Päivän Sanna: Helsingissä jälleen yksi iso ravintolayhtiö konkurssiin

Hallituksen lääkkeet, nostetaan kiinteistöveroa.....

sannan taakseen jättämät palavat rauniot...

jaa no, Satonen heikentää entisestään kysyntää,joten kokurssiaalto pyyhkäisee Suomen yli.
Purra: "minä haluan konkursseja", "minä päätän"

ja paskat...kyllä se firman pitäjässä vika on,,,,ei osata johtaa firmaa...kun ollaan ni saatanan ahneita. rikastua pitäis ja äkkiä....kyllä se vika peilistä löytyy

Vuoden 2021 jälkeen alkanut inflaatio on käytännössä globaali ilmiö. Suomessa hintojen nousu on ollut selvästi maltillisempaa kuin monissa muissa Euroopan maissa tai Venäjällä. Sanna ei laajentanut Ukrainan sotaa täysimittaiseksi sodaksi, joka vaikutti mm. vehnän, maissin, auringonkukkaöljyn ja lannotteiden sekä energian (öljyn ja kaasun) hintoihin. Inflaatio on verrannollinen öljyn maailmanmarkkinahintoihin. Toisaalta inflaatioon vaikutti globaalit biljoonien pandemiatuet, koska rahan määrän lisääntyminen markkinoilla laskee rahan arvoa (ostovoimaa).

Inflaatio ei ole Sannan syy. Suurin pandemiasta riippumaton vaikuttaja on Venäjän imperialistinen politiikka.

Hyperinflaatio-termiä ei pitäisi soveltaa väärin. Suomi ei ole lähelläkään hyperinflaatiota.

Hyperinflaatioksi nimitetään tilannetta, jossa inflaatio nousee hillittömän korkeaksi. Määritelmä ei ole tarkka: kun Venäjällä oli 1990-luvulla Neuvostoliiton hajottua 40 prosentin kuukausittainen inflaatio (5 700 % vuodessa), analyytikot olivat eri mieltä oliko kyse hyperinflaatiosta.

1900-luvulla hyperinflaatiosta kärsi Saksa vuonna 1923. Saksassa hinnat kohosivat heinäkuun 1923 – 20. marraskuuta 1923 välisenä aikana 854 000 000 000 (854 miljardia) prosenttia.

Unkarin hyperinflaatio toisen maailmansodan jälkeen 1946 oli vieläkin pahempi. Unkarissa esimerkiksi 100 biljoonan (100 000 000 000 000) pengőn seteli riitti heinäkuussa 1946 yhteen raitiovaunulippuun tai yhteen postimerkkiin.