Jopa yhdeksän miljardin sosiaaliturvan leikkauksia suunnitellaan ja arvonlisäveroa aiotaan nostaa 24 prosenttiin myös ruuan ja lääkkeiden osalta, onko se oikein, kun yritykset viettävät osinkojuhliaan?
Mitä Orpon oikeistohallitus on tehnyt taantuman aikana Suomen talouskasvun hyväksi? Painuuko taantuma lamaksi?
Verokertymä ei riitä perusturvaan, joten leikataan ensin kuusi miljardia ja kun sekään ei riitä niin sitten leikataan lisää. EU on Suomea jo kolmesti huomauttanut perusturvan liian matalasta tasosta. Huomautuksista huolimatta perusturvaa leikataan isolla leikkurilla.
Ei ole viisasta eikä oikein vähäosaisia kohtaan, että sekä sosiaaliturva että työttömyysturva leikataan. Puutteellista toimeentuloturvaa on korvattu leipäjonoilla ja nyt hallitus aikoo puolittaa toimeentuloturvan määrärahan.
Miksi verokertymä ei enää riitä sosiaaliturvaan?
Palkoista ja eläkkeistä peritään progression en vero, mutta pääomatuloista vain matala tasavero. Listaamattomien yritysten maksamista osingoista ei veroteta.
Yritysvero on vain 20 %. Yritykset maksavat suunnilleen saman verran yhteisöveroa kuin mitä saavat yritystukia + veroetuja (poikkeuksia normiverotuksesta). Joten käytännössä yritysten verotus on +-nolla.
Ja tulos käytetään mieluusti osinkoihin, joita verotetaan matalasti.
OSINGOT OSINGOT OSINGOT
Taantuman aikanakin yritykset jakavat lähes ennätyssuuret osingot.
Lue mielenkiintoinen artikkeli
HANAT AUKI
Helsingin Sanomat 10.2.2024:
"Suomalaiset yritykset jakavat taas lähes ennätysmaiset osingot. Kannattaisiko rahat mieluummin käyttää kasvua tuoviin investointeihin?"
"Osinkojen leikkausta vältetään viimeiseen asti."
"Investoinnit menivät jäihin."
"Entistä pienempi osuus eli vain viidennes investoinneista liittyy tuotannon laajentamiseen."
"Fortumin kriisitkään eivät torpanneet osinkoja."
"Onko mittava osingonjako ollut järkevää?"
Sitaatit ovat lainauksia HS Visiosta.
Miksi investointeja odotellaan vain ulkomaisilta sijoittajilta? Pelataanko näin yritystuilla ja veroeduilla lyhytnäköisesti osingonjakokilpailussa? Valtion tuella?
Se tiedetään, että saatuaan isot yritystuet ja isot veroedut, yritykset ovat "investoineet" mieluummin omistajien OSINGONJAKOON kuin yrityksen kasvuun. Tuottavuus ei siten ole kasvanut ilman yritystukia ja veroetuja.
Nyt oikeistohallituksen aikana yritykset vaativat isoja työehtojen heikennyksiä EK:n vaatimalla tavalla — viettäisivätkö yritykset vielä isompia osinkojuhlia saadessaan työehdot ja palkat "sopeutettua" jotta työntekijöiden "töihin patistaminen" onnistuu hinnalla millä hyvänsä.
Mitä Orpon oikeistohallitus on tehnyt taantuman aikana Suomen talouskasvun hyväksi? Painuuko taantuma lamaksi?
Verokertymä ei riitä perusturvaan, joten leikataan ensin kuusi miljardia ja kun sekään ei riitä niin sitten leikataan lisää. EU on Suomea jo kolmesti huomauttanut perusturvan liian matalasta tasosta. Huomautuksista huolimatta perusturvaa leikataan isolla leikkurilla.
Ei ole viisasta eikä oikein vähäosaisia kohtaan, että sekä sosiaaliturva että työttömyysturva leikataan. Puutteellista toimeentuloturvaa on korvattu leipäjonoilla ja nyt hallitus aikoo puolittaa toimeentuloturvan määrärahan.
Miksi verokertymä ei enää riitä sosiaaliturvaan?
Palkoista ja eläkkeistä peritään progression en vero, mutta pääomatuloista vain matala tasavero. Listaamattomien yritysten maksamista osingoista ei veroteta.
Yritysvero on vain 20 %. Yritykset maksavat suunnilleen saman verran yhteisöveroa kuin mitä saavat yritystukia + veroetuja (poikkeuksia normiverotuksesta). Joten käytännössä yritysten verotus on +-nolla.
Ja tulos käytetään mieluusti osinkoihin, joita verotetaan matalasti.
OSINGOT OSINGOT OSINGOT
Taantuman aikanakin yritykset jakavat lähes ennätyssuuret osingot.
Lue mielenkiintoinen artikkeli
HANAT AUKI
Helsingin Sanomat 10.2.2024:
"Suomalaiset yritykset jakavat taas lähes ennätysmaiset osingot. Kannattaisiko rahat mieluummin käyttää kasvua tuoviin investointeihin?"
"Osinkojen leikkausta vältetään viimeiseen asti."
"Investoinnit menivät jäihin."
"Entistä pienempi osuus eli vain viidennes investoinneista liittyy tuotannon laajentamiseen."
"Fortumin kriisitkään eivät torpanneet osinkoja."
"Onko mittava osingonjako ollut järkevää?"
Sitaatit ovat lainauksia HS Visiosta.
Miksi investointeja odotellaan vain ulkomaisilta sijoittajilta? Pelataanko näin yritystuilla ja veroeduilla lyhytnäköisesti osingonjakokilpailussa? Valtion tuella?
Se tiedetään, että saatuaan isot yritystuet ja isot veroedut, yritykset ovat "investoineet" mieluummin omistajien OSINGONJAKOON kuin yrityksen kasvuun. Tuottavuus ei siten ole kasvanut ilman yritystukia ja veroetuja.
Nyt oikeistohallituksen aikana yritykset vaativat isoja työehtojen heikennyksiä EK:n vaatimalla tavalla — viettäisivätkö yritykset vielä isompia osinkojuhlia saadessaan työehdot ja palkat "sopeutettua" jotta työntekijöiden "töihin patistaminen" onnistuu hinnalla millä hyvänsä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Osingot mahdollistavat rahan sijoittamisen kohteisiin, jotka tuottavat paremmin. Se on välttämätöntä ja yhteiskunnalle hyvä asia.
Itse asiassa osinko-osake on verotehottomampi keino tuottaa rahaa omistajalleen kuin osakkeen arvon kasvattaminen. Se osinko lähtee aina osakkeen arvosta pois, kun taas jos se jätetään firman kassaan niin se nostaa osakkeen arvoa samalla summalla. Vielä järkevämpää olisi jos firma sen sijoittaa kasvaakseen.
"Aina" on vaikea sana koska se ei yleensä pidä paikkaansa.
Yhtiöön jätetty raha ei läheskään aina tuota. Se tuottaa vain, jos yrityksellä on kohteita, joihin se voi sijoittaa kannattavasti.
Esimerkiksi laman tullessa yritysten näkymät ovat huonot ja kun kapasiteettia on muutenkin liikaa, ei ole järkeä sijoittaa rahaa uuden rakentamiseen. Silloin yritykset antavatkin omistajille rahaa takaisin, jotta omistajat voivat sijoittaa ne tuottavasti.
Sinun logiikallasi esimerkiksi höyryvetureihin kannattaisi edelleen sijoittaa.
Rahan sijoittaminen uudelleen on hyödyksi kaikille.
Osinko lähtee _aina_ osakkeen arvosta pois, näin on näpyttimet.
Osingot mahdollistavat yritystukien jakamisen pääomasijoittajille. Pitäisikö yritystuet lopettaa niiltä, jotka viettävät osinkojuhlia ja jotka siirtävät tuotantojaan kehitysmaihin (kuten Uruguayhin)?
Toki yritystukia voisi ja pitäisi maksaa pienyrityksille kasvuun ja uusiin ideoihin, kun vaivainen starttiraha loppuu ennenkuin tuotanto on kunnolla käynnistynyt.
Pitäisikö yritystukia maksaa uusiin innovaatioihin, henkilöstön koulutukseen ja niille yrityksille, jotka kokeilevat työelämän uudistuksia, kuten 4-päiväistä työviikkoa ja henkilöstön edustajien osallistumista yritysten hallituksiin?
Yhteiskunnalle hyvä asia on YHTEISTYÖ.
Ei siis vanhanaikainen vastakkainasettelu, lakot ja pätkätyöt, joilla kierretään työntekijöiden työsuhde-etuja.
Rahan sijoittaminen ja rahan jakaminen yrityksen tuloksesta on eri asia. Yritykset, jotka jakavat tuloksensa osinkoina, voivat sanoa hyvästit kasvulle ja uusille innovaatioille.
Kasvunvara on tärkeä ymmärtää yrityksen tulevaisuuden kannalta. Eikä ole hyvä turvata vain joka vuoteisiin yritystukiin. Etlan tutkijakin on ollut televisiossa sitä mieltä, että kasvuun tulisi satsata yritystukia eikä mahdollistaa vanhojen yritysten sinnittelyä ilman kasvua uusien innovaatioiden ja kasvun sijaan.
Toivottavasti tuleva hallitus päivittää (update) kaikki yritysten saamat valtion tuet asiantuntijoiden tutkimusten mukaan.
Pääomatulot ja ansiotulot oli ennen hyvinä aikoina saman veroprosentin takana, oli vain tulovero. Ja sitten omistajat keksivät tämän "pääomatuloveron", jota onkin sen keksimisen jälkeen verotettu paljon pienemmällä prosentilla kuin ansiotuloja.
Jos ansiotuloista menisikin tasavero 30% (ja 34% yli 30 000e/a tienesteistä) ja pääomista menisikin progressiivinen vero niin se kanustaisi ihmisiä ansaitsemaan lisää työnteolla sen sijaan että pyrittäisiin kaikin keinoin välttämään lisätienestejä, sillä veroprosentti nousee ja nousee.
Kannustaisi se myös kansankapitalismiin, ansaitsemaan pieniä lisätuloja omistamalla osakkeita esimerkiksi. Ei osakemarkkinoita ole tarkoitettukaan siihen, että sieltä saatavilla tuloilla eletään täysimääräisesti vaan lisätuloja sieltä on tarkoitus hankkia. Kaikkien on osallistuttava työntekoon!
amen!
Suurin osa sijoitetusta rahasta saadusta osingosta sijoitetaan uudelleen. Vain pieni osa nostetaan omaan kulutukseen.
Se johtuu siitä, että 60% rahasta on muuta kuin yksityisen ihmisen sijoituksia. Merkittävimmät sijoittajat on eläkeyhtiöt.
Opettele perusasiat osakemarkkinasta, niin näytät fiksulta.
Väärin tämäkin.
Ei niitä uudestaan sijoiteta vaan ne on heti pois osakemarkkinoilta.
Kannattaa esim. laskea kaikki DRIP yhtiöt suomesta ja sitten miettiä uudestaan, voisit sinäkin näyttää fiksulta.
Kyllä ne kotimaiset yritykset ennemmin tai myöhemmin havahtuvat siihen ettei kauppa käy, ja syy on siinä ettei työntekijöillä ole rahaa ostaa heidän tuotteita/palveluja.
Sitten on vaihtoehtoina osingonmaksun lakkautus tai konkurssi, todennäköisesti (historiasta oppineena) monet valitsevat konkurssin ja perustavat vain uuden yrityksen valtion tuella, ja taas veronmaksaja kiittää.
Kotimaiset yrittäjät nyt vaan tuppaa olemaan sieltä pöljemmästä päästä. En voi suositella heidän tuotteita ostettavan vaikka olisikin varaa. Ulkomailta saa parempaa ja halvemmalla.
Katsastakaa vaikka temu tai aliexpress, paljon halvempaa kuin kotimaiset riistofirmat ja täsmälleen samoja tuotteita.
Saksassa työväellä on kyllä varaa ostaa kotimaisia tuotteita mutta heillä onkin korkeammat palkat...
https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/saksan-teollisuuden-duunareille-maksetaan-perati-3000-euron-kertakorvaus-teknologiateollisuus-kuulostaa-meistakin-hurjalta/
"Saksan suurin ammattiliitto, metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall kertoi hyväksyneensä uuden työehtosopimuksen, jossa työntekijöiden palkat nousevat seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä 8,5 prosenttiyksikköä. Ensin 5,2 ja sitten 3,3 prosenttiyksikköä.
Lisäksi työntekijöille maksetaan kumpanakin vuotena 1 500 euron veroton kertaerä, josta työnantajat eivät maksa sivukuluja."
Mutta eihän Suomessa ymmärretä, että jos sovitaan vaikka 8% palkankorotukset 2 vuodelle sekä 1400€ veroton kertaerä niin Suomi ottaa kilpailukykyloikan kilpailijamaahan nähden SEKÄ nostaa kotimaista kulutusta, ei, täällä vedeään nolla-linjaa ja sitten ihmetellään miksei ihmiset kuluta ;-D
LOL!
Käteen saatu palkka on aina pienempi kuin maksajalta lähtevä rahamäärä.
Vaikka työntekijä käyttäisi kaiken palkkansa työnantajan kaupassa, niin rahaa tulee kassaan vähintään verojen verran vähemmän kuin mitä palkkaan menee. Siksi yritysten taloudellinen tilanne ei voi parantua palkkoja nostamalla.
Palkkojen korotus ei paranna yritysten tuottavuutta.
Jos niin tapahtuisi, palkkoja nostettaisiin kilpaa.
Järki hoi 🤡🤡🤡🤡
Juuri näin, ainoa keino parantaa yritysten tuottavuutta on nostaa yritystukien määrää! ;)
Kyllä se työntekijöiden palkkojen korotus on parantanut ainakin pelialayhtiöiden tuottavuutta.
Suomessa yritysten johto ja osakkeenomistajat kuvittelevat, että vain yritysten ylimmän johdon miljoona palkkiot, lyhyen ja pitkän tähtäimen optiot, varhainen eläkkeelle pääsy, kultainen kädenojennus, autoedut ynnä muut palkkiot parantavat yritysten tulosta.
Eivät ne paranna. Nokia on tästä esimerkki, että kuinkas siinä kävikään?
Nokia on muuten esimerkki huonosta yritystukien jaosta. Aikanaan Nokia oli suurin yritystukien saaja, vaikka ei tukia olisi edes tarvinnut. Perusteluna oli, että. NOKIAN HALUTTIIN PYSYVÄN SUOMESSA...
Ei pysynyt. Halvalla myytiin entinen VALTION SÄHKÖPAJA, myöhemmin TELEVA Nokialle. Vaikka PLH:sta myyntiä vastustettiin.
Jep, Suomi maksaa rahat peliyhtiöille Maltalle.
Vaikea siinä on nähdä mitään hyvää. Se on jopa peruste sille, ettei palkkoja nosteta.
Yhden esimerkin todistusvoima on olematon.
Mistä tiedät, onko joku johtaja ansainnut palkkansa?
Yhtiön tuloksesta sitä ei voi päätellä ilman, että vertaa sitä markkinaan ja muihin vastaaviin yrityksiin.
Jos johtaja ei pysty tekemään tulosta, niin voi myös kysyä, tarvitaanko kalliimpi ja parempi. Ei kannata säästellä, kun isoista rahoista on kysymys.