Olen ns. yksityisyrittäjä, tosin entinen, nyt yrittäjän työntekijä. Oma kommenttini on : Olen täysin kyllästynyt nykyiseen menoon.
Yrityksemme on 34v vanha ja aikaan on kuulunut nousuja ja laskuja, silti ( miehen) yritys on vielä toiminnassa , minun työpanoksellani.
Olen tehnyt yrityksen suhteen aikoinaan ja nytkin työntekijänä töitä ,mutta kärsinyt siitä, että minulle ei yritys pystynyt maksamaan kunnon palkkaa, edelle meni työntekijät. Palkka oli surkea syystä että työtämme ei koskaan , eikä nykyäänkään arvostettu tärkeänä toimena, silti välttämättömänä, ja siitä kyllä aina saatu palautetta, Halpa mutta tärkeä ja työtämme kehuttu.
Olen todella suruissani siitä, että ns. ruohonjuuritason työtkin nykyään digitaallistuvat ja yhä enemmän lasketaan tehokkuutta ja joka työtehtävässä on automaatio ja digitaalisuus valtaamassa töitä. Kaikessa lasketaan tehokkuutta ja volyymia, viis työn laadusta, joka on miehenkin yrityksen pääpointti.
Olenkin sitä mieltä omassa elämässä, että tärkeintä on keskittyä elämän laadun suhteen siihen, että keskityn ns. oikeisiin elämän laadun tärkeisiin ja jopa ilmaisiin asioihin.
Kulutuksen minimointiin, luonnosta nauttimiseen, maksullisten täysin turhien palveluiden käyttämättömyyteen ( ei ne onnea tuo ).
Ihminen ns. ohjataan yhteisöjen paineella , ( nuoret varsinkin valitettavasti ), vertaamaan itseään muihin, tuhoava toimi.
Maailma ei tästä taaksepäin mene, ja nuoret elävät täysin eri maailmassa kuin itse työelämän vuosillani.
Elämme murrosta ja kukaan ei näytä tietävän, mitä pitäisi tehdä. En oikeasti itse pidä nykymaailmasta ja moni nuori on hukassa tässä maailmassa , enkä ihmettele.
Itse teen enään sen mitä on tehtävissä, kunnes lopullisesti potkitaan pois, kaikkeni olen tehnyt ja aina hyvällä työmoraalilla, se kun on vielä näin yksityisyrittäjänän statuksen aikaan saama asenne : tekee enemmän kuin ns. on pyydetty.
Yrityksemme on 34v vanha ja aikaan on kuulunut nousuja ja laskuja, silti ( miehen) yritys on vielä toiminnassa , minun työpanoksellani.
Olen tehnyt yrityksen suhteen aikoinaan ja nytkin työntekijänä töitä ,mutta kärsinyt siitä, että minulle ei yritys pystynyt maksamaan kunnon palkkaa, edelle meni työntekijät. Palkka oli surkea syystä että työtämme ei koskaan , eikä nykyäänkään arvostettu tärkeänä toimena, silti välttämättömänä, ja siitä kyllä aina saatu palautetta, Halpa mutta tärkeä ja työtämme kehuttu.
Olen todella suruissani siitä, että ns. ruohonjuuritason työtkin nykyään digitaallistuvat ja yhä enemmän lasketaan tehokkuutta ja joka työtehtävässä on automaatio ja digitaalisuus valtaamassa töitä. Kaikessa lasketaan tehokkuutta ja volyymia, viis työn laadusta, joka on miehenkin yrityksen pääpointti.
Olenkin sitä mieltä omassa elämässä, että tärkeintä on keskittyä elämän laadun suhteen siihen, että keskityn ns. oikeisiin elämän laadun tärkeisiin ja jopa ilmaisiin asioihin.
Kulutuksen minimointiin, luonnosta nauttimiseen, maksullisten täysin turhien palveluiden käyttämättömyyteen ( ei ne onnea tuo ).
Ihminen ns. ohjataan yhteisöjen paineella , ( nuoret varsinkin valitettavasti ), vertaamaan itseään muihin, tuhoava toimi.
Maailma ei tästä taaksepäin mene, ja nuoret elävät täysin eri maailmassa kuin itse työelämän vuosillani.
Elämme murrosta ja kukaan ei näytä tietävän, mitä pitäisi tehdä. En oikeasti itse pidä nykymaailmasta ja moni nuori on hukassa tässä maailmassa , enkä ihmettele.
Itse teen enään sen mitä on tehtävissä, kunnes lopullisesti potkitaan pois, kaikkeni olen tehnyt ja aina hyvällä työmoraalilla, se kun on vielä näin yksityisyrittäjänän statuksen aikaan saama asenne : tekee enemmän kuin ns. on pyydetty.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jatkan vielä.
Ymmärrän hyvin suurien yritysten työntekiöiden huolen, etujensa kaventamisesta.
Tähän on tultu, kun yritykset ovat kasvaneet suuryrityksiksi ja omistajat eivät ole enään ns. yksityisyrittäjä luonteella ja asenteella toimijoita. Tulokset määrittää.
Surullista, näin entisen yksityisyrittäjän näkökulmasta.
En tässä arvostele lakkoilijoiden syytä lakkoilla, mutta ajattelen näin yksityisyrittäjän näkökulmasta sitä, että suren sitä että pienyritysten mahdollisuudet toimia suuryritysten paineessa , ovat yhä poistuva mahdollisuus ja kuitenkin , monta pientä yksityisyrittäjää tarvittaisiin ns. oikeasti hyvin tehtäviin toimiin, ihan vain työntekemisen moraalin pohjalta. Tätä ei enään nykyään valitettavasti arvosteta ja työn laadun tekeminen heikkenee. Siitä ei kuitenkaan enään välitetä, tämä on oma huomio.Suurten yritysten työntekijöiden oikeuksia hoidetaan, mitkä on pienyritysten oikeudet suhteessa suuryrityksiin ? Olemattomat. Onko niin että pienyritykset poistetaan kokonaan. Olisi suuri virhe.
Sanopa muuta kuin asiaa. Vihaksi pistää.
Itseä harmittaa Suomen lyhytnäköinen politiikka. Ei pystytä kehittämään maata.
Milloin mikäkin ääriryhmä hassaa verorahat, ja usein täysin hukkaan.
Super naivi idealismi ja ahne eturyhmä politiikka köyhdyttää maan.
Ei ole veronmaksu halua, kun verorahoja haaskataan.