Ateistinen naurettava tutkimus?

Kuka muka yllättyy, jos ateisminen arvomaailma tuottaa halveksuntaa?

Satuolentoihin uskominen on kyllä äärimmäisen yksinkertaisuuden merkki.

Verrattiin teoreettisissa testeissä bantuja Harvardin yliopiston oppilaisiin.

Asiasta on kymmeniä tutkimuksia ja kyllä asia on tieteellisesti selvä: Jumaliin uskovat ihmiset ovat KESKIMÄÄRIN tyhmempiä kuin ateistit.

Tämä korrelaatio johtuu siitä, että älykkäät ihmiset osaavat ajatella asioita järjellä, jolloin he kykenevät olemaan kriittisiä indoktrinaatiota vastaan.

Mutta pitää samalla todeta, että uskovaisista löytyy myös erittäin älykkäitä ihmisiä, jotka kaikesta huolimatta ovat indoktrinaationsa vankeja.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Religiosity_and_intelligence

Uskovaien ei tajua ristiriitaisuuksia , ateistille ne ovat hälytysmerkki kusetuksesta 🤔

Ateistit tällä palstalla ovat finnifilosofeja ei elämänkokemusta, otsalohko vielä kehittyy.. heistä kasvaa ihmisiä kun finnit putoavat ja otsalahko kehittyy.
Varma Tieto
Vanhus 78 v

Havaintoa tukee veteraaneilla toteutettu aivojen magneettikuvantamiseen perustuva tutkimus. Sen mukaan vahvaa uskonnollisuus korreloi etuaivolohkon (prefrontaalikorteksin /PFC) vaurioitumisen kanssa. Miksi PFC on tärkeä?

Ihmisen päätöksentekoprosessi nojaa kahteen päällekkäiseen mekanismiin: intuitioon (kuten maalaisjärki) ja reflektioon, eli harkintaan. Intuitio on nopea ja ohjaa suurinta osaa ajattelustamme. Reflektio on hidasta ja edellyttää myös jo opittujen asioiden hylkäämistä, jos uusi näyttö osoittaa aiemman ajattelun virheet. Ajattelussamme on valtavasti opittuja virheitä (ennakkoluuloja jne.).

Intuitioon nojaava ajattelu on alttiimpi vahvistusvinoumille. Ihminen ei haasta omia uskomuksiaan ja ennakkoluulojaan, vaan ohittaa ajattelussa aiheet, jotka uhkaavat kognitiota ylläpitäviä uskomuksia ja ennakkoluuloja.

Aivojen otsalohkon etuosassa sijaitseva alue on yksi ihmisen aivojen monimutkaisimmista ja tärkeimmistä osista. Se on keskeinen kognitiivisten toimintojen, kuten suunnittelun, päätöksenteon, ongelmanratkaisun, ja tunne-elämysten säätelyn kannalta.

Suunnittelu ja päätöksenteko: prefrontaalikorteksi auttaa meitä asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan tulevaisuutta, ja tekemään arjen valintoja. Se arvioi eri vaihtoehtojen hyötyjä ja haittoja sekä auttaa toimimaan pitkän tähtäimen tavoitteiden mukaisesti. (Prefrontaalikorteksi on mahdollistaa reflektiivisen/harkitsevan ajattelun.)

Ongelmanratkaisu: PFC on olennainen osa ongelmanratkaisukykyä. Se auttaa analysoimaan tilanteita, tunnistamaan ongelmia, ja keksimään luovia ratkaisuja.

Työmuisti: Työmuisti on aivojen järjestelmä, joka säilyttää ja käsittelee tietoa lyhyen aikaa. PFC on tärkeä työmuistin toiminnan kannalta.

Inhibiitio: Inhibitio tarkoittaa kykyä vastustaa impulsseja ja hillitä välittömiä reaktioita. Prefrontaalikorteksi auttaa meitä toimimaan harkitusti ja välttämään hätiköityjä päätöksiä.

Tunnesäätely: PFC auttaa säätelemään tunteita ja impulsseja. Se auttaa meitä reagoimaan tilanteisiin harkitusti tunteiden vallassa toimimisen sijaan.

Meta-kognitio: Meta-kognitio tarkoittaa kykyä ajatella omaa ajattelua (ja siihen sisältyviä ajatusvirheitä/bias). Prefrontaalikorteksi auttaa meitä arvioimaan omia ajatusprosesseja, tunnistamaan omia vahvuuksia ja heikkouksia, ja oppimaan virheistä.

Prefrontaalikorteksia voidaan verrata aivojen "hallintakeskukseen," joka yhdistää tietoa aivojen eri osista ja käyttää tätä tietoa ohjaamaan käyttäytymistämme.

Prefrontaalikorteksi kehittyy hitaasti ja jatkaa kehitystä pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen saakka (kehitys jatkuu n. 25-vuotiaaksi asti). Tämä selittää osaltaan, miksi lapsilla ja nuorilla impulsiivisuus on yleisempää kuin aikuisilla.

Prefrontaalikorteksin kehitys on mahdollista tukahduttaa mm. kieltämällä lapsia leikkimästä ja opettamalla pienestä pitäen yhtä totuutta, jonka epäily on vaarallista. Indoktrinoitujen aivojen prefrontaalikorteksi on verrokkeja heikommin kehittynyt.

Aivojen magneettikuvantamisella voidaan nykyään ennustaa 80 prosentin varmuudella tutkittavan poliittinen maailmankuva (konservatiivisuus vs. progressiivisuus). Konservatiivisesti (ja uskonnollisesti) ajattelevien aivot eroavat progressiivisesti ajattelevien aivoista.

Tunneälyä ja intuitiivista päätöksentekoa säätelee erityisesti mantelitumake.

Vaikka mantelitumake on kooltaan pieni, se on tärkeä osa limbistä järjestelmää ja sillä on keskeinen rooli tunne-elämysten prosessoinnissa, muistin muodostamisessa ja oppimisessa.Tunne-elämysten prosessointi: Mantelitumake on erityisen tärkeä pelon, uhkan ja raivon tunteiden prosessoinnissa. Se auttaa meitä tunnistamaan uhkaavia tilanteita ja reagoimaan niihin nopeasti. Esimerkiksi, jos näet käärmeen, mantelitumakkeesi aktivoituu ja saatat tuntea pelkoa tai paniikkia.

Muistin muodostaminen: Mantelitumake auttaa muodostamaan muistijälkiä emotionaalisesti merkityksellisistä tapahtumista. Esimerkiksi, jos koet traumaattisen tapahtuman, mantelitumake auttaa sinua muistamaan tapahtuman yksityiskohdat elävästi.

Oppiminen: Mantelitumake auttaa yhdistämään tunteita ja kokemuksia, mikä on tärkeää oppimisprosessin kannalta. Esimerkiksi, jos saatat itsesi kokemaan kipua koskemalla kuumaa liesi, mantelitumake auttaa sinua oppimaan välttämään samaa toimintaa tulevaisuudessa.

Mantelitumake vastaanottaa aistitietoa aivojen eri osista, kuten näköaistin ja kuuloaistin. Se arvioi tämän tiedon perusteella, onko kyseessä uhkaava tilanne. Jos uhkaa havaitaan, mantelitumake aktivoituu ja lähettää signaaleja muille aivojen alueille, jotka ohjaavat autonomista hermostoa reagoimaan tilanteeseen. Tämä voi johtaa esimerkiksi sydämen sykkeen nousuun, hengityksen nopeutumiseen ja adrenaliinin eritykseen.

Mantelitumakkeen koko korreloi ulospäinsuuntautuneen luonteen kanssa. Harkitsevat ihmiset ovat useammin sisääpäinkääntyneitä. Erot älyllisissä kyvyissä ovat lopulta aika vähäisiä. Uskovaisissa on hyvin älykkäitä henkilöitä, mutta keskimäärin ateistit ovat hieman älykkäämpiä.