Perheen mukaan aivokasvainta ei voinut leikata ? Miten tämä suomessa aina hoitava taho vääristelee asiat . Kuten minulla . Että minä olen väittänyt että selkäni on myöhäistä leikata , eikä enään pystytä . Kun itse Hus. on näin todennut . ( diaknoosia viivytellään jotta ei tarvi tehdä mitään )
Riikka Hakola oopperalaulaja menehtyi
12
730
Vastaukset
- Anonyymi
Minua naurattaa kun iltapaskalehti kirjoittaa että jos nämä oireet niin hakeudu välittömästi hoitoon. Niin niin mutta kun sitä hoitoa ei saa. Jos sattuu saamaan hoitoa niin se on laadutonta paskaa ! Esim selkäsairauksissa suuremmat vammat saat keskussairaalan teurastajan puukosta. Minä en esim Satasairaalan anna leikata muuta kuin hiukset ja kynnet.
Eikö lääkäreillä ole rahtuakaan ammattiylpeyttä ? - Anonyymi
RIP. Oli hyvä laulaja. Keskustelupalstoilla luiskaotsat ovat jo syyttäneet tästäkin rokotteita. Nyt heistä ei ihminen enää voi kuolla muuhun kuin lääketieteen uhrina.
- Anonyymi
Persut ehkä taas mielissään, kun on yksi kulttuurielätti vähemmän.
- Anonyymi
Grafeiini on kuulemma tehokas korjaamaan aivovaurioita :)
Sivuvaikutuksena tulee syöpä.
Grafeiinia saitte niissä rokotteissa, ovat rakennettu sellaisiksi geenileikkureiksi, rikkovat rokotetun geenit ja syövät pääsee vauhtiin. Onnea!
Syöpää on nyt niin paljon ja erityisesti aivokasvaimia, että laitetaan vielä toiset aplodit kaupan päälle!- Anonyymi
Näppärät "askartelu" sakset
Geenieditoinnin ydin on entsyymi Cas9. Se on kuin sakset, joilla perimää eli dna-rihmaa voi katkoa, korjata ja muokata tai poistaa siitä pätkiä.
Koska menetelmä on halpa ja helppo, se on yhä useamman ulottuvilla. (rokotteet oli ilmaisia)
Geenileikkurin avulla eläimen, kasvin ja ihmisen geenien muokkaus käy näppärästi. Esimerkiksi koeputkihedelmöitetyn ihmisalkion geenejä voitaisiin korjata ja muovata ennen kohtuun sijoittamista.
Tämä olisi klinikoille hyvä bisnes.
Periytyviin soluihin tehdyt muutokset siirtyvät tuleville sukupolville. Koska Crispr-Cas9 on niin nuorta, turvallisuus puhuttaa. Koska myös leikkurin tekemät virheet periytyvät, ei tiedetä, miten yleistyminen muokkaisi ihmislajia.
Siksi Washingtonin kokous päätyi suositukseen, että editointikokeista ihmisillä pidättäydytään toistaiseksi. Solukokeita viljelymaljalla saa jatkaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näppärät "askartelu" sakset
Geenieditoinnin ydin on entsyymi Cas9. Se on kuin sakset, joilla perimää eli dna-rihmaa voi katkoa, korjata ja muokata tai poistaa siitä pätkiä.
Koska menetelmä on halpa ja helppo, se on yhä useamman ulottuvilla. (rokotteet oli ilmaisia)
Geenileikkurin avulla eläimen, kasvin ja ihmisen geenien muokkaus käy näppärästi. Esimerkiksi koeputkihedelmöitetyn ihmisalkion geenejä voitaisiin korjata ja muovata ennen kohtuun sijoittamista.
Tämä olisi klinikoille hyvä bisnes.
Periytyviin soluihin tehdyt muutokset siirtyvät tuleville sukupolville. Koska Crispr-Cas9 on niin nuorta, turvallisuus puhuttaa. Koska myös leikkurin tekemät virheet periytyvät, ei tiedetä, miten yleistyminen muokkaisi ihmislajia.
Siksi Washingtonin kokous päätyi suositukseen, että editointikokeista ihmisillä pidättäydytään toistaiseksi. Solukokeita viljelymaljalla saa jatkaa.Geenieditointi tulee, halusit tai et
https://www.aamulehti.fi/tiedejateknologia/art-2000007597858.html - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näppärät "askartelu" sakset
Geenieditoinnin ydin on entsyymi Cas9. Se on kuin sakset, joilla perimää eli dna-rihmaa voi katkoa, korjata ja muokata tai poistaa siitä pätkiä.
Koska menetelmä on halpa ja helppo, se on yhä useamman ulottuvilla. (rokotteet oli ilmaisia)
Geenileikkurin avulla eläimen, kasvin ja ihmisen geenien muokkaus käy näppärästi. Esimerkiksi koeputkihedelmöitetyn ihmisalkion geenejä voitaisiin korjata ja muovata ennen kohtuun sijoittamista.
Tämä olisi klinikoille hyvä bisnes.
Periytyviin soluihin tehdyt muutokset siirtyvät tuleville sukupolville. Koska Crispr-Cas9 on niin nuorta, turvallisuus puhuttaa. Koska myös leikkurin tekemät virheet periytyvät, ei tiedetä, miten yleistyminen muokkaisi ihmislajia.
Siksi Washingtonin kokous päätyi suositukseen, että editointikokeista ihmisillä pidättäydytään toistaiseksi. Solukokeita viljelymaljalla saa jatkaa.Ihanko googlesta kokosit nuo tiedot idioottimaisten ajatuksiesi tueksi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihanko googlesta kokosit nuo tiedot idioottimaisten ajatuksiesi tueksi?
Vituttaako kun otit piikkejä, nyt vaan odottelet aivokasvaimen putkahtamista, vittu kun on lystiä seurata tota teidä tuskaa :)
- Anonyymi
Syöpien tutkimiseen kuluu valtavasti rahaa ja aikaa. Rokotteiden tutkimiseen taas ei kulu. Ei rahaa, eikä aikaa. Rokotteet kuuluvat kaikkein suojelluimpiin lääkeaineisiin. Noihin eivät toisinajattelijatumpelot koske. Rokotteet pidetään lukkojen takana turvassa, jotta väärää tietoa ei vain pääsisi siirtymään kansalle.
Rokotteissa riittää kun pari kolme kertaa vuodessa saadaan kunnon piikkipeijaiset aikaiseksi ja tyhmä kansa lääkittyä, tulevaisuuden varalle piikitettyä. Toki noista erilaiset sairastumiset ja ylikuolleisuus ovat seurauksena, mutta tyhmää kansaa on helppo jymäyttää, varsinkin tilastollisilla taidoilla. Ei kansa mitään huomaa, vaikka ihmisiä kaatuisi enemmänkin, yhtäkkiä ja ennalta arvaamatta, kuten nykyisin on tapana.
- Anonyymi
Pfizerin "Googlesta" Googlattu
Geenisakset potilaskokeissa
https://www.pfizer.fi/tutkimus/terveytesi-tahdet/geenisakset-voivat-mullistaa-geneettisten-sairauksien-hoidon
Miltä tuntuu olla rokotetestaaja? Ihan vähän kusetettu olo?- Anonyymi
Menetelmän nimessä oleva CRISPR (”Clustered Regularly Interspaced Short Palindromic Repeats”) on Cas9-nukleaasiin sitoutunut lyhyt RNA-juoste, joka ohjaa geenisakset sitoutumaan juuri oikeaan kohtaan kohdesolun DNA:ssa ja leikkaamaan DNA:ta täsmällisesti halutusta kohdasta.
Tutkijat Doudna ja Charpentier palkittiin tästä keksinnöstään kemian Nobel-palkinnolla vuonna 2020.
Siis vuonna 2020 :)
Hurraa, ja onnea! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menetelmän nimessä oleva CRISPR (”Clustered Regularly Interspaced Short Palindromic Repeats”) on Cas9-nukleaasiin sitoutunut lyhyt RNA-juoste, joka ohjaa geenisakset sitoutumaan juuri oikeaan kohtaan kohdesolun DNA:ssa ja leikkaamaan DNA:ta täsmällisesti halutusta kohdasta.
Tutkijat Doudna ja Charpentier palkittiin tästä keksinnöstään kemian Nobel-palkinnolla vuonna 2020.
Siis vuonna 2020 :)
Hurraa, ja onnea!Pitihän toi "testata" kunnolla.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1472467
- 1761694
- 921588
- 691533
- 79914
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k6895- 68861
- 59825
- 61798
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes152745