Toki elämäntahti oli verkkaisampaa mutta mitä muuta?
https://www.youtube.com/watch?v=Eaxu-a8h2N8
https://www.youtube.com/watch?v=Eaxu-a8h2N8
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 69
Vanhimmat
En osaa sanoa. Hyppelin vielä 60-luvulla isän kivekseltä toiselle ja odottelin, että pääsen äidin perseeseen.
Hmmmm ... Nyt muo kyllä kiinnostais nähdä sun äitis sisuskalujen röntgenkuva, koska ...
Työttömyysturvaa ei juuri tunnettu sellaisena kuin se nykyään on
"Työttömyyttä hoidettiin Suomessa pitkään järjestämällä työttömille hätäaputöitä. Tätä lapiolinjaksi kutsuttua politiikkaa jatkettiin kansainvälisessä vertailussa pitkään: muualla Euroopassa siirryttiin Suomea aiemmin suoriin, rahallisiin työttömyyskorvauksiin. Yleisestä rahakorvauksesta säädettiin Suomessa 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, mutta senkin jälkeen työttömyyden hoidossa nojattiin mieluummin työllistämistöiden järjestämiseen. Työttömiä työllistettiin siirtotyömaille, jotka olivat usein tietyömaita. Hätäaputöitä järjestivät niin kunnat kuin valtio.
Työttömyysturva uusittiin 1970-luvun alussa. Vuonna 1971 säädetyt uudet säädökset lopettivat työttömyystyöt ja siirtotyömaat. Samalla työntekijä sai ammattisuojan, joten työttömän ei enää tarvinnut ottaa vastaan mitä tahansa työtä.[13]. Vuonna 1985 työttömyysturva jaettiin ansiosidonnaiseen päivärahaan ja peruspäivärahaan. Peruspäivärahaa korotettiin 1980-luvun loppuvuosina palkansaajien keskiansioiden nousua vastaavaa tahtia.[14] Viime vuosikymmeninä peruspäivärahan tasoa on nostettu kuitenkin niin hitaasti, että sen ostovoima on laskenut suuresti palkkoihin verrattuna.
Myös ammattisuojan kesto lyhennettiin yhdeksänkymmenluvulla kolmeen kuukauteen"
-wikipedia-
Miehillä pääosin puvut päällä ja naisilla hameet. Kaunista. Naiset näytti naisilta ja miehet miehiltä.
v.1985 oli muuten SMP ja Pekka Vennamo / Urpo Leppänen hallituksessa ja ajoi nykypäivästä katsoen hyvinkin edistyksellisiä asioita
Muistan 1950-1960-lukujen vaihteessa hätäaputöinä tehtiin kylätielle joen yli siltaa.
Aivan pieni puurakenteinen silta tehtiin jotakuinkin käsityönä. Hevospelillä kuljettivat maa-aineksia ja käsin kaivoivat lapioilla väliaikaisen joen kulun eri paikkaan.
Kohtalaisen paljon oli miehiä työssä pienellä työmaalla.
Silta valmistui ennen kevättulvia.
Eli siis myös elämäntapatyöttömyys alkoi 60-luvulla? Hyvä tietää.
Kusipää.
Niihin töihin oli mentävä jos meinasi elää. Mitään hyvivointi Suomea ei ollut olemassa. Sen tekeminen oli vasta aloitettu. Sotakorvaukset oli maksettu jonka vuoksi tehtaat pääsivät tuotantoon kun vienti veti. Tehtiin se hyvinvointivaltio jonka varannot hukattiin Kekkosen kuoltua Koiviston aikana, kun kokoomus laskettiin hillumaan maamme rahavarantojen kanssa, lisäksi piti päästä EU:hun.
Suomalaisen yhteiskunnan rappio alkoi1960 luvun lopulla, kun vasemmisto sai ns. suuren vaalivoiton Eduskuntavaaleissa. Sen seurauksena perustettiin edistyksellisistä lakimiehistä kolme eri komiteaa, joiden tehtävänä oli muuttaa Suomen lainsäädäntöä painottuen siihen asti voimassa olevaan rikoslakiin, sen rangaistuksia lieventämällä.
Ehdotukset muuttuivat myöhemmin Eduskunnan säätämiksi laeiksi. Esimerkkejä voisi luetella sivu tolkulla, mutta tässä muutamia.
Vankiloissa oli keskimäärin 13.000 vankia, rangaistusten lievennyksillä vankiluku tipahti noin 3000 vankiin.
Poliisilta vietiin oikeus vangita. Aika oli 18 vuorokautta, oikeus meni poliisilta ja aika putosi kolmeen vorokauteen.
Ehkä kaikkein hupaisinta oli auton varastaminen. Vielä 1960 luvulla se oli törkeä varkaus, mistä maksimi oli 4 v. vankeutta.
Edistykselliset lakimiehet päätivät, että ei autovaras oikeasti varasta autoa, hän vain käyttää sitä luvatta. Autovarkaudesta tehtiinkin sakkojuttu, luvaton käyttö. Sen lisäksi se oli asianomistajarikos, missä poliisi voi puuttua rikokseen vain jos asianomistaja vaatii tekijälle rangaistusta. No, yöaikana poliisi harvoin tavoitti asianomistajaa, joten kiinni otettu varas oli päästettävä heti vapaaksi.
Plörinäksi meni, joten lakia oli muutettava. Nykyään auton varastaminen on nimeltä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus. Törkeästä voidaan jälleen tuomita 4 v. vankeutta, kuten 1960 luvulla.
Homot olivat 1960 luvulla vielä visusti kaapeissaan. Nainen oli nainen ja mies oli mies.
Ne lakimuutokset tuli kyllä 90-luvulla kun sovittelu rikoksista tuli voimaan. Autovarkaus muuttui auton luvattomaksi käyttöönotoksi. Kaupoissa varastetusta tuotteesta oli määrätty hinta, jos se ylittyi niin varkaus meni oikeuteen, muuten selvisi sakiolla. On ne nykyäänkin asianomistajarikoksia. Jos lyöt jotain asunnon sisätiloissa ei syytettä voi nostaa jos asianomistaja ei sitä vaadi. Kadulla tapahtuneelle voi vaikka sopisitte asian. Sovittelu on otettava huomioon tuomiota annettaessa.
Vähän sinne päin. Kauan sitten lievä pahoinpitely oli asianomistajarikos, jos se tapahtui yksityisellä paikalla, esim. kotona, mutta virallisen syytteen alainen, jos se tapahtui julkisella paikalla esim. kadulla. Lainmuutos tapahtui jo 13.5.2011. Se muutti lievän pahoinpitelyn asianomistajarikokseksi myös julkisella paikalla. Poikkeukset milloin se on aina virallisen syytteen alainen.
1. Jos se kohdistuu alle 18 vuotiaaseen
2. Jos tekijä on uhrin lähisukulainen, avokki, läheinen, jne..
3) jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.
l s d
Oli kuin eri maailma nykyiseen verrattuna.
Ei silloin osannut kuvitellakaan tällaista aikaa maailmaan ja Suomeen.
Juu. Ja vaikka Suomi toki on *köh* aina ollutkin monikulttuurinen, niin 60-luvulla mamuja tais olla maassa joku 3 kpl.
Joo Kännö piti maan puhtaana
Voiko edes verrata nykyajan turvattomuuteen ja ahdistukseen...
Tissiliivittömät naiset?
Niin joo ja nykysenä poliittisen korrektiuden aikana tulee varmaan mainita myös tissiliivittömät miehet, ja -muusukupuoliset? Vaikka toisaalta jostain syystä edes 60-luvulla ei vielä tunnettu noita muita sukupuolia, vaikka kaikki käytti LSDtä!?
Tarvontien alku.
Elämä oli yksinkertaisempaa, pankista sai rahaa ja palvelua, eikä ollut näitä mielenterveyden vieviä älykännyköitä.
Jaa tosiaan, naiset tunnistauduttin naisiksi js miehet miehiksi.
Jep! Sillon mielenterveysongelmat aiheutti kirjeenvaihto, ja Polaroid-kamerat!
pankista sai rahaa ,,,joo käteistä käytiin tiskiltä pankkikirjalla nostamassa, mutta lainan saanti oli kivenalla.
1965 saaattin viisipäiväinen työviikko. Ja samalla kouluviikkokin. Levisi koko yhteiskuntaan, kun AY-liike neuvotteli.
Ruokaa ei enää säännöstely, se loppui jo 1954.
Kaupoissa oli pullaa ja karkkeja ( olin lapsi) , Batman -limsaa ja jäätelöä sai kesäisin.
Mustavalkotelkkarista tuli Musta Ori, Lassie ja Kiviset ja Soraset
Ei aivan?
Kouluviikko muuttui 5 päiväseks vasta 1971.
Ja fun fact tosta työviikon muuttumisesta 5 päiväseks:
Kyseisen lain (Laki 713/1965) esittelivät eduskunnalle herrat nimeltä Kekkonen (kepu) ja Tenhiälä (kepu).
Joten kertokaas kommarit lisää että miten se on nimenomaan teidän ansiota että Suomessa on 5 päiväinen työviikko? :)
I rest my case
60-70 lukujen taitteessa oli lastenpyörissä outo "pitkälesta" muoti
Joo mut lastenrattast oli paljon kätevämpiä ku nykyään koska niistä sai iisimmin pyörät irti js tehtyä mäkiauton!👍🏾
Nykynuorille selvennykseksi: Mäkiauto on sellai sähköautoakin edistyksellisempi ja ekologisempi kulkuneuvo.
Oiheistuotteena luunmurtumat.
Muistan kylllä ne lastenrattaat yksinkertaisimillaan oli vain lyöty "läjään" ne rattaat ja päälle joku pulkka jossa istuttiin ohjauskyvyttöminä :D
Ne rattikelkat oli kans upeita! Ja vähäks oltiin sit kateellisia niille joilla oli aidosta muovista valmistetut Stigat?
ei kellää ollu stigaa. paitsi jyrillä
Vähän vanhemmalla polvella (1950-luvulla syntyneet) oli näitä raskaamman oloisia vehkeitä
https://d2mpxrrcad19ou.cloudfront.net/item_images/391520/8558049_fullscreen.jpg
Tässä sulle
Tavoitteiden taustoja
Reilu ja inhimillinen työelämä
Työllisyys ja oikeudenmukaisuus puoltavat tupoa
Tavoitteena reilu ja inhimillinen työelämä
Tasa-arvoa tukevat tavoitteet
Edellinen tupo toi työllisyyttä ja ostovoimaa
Liittokierros vuosituhannen vaihteessa
Helatorstaikysymyksen historiaa
x
Helatorstaikysymyksen historiaa
Vuonna 1965 SAK ja STK solmivat työaikasopimuksen, jolloin Suomessa alkoi siirtyminen 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon eli lauantaista tuli yleisesti vapaapäivä. Samaisessa työaikasopimuksessa sovittiin kuitenkin, että jos viikolle sattuu arkipyhä, on sen viikon lauantai työpäivä.
Seuraavan kerran arkipyhäviikkojen työaika nousi esille UKK-sopimukseksi kutsutun tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä joulukuussa 1970. Jotta työviikko olisi mahdollisimman yhtenäinen, työmarkkinajärjestöt päättivät esittää piispainkokoukselle, että loppiainen, helatorstai ja toinen helluntaipäivä siirrettäisiin kiinteästi lauantaiksi. Muutos toteutettiinkin vuonna 1972.
Kirkollisissa piireissä arkipyhien siirtäminen lauantaipäiviksi herätti tyytymättömyyttä. Vuonna 1982 kirkolliskokous esittikin valtioneuvostolle loppiaisen ja helatorstain palauttamista vanhoille, yleiskirkollisille paikoilleen. Toinen helluntaipäivä eli helluntain valmistuspäivä esitettiin poistettavaksi kirkollisten juhlapäivien luettelosta. Arkipyhien siirtämistä takaisin keskelle viikkoa ei oltu käsitelty työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa eikä olemassa ollut esitystä siitä, miten arkipyhien siirtäminen vaikuttaisi eri palkansaajaryhmien työaikaan ja miten työajan lyhennys korvattaisiin ansioissa.
Vuoden 1985 keväällä hallitus käsitteli asiaa ja päätti esittää kirkkolain muuttamista kirkolliskokouksen ehdottamalla tavalla. Hallitus ei kuitenkaan ollut asiasta yksimielinen. Sosialidemokraattiset ministerit vaativat, että ennen eduskunnan päätöksen tekoa tulisi selvittää muutoksen vaikutukset työmarkkinoilla ja esittivät, että lakiesitys käsiteltäisiin lopullisesti vasta seuraavien työehtosopimusneuvottelujen jälkeen.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle oli lain voimaantulo jätetty auki ja auki se jäi eduskunnan päätöksessäkin. Marraskuussa 1985 eduskunta hyväksyi lakiesityksen ja siten paluun repaleiseen työviikkoon. Lakiesityksen käsittelyssä oli mielenkiintoista se, että kansanedustajilla, jotka eivät kuuluneet kirkkoon, ei ollut keskustelussa puheoikeutta.
Työmarkkinavaikeuksia peläten presidentti Mauno Koivisto päätti siirtää lain voimaantuloa viidellä vuodella vuodesta 1987 vuoden 1992 alkuun. Perusteluissaan hän sanoi olettaneensa, että hallituksessa käsiteltävät asiat on hyvin valmisteltu ja että eduskunta myös omalta osaltaan perehtyy asioihin ennen päätöksentekoa. Koivisto totesi myös, että "nyt on kiistatta käynyt selville, että kirkkolain 19 §:n muutoksella paitsi siirretään kirkollisia juhlapäiviä myös matkaansaatetaan monenlaisia muita vaikutuksia."
Kun lain voimaantulo läheni, oli lakimuutoksen vaikutuksista arkipyhien työaikajärjestelyihin sovittava työmarkkinajärjestöjen kesken. SAK:n lähtökohtana neuvotteluissa oli arkipyhien saaminen palkallisiksi vapaapäiviksi kaikille työntekijöille. Vuoden 1990/91 tupossa sovittiin, että vuoden 1990 lokakuun loppuun mennessä työmarkkinaosapuolet neuvottelevat ja sopivat arkipyhien siirtymisen vaikutuksista työaikajärjestelyihin. Keskusjärjestöt pyysivätkin silloista oikeusministeriön kansliapäällikkö Teuvo Kalliota selvittämään, olisiko asiasta mahdollista sopia. Marraskuun alussa Kallio teki ehdotuksensa, jonka työmarkkinajärjestöt 15.11.1990 hyväksyivät ja allekirjoittivat.
Kallion sovintoesityksen mukaan loppiaisen ja helatorstain siirtyessä vanhoille, kirkollisille paikoilleen loppiainen lyhentää palkansaajien työaikaa ansioita leikkaamatta, mutta helatorstai ei. Toisin sanoen helatorstain siirryttyä pysyvästi keskelle viikkoa on sen jälkeinen lauantai työpäivä tai se täytyy "tehdä sisään". Sopimus astui voimaan vuoden 1992 alusta.
Tilanne SAK:laisten liittojen sopimusaloilla
Työajan lyhennys helatorstain jälkeisen lauantain osalta on kuitenkin käytännössä hyvinkin kirjavaa. Jo ennen vuotta 1992 oli esimerkiksi graafisessa teollisuudessa sovittu helatorstain lyhentävän työaikaa ansioita alentamatta. Myös satamissa ja kauppamerenkulun merimiesten työaikaa lyhennettiin vastaavasti 90-luvun aikana. Kunta-alalla puolestaan ripoteltiin helatorstain työtunnit muille arkipyhäviikoille, jolloin helatorstaiviikon työaika kylläkin lyheni, mutta vuosityöaika ei.
Vuoden 2000 sopimuksiin saatiin liittokohtaisella työehtosopimuskierroksella joillekin aloille helatorstaiviikon lauantai vapaaksi. Liittokierros ja aiemmat sopimukset mukaan lukien helatorstai on lyhentänyt työaikaa esimerkiksi seuraavilla SAK:laisilla aloilla:
Jatkuu
kemianteollisuudessa lukuun ottamatta keskeytymätöntä vuorotyötä ja säännöllistä ilta- ja yötyötä,
Sähköliiton tietotekniikka-alalla,
paperiteollisuudessa päivätyössä ja keskeytyvissä työaikamuodoissa,
talotekniikka-alalla,
energia-alalla,
veturimiehillä ja rautatievirkailijoilla,
graafisessa teollisuudessa,
satamissa ja kauppamerenkulun merimiehillä ja
puhdistus- ja siivousalalla asian voi paikallisesti sopia.
SAK:n mielestä yksi tärkeä osa työelämän kehittämistä ovat myös sellaiset työajan uudelleenjärjestelyt, jotka mahdollistavat pidemmät yhtäjaksoiset vapaat. SAK esittääkin tupo-tavoitteissaan, että helatorstai olisi palkallinen vapaapäivä kaikille työntekijöille eikä vain osalle palkansaajista.
"Helatorstai pähkinänkuoressa"
1965
STK:n ja SAK:n työaikasopimus
5-päiväinen työviikko, arkipyhien jälkeinen lauantai on työpäivä
1972
arkipyhät siirrettiin kiinteästi lauantaihin
1982
kirkolliskokouksen esitys eduskunnalle arkipyhistä kirkolliselle paikalle
1985
eduskunta hyväksyi kirkkolain muutoksen
lain voimaantulon siirtäminen 5 vuodella
1992
arkipyhät siirtyivät kirkolliselle paikalleen
työmarkkinajärjestöjen sopimus: loppiainen lyhentää työaikaa, helatorstai e
Milloin tuli vapaat lauantait?
Vuonna 1965 SAK ja STK solmivat työaikasopimuksen, jolloin Suomessa alkoi siirtyminen 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon eli lauantaista tuli yleisesti vapaapäivä. Samaisessa työaikasopimuksessa sovittiin kuitenkin, että jos viikolle sattuu arkipyhä, on sen viikon lauantai työpäivä.
Mansikkajogurttikammo alkoi.
Muistan ainakin ne kolmio trip juomat (meniköhän oikein) ja purkkapakkauksissa oli punaisissa tarroissa jotain viisauksia joita teipattiin pyörän runkoon
Juu ja oliks ne kuution muotoset Tripin kilpailijat Marlin mehui? Muistaks viel Rymd jauhot jolla sai veden maistumaan jossain määrin hedelmäiseltä? :D
Joo se rymd oli hyvä jos ei ollut jääkaappia
Mökillä rymdia kiskottiin kesälomilla.
Vapauden tuulet olivat raikkaammillaan, mutta sitten äärioikea ja äärivasemmisto tukahduttivat sen.
Kommunistinen venäjä pysyi tiukan konservatiivisena.
Kyllä tuo äärioikeisto näyttäytyi lähinnä siitoimen sirkuksena, , sitävastoin taistolaiset ja muut kaltaisensa änkyrä vasemmistolaiset kouluttivat kansaa neuvostonöyräksi ,kyllä Kekkonen ja Neuvostoliitto pitivät tuosta huolen.
Verkkaisempaa ? Missäs olet tuolloin elänyt sillä täysin vääränlainen mielikuvasi on .
Tuli oikein vähän haikea olo,voisipa valita tuosta ajasta ja nykyisestä parhaat asiat.
Vallankumouksen lapset pettivät itsensä.
Miehillä oli hatut, nykyinen lippismuoti järkyttävää.
Tuosta ajasta olisi paljon tällepäivälle ammennettavaa ,kaikessa ei välttämättä ole menty parempaan suuntaan.
Liikenteessä tuli ruumiita paljon.
Avaukseen: LUONTOA EI VIELÄ OLLUT TUHOTTU ! Siinä suurin ero.
Myös ruoka oli kepulaisten DDT-koikeiluista huolimatta terveellistä
t. haans ( 60-luvun nuori )
Luontoa tuhottiin kovaa, mutta se ei ollut vielä tuhottu.
Aivan, 40 vuotta ja sen jälkeen finito ! Nyt alkaa olla tuhoajillakin kuumat oltavat, virus niittää rokotuksista huolimatta tai juuri siksi, kakareat ei opi enää lukemaan, mielenterveyshäiriöt kovassa kasvussa ... ja tosiaan, se luonto, täysin tuhottuna !
Lyijyä käytettiin surutta bensassa ja tupakkaa paloi, sitä myös mainostettiin TV:ssa ja lehdissä.
60 luku oli parasta nuoruusaikaa. Ihanaa aikaa, tanssittiin, laulettiin. Meillä oli korkea moraali, emme käyttäneet alkoholia tai tupakkaa, huumeista puhumattakaan, niistä ei vielä paljon tiedetty. Olimme kirkasotsaisia ja uskoimme olevamme rakastuneita.
Rahanarvoa muutettiin ja markoista otettiin pari nollaa pois.
Metsiä ja niittypeltoja oli lähellä asutusta.
Metsään pääsi poimimaan mustikoita ja niityltä poimimaan ruiskaunokkeja ja muita peltokukkia. Rikoölisuutta oli vähän.
Ei ollut huumeita eikä niihin liittyvää rikollisuutta. Ei ollut liikenneruuhkia. Kylässä käytiin paljon. Uimarannat siistejä.
Tuo kyläilykulttuuri oli todella mukavaa tuolloin. Muistan kun isä ja äiti sanoivat kotona, että
hei mennäänkö "heinosille" kylään illalla, joo kuorossa sanottiin, ei tarvinnut sopia siitä viikkoa aikaisemmin, eikä edes päivää aikasemmin, hypättiin autoon ja mentiin, soitettiin "heinosten" ovikelloa ja sieltä avattiin, hei me tultiin kylään sanottiin, voi kun mukavaa, keitetään kahvit, meillä on pullaakin. Olen näin aikuisena usein ihmetellyt, miksei edes soitettu kun lähdettiin kyläilemään, ehkä joskus soitettiin, mutta se ei ollut tapana. Oli kotona tai ei.
Jos ei "heinoset" olleet kotona, ei siitä ruvettu puhumaan kielteisesti, vaan sanottiin, "ei ne ollu kotona, mennään joku toinen kerta".
Nykyään ei tulisi kuuuloonkaan mennä johonkin noin vain "kyläilemään", ei edes kehtaa kysyä etukäteen, voiko tulla kylään, ei voi, siellä saataisiin paniikki päälle.
Siinähän häirittäisiin perheen yksityisyyttä, nettirauhaa, tai tv-iltaa.
Käykö kukaan enään perheenä kylässä nykyään? No käy, jonkun mökillä, jos on viinaa mukana ja siellä on sauna ja asiasta on sovittu paria viikkoa aikaisemmin.
Mutta mitä se sellainen sekoilukyläily on, ei ainakaan normaalia perinteistä kyläilyä, jota ei enää harrasteta.Kaikki haluaa olla rauhassa ja kyläily hoidetan somen kautta, ei ole normaalia sellainen.
Kivaa aikaa -60 luku. koulukin oli koulu, opettajat sai pidettyä kurin yllä. Ei ollut kännykkää eikä muutakaan paskaa.
Kyläkaupasta sai nallekarkkeja pennillä per kpl. Suffeli maksoi 20 penniä. Tikkari 5 penniä. Kinuski ja hopeatoffee 10 penniä kpl.
Ei mitään muuta. Eli, suomalaiset leffat mua varmaan kiinnostaa taas perjantaista lähtien. Ja kun sinne sais jäädäkkin.jo pysyvästi. Mä en todella jaksa olla enää täällä.
Oispa p.järvi yhtä samanlainen kuin tää. Se oli ennen, koivukujia myöten, keskustaa.
Ja mun aikana oli vielä vanhojakin liikkeitä.
Voiei, .
Nojaa.
Elämä oli verkkaisampaa. Käytiin todellakin kylässä tuosta vaan. Miehillä puvut päällä, naisilla leningit, autoissa ei tainnut olla turvavöitä vai oliko? Matalosta haettiin kunnon maitoa hinkillä.
Sukupuolia oli vain oikea määrä.
Pimperohommissa ei tarvinnut pelätä, kun e-pillerit tulivat saataville. Ennen roiskittiin lakanalle tai reisille.
Mä tähtäsin aina napaan, koska eihän sitä koskaan tiiä vaik sille ois keksiny jotain käyttöä, niin pysypähän ainakin jonku aikaa tallessa! :D
Nuoruudessani ei heiluttu viidakkoveitsien, huumeiden kanssa. raiskailtu ja ryöstelty, hakattu ihmisiä ,nosteltu Kelatukia koko elämän
Aikaa näköjään riittää viidakkoveitsien, aseiden, huumeiden kanssa heilumiseen, shoppailuun ja hengaamiseen niin kotimaan pullukoilla kuin ulkomaiden Kela-asiakkailla kaupungeissa. (toisten piikkiin).
Meitä lapsia kasvatettiin tekemään tuottavaa työtä.
Se kasvatti vahvaksi lapset..Opettajat olivat pelottavia sodankäyneitä auktoriteetti sotilaita, upseereja, vanhempia jämptejä rouvia.
Silloin kymmeniä vuosia sitten pikkupoikina autoimme mm.vanhuksia pilkkomalla heille puita,kantamalla ne liiteriin, nurmikonleikkuuta oli,kaupassakäyntiä,lastenhoitoa teininä(sisarusten),ulkovessojen tyhjennystä reikälapiolla,lumenluontia,saunanlämmitystä, korjauksia, metsätöitä, jne...
Kortteleiden kesken järjestimme myyjäisiä/kilpailuja katujen reunamilla,joista saimme rahaa muihin harrastuksiin.
Kesät olimme maatiloilla monenlaisissa töissä,joista päivän jälkeen menimme isolla porukalla aina saunaan,uimaan,sitten nukkumaan ja uni tulikin aina puhtaissa lakanoissa heti.Masennuksesta ei siihen aikaan ollut tietoakaan.
Sota-invalideja autoimme myös, joilta oli kädet ja jalat irti ja hermot riekaleina ja eivät päässeet sairaaalaan, kuten nykyään ulkomaiden sotilaskarkurit hotelleihin suomeen.Siinä oppi rahan ja työn arvon jo pienenä,kun mistään ei saanut ilmasta rahaa ja monenmuotoisia tukia laiskaksi, masentuneeksi oppimiseen elon tiellä.
Muistelen että silloin kiroiltiin paljon (enemmän kuin nykyään) toki se elämäkin oli karheampaa silloin
Lauantaina käytiin saunassa katottiin Peyton Placea ja sunnuntaina mentiin kylään johonkin.
Meillä oli arki-iltoina harrasteena lähteä perheenä katselemaan käveleen kaupungille näyteikkunoita, se oli halpaa huvia. Silloin vielä uskalsi kävellä iltaisinkin kaupungilla rauhassa.Perhearvot oli kunniassa.
Miehet näytti miehiltä puvut päällä, naiset mekoissaan. Samaa oli Hollywoodissa 50--60 luvulla, puvut miehillä ja hameet naisilla. Ja miehillä hattu päässä, nyt ei tiedä kadulla kumpi tulee vastaan, mies vai nainen.
Rock Hudson oli malli miehisyydelle miehissä.
Hyvää oli aika kultainen.
Kaikesta sai puhua ja käytettiin asioista niiden oikeita nimiä,ei ollut kiellettyjä sanoja eikä kirjoja ,mitä nyt jotkut vasemmiston risuparta radikaalit vahtivat ettei vaan kukaan ollut neuvostovastainen.
Telkusta katsottiin silmät tapilla mustaa oria, rin tintiniä, bonanzaa, me tammeloita, ”peiton paikkaa ” eli Peyton placea, lauantaitansseja, vai tulikohan noi tanssit -70-luvulla?
Vapuksi ja juhannukseksi perheessä ostettiin limukori, se oli aina kova juttu. Naapurit pyörähti kylään milloin sattui, aina kahvi ja pullat tarjottiin, kuulumiset vaihdettiin, meno oli rentoa. Lapsilla oli kavereita, pihalla ja ympäristössä keksittiin vaikka minkälaista menoo, hyvä et syömään maltettiin. Oioi, lämpöiset muistot on jääny!
Tupakkaa poltettiin jokapaikassa.