-oikeus. Latinistina tuo veetto kuulostaa korvissani suorastaan pahalta, ellei jopa karmealta, mistä lie keksitty...
Niin. Onhan tuo alkuperäinen iäntämys ja viäntämys todennettu roomalaisista äänitallenteista.
Minulla on vanha savikiekko, joka on osa Cicero puheesta Rooman senaatissa. Sieltä voi taustalta helposti kuulla, kuinka kansantribuunin ääni huutaa: Vetoo!
Dronella kuvatulla vdeolla nähdään banderolli johon kirjoitettu Alas droonit!
Taitaa olla vanhassa gramofonissasi vieterin veto loppu, mikä saa aikaan äänen vongahtelua.
Kun olen kuunnellut samaa Ciceron puhetta C-kasettisoittimellani, niin ääni taustalla huutaa selvästi: Veeto!
Jukka K. Korpela:
"Usein ihmetellään, mistä voidaan tietää, miten muinaiset roomalaiset äänsivät latinaa. Eihän siltä ajalta ole äänitteitä. Tiedot ovat osittain epävarmoja ja kiistanalaisia, mutta ääntämyksen pääpiirteet tunnetaan melko hyvin. Tätä varten on yhdistelty erilaisia tietolähteitä:
- Antiikin aikana kirjoitettiin kielioppeja ja muita kieltä kuvailevia teoksia, joissa kerrotaan ääntämyksestä. Tiedot ovat osittain tulkinnanvaraisia, koska niissä ei ole käytetty johdonmukaista, tunnettua termistöä.
- Antiikin aikana kirjoitettiin myös kielivirheistä, ja tyypillisestihän virheinä pidetyt ääntämykset osoittavat kielen muuttumista.
- Kirjoitusvirheet heijastavat usein ääntämyksen horjuvuutta tai muuttumista.
- Muistiin kirjoitetut sanaleikit kuvastavat ajankohtansa ääntämystä, joka saattaa poiketa silloisesta kirjoitustavasta.
- Mitalliset runot kertovat mm. vokaalien pituuksista, koska pitkä ja lyhyt vokaali käyttäytyvät runomitassa eri tavoin.
- Latinasta muihin kieliin lainautuneet sanat kuvastavat latinan ääntämystä lainautumishetkellä. Kun esimerkiksi saksan sanassa Kaiser on alussa k-äänne ja diftongi, voidaan pitää erittäin todennäköisenä, että latinan sanan Caesar lainautuessa (siihen germaaniseen kieleen, josta saksa on kehittynyt) siinäkin oli alussa k ja diftongi. Paljon on voitu päätellä siitäkin, missä muodossa latinan sanat lainautuivat antiikin ajan kreikkaan.
- Latinasta kehittyneet kielet eli romaaniset kielet nykymuodossaan ja tunnetuissa historiallisissa muodoissaan ovat myös epäsuora tietolähde latinan ääntämyksestä. Yleisen kielitieteellisen tiedon perusteella voidaan tehdä päätelmiä esimerkiksi siitä, mikä romaanisissa kielissä esiintyvistä erilaisista ääntämyksistä on todennäköisesti alkuperäisin ja siten lähimpänä latinan kantaa."
https://jkorpela.fi/latinaohje.html
Ruotsalaisesta ääntämisestä.
"Jos veto pitäisi ääntää veetto, niin Natokin pitäisi ääntää vastaavasti naatto."
NATO on lyhenne johon ei liity valmiiksi lausumistapaa.
Veto ei ole vaan on lausuttava sana jolla on oma lausumistapa jo olemassa.
"Veto ei ole vaan on lausuttava sana jolla on oma lausumistapa jo olemassa."
Onhan meillä se ainoa oikea ääntämistapa jo olemassa eli Neitto.
Ruotsissa äännetään naatto ja veetto, englannissa neɪtəʊ ja viːtəʊ , suomessa nato ja veto. Maassa maan tavalla.
...tai pikemminkin kielessä kielen tavalla. Mitään suomalais-ulkomaalaisia ääntämistapoja ei ole syytä kehittää.
Brittienglannissa veto äännetään suunnilleen ”viitöu”, mutta amerikanenglannissa ”viitoo”.
Ei vaan amerikanenglannissa i on lyhyt: /ˈvit̮oʊ/ ja brittienglannissa pitkä: /ˈviːtəʊ/.
Amerikanenglannissa t:n jälkeen tulee ˈo', brittienglannissa 'ə'.
Mitä väliä jos asia tulee ymmärretyksi.
Kuinka moni meistä osaa lausua Ce Acatl Topiltzin Quetzalcóatl?
Se kuuluisa Azteekkien sulkakäärmekuningas.
Jos ei osaa tai halua ääntää alkukielen mukaan, niin sitten ääntää sen suomalaisittain. Veetto on hienostuneelta kuulostava mihinkään perustumaton suomalais-ulkomaalainen ääntämistapa.
Vai että suomalais-ulkomaalainen ääntämistapa.
Sen on opittu bättre talande ruåtsi professuureilta. Eli ihan oikea servigeläinen viännös