Kuten tältäkin palstalta näkee on teisteillä koko ajan käynnissä armoton tieteenvastainen kampanja. Mutta miksi he vihaavat tiedettä?
Tietysti siksi että tiede on osoittanut kerta toisensa jälkeen teistit pelkiksi paatuneiksi mytomaaneiksi jotka ovat totaalisen kyvyttömiä puhumaan totta yksinkertaisimmistakaan asiasta.
Tietysti siksi että tiede on osoittanut kerta toisensa jälkeen teistit pelkiksi paatuneiksi mytomaaneiksi jotka ovat totaalisen kyvyttömiä puhumaan totta yksinkertaisimmistakaan asiasta.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ihmistekoista soopaa
Pahin esimerkki ihmistekoisesta soopasta on kaikki uskonnot.
Kun uskovaiset paasaavat siitä, että "ihminen on erehtyväinen", niin he eivät laske itseään noihin erehtyväisiin, vaan ainoastaan heidät, jotka ovat uskovaisen kanssa eri mieltä.
Uskovaisen päähän ei mahdu se, että ehkä hän on ymmärtänyt kaiken uskontoon liittyvän ihan päin p**että.
Uskonto ei anna mitään eväitä tieteen ymmärtämiseen, päinvastoin.
Uskovaisuus saa ihmisen pitämään omia uskonnollisia uskomuksiaan totena ja tekee hänestä kyvyttömän erottamaan niitä tosiasioista.
Jos tarkoitat teisteillä uskovia kategorisesti, niin väitteesi on höttöisellä pohjalla. Tieteen suhteen suoranaista vihamielisyyttä taitaa löytyä vain ääriryhmistä, joiden Raamatun tulkinta ei mahdollista luonnontieteitä. Maltillisemmat kristityt kykenevät selittämään itselleen ristiriidat ja hyväksyvät sen, ettei Raamattu ole luonnontieteiden oppikirja. Ortodokseille Jumala ja Jumalan valtakunta on mysteeri, jota ei pidäkään pyrkiä järjellä käsittämään.
Itselläni on herätyskristillinen tausta, mutta harastin jo nuorena tähtitiedettä, joskin varsin populaarilla tasolla. Minulle maailmankaikkeuden ikä on uskovanakin ollut miljardeja vuosia.
Myöhemmin harrastukseni laajeni luonnontieteisiin yleensä ja sen myötä alkoi älyllinen ristiriita herätyskristillisyyden oppeihin kasvaa, varsinkin kun osa tuttavapiiristäni "radikalisoitui" kreationismin suuntaan.
Jossain vaiheessa usko sitten vaan loppui. Olin vuosikausia tiukan linjan kristitty, mutta en silti ikinä halveksinut tiedettä. Vieläkin löytyy kristittyjä tutkijoita, jotka minulle käsittämättömällä tavalla osaavat luovia uskonnon ja tieteen välillä. Ei K. V. Laurikainen jäänyt viimieseksi.
Paremminkin vaikuttaa että uskosi oli höttöisellä pohjalla kunnes lopetit itsellesi valehtelun ja luovuit uskostasi kokonaan.
Rationaalisesti ajatellen usko on aina höttöisellä pohjalla, mutta ihminen voi silti kokea olevansa uskossaan täysin oikeassa ja täysin rehellinen. Otat jyrkkää kantaa asiaan, jota et tunne.
Psykologian kannalta uskoontulo on samanlainen prosessi, joka tapahtui niillä porvarikotien nuorilla -60 ja -70 luvuilla, jotka kokivat "kommunistisen herätyksen." Yhtymäkohtia on paljon, eikä idoologinen varmuus ja mustavalkoinen ajattelu ole niistä vähäisimpiä.
Tämän lahkot saavat aikaan, sitten erotaan kun kyllästyttää
PsYkologialla ei ole mitään tekemistä uskon kanssa!
Psykologialla on paljonkin tekemistä uskon kanssa.
Muistaakseni kun tutkittiin ateististen professorien osuutta yliopistoissa, niin psykologian professoreilla ateismi oli kaikista yleisintä.
Jo 1500 luvulla Spinoza pohti kumpi voittaa Rationaalinen Totuus vai Uskon Totuus.
Ne ovat vain kaksi totuuden Kahdeksasta päämuodosta eikä mitään ristiriitaa tarvitse olla tai huomioida.
1 Platina = Filosofia ja nykytiede
2 timantti = Intian uskonnot
3 kulta = juutalaisuus
4 hopea = Islam
5 pronssi = kristinusko
6 rauta = avesta ja kiina sekä 10 muuta
7 savi = Egypti ja 10 jokilaaksoa
8 kivi = ateismi, teismi, naturalismi
Tämä luettelo päätotuuksista ja niiden aste-eroista perustuu erääseen Gnostilaiseen tekstiin. Mutta muuntelin melko paljon.
Rationaalinen Totuus voittanee uskon totuuden puhtaudessa ja luomisvoimassa. Uskon Totuus on keskinkertaisten ihmisten toivoa päästä ylemmäksi asemastaan kuin mihin edellytykset todella ovat. Älyköt ja luojat ovat rationaalisia.
Pitää olla toivoa myös heikkolahjaisilla ja keskinkertaisilla. He ei kuitenkaan voi voittaa todellista lahjakkuutta.
Itse asiassa Spinoza taisi elää vasta 1600 luvulla, mutta kirjassaan mainitsi jo aiemmin olleesta Rationaalisen ja uskon totuuden välisestä kamppailusta mikäli oikein muistan.
Keskity sinäkin ja muut vain Raamattuun!
Tiede vain valehtelee. Ainoa totuus löytyy Raamatusta.
Tiede on tapa tutkia ei siis mikään persoona joka voi valehdella :D
Mitä jos palaisit kun olet onnistuneesti suorittanut peruskoulun.
Tieteellä ei ole varaa valehteluun, teorioihin kyllä!
Tiede valehtelee. Hyönteisillä ON neljä jalkaa, kuten III Mooseksen kirja kertoo. Biologien puheet Hexapoda alajaksosta ovat Saatanan eksytystä ja Baabelin kotkotuksia.
Raamattu valehtelee.
Ainoa tie totuuteen on tiede.
Uskontoja käytetään vallankäytön välineenä ja manipulointiin, tarkoitus on hallita ja alistaa ihmisiä. Jatkuvasti hoetaan fraasia, jos uskot muinaisten huru-ukkojen kirjoituksiin pääset kuoltuasi paratiisiin, mikäli kieltäydyt uskomasta joudut kuoltuasi ikuiseen tulipätsiin. Työnantajilla olisi melkolailla helppoa säästää palkkakuluissa jos heillä olisi oikeus sanoa, teeppä nyt ahkerasti duunia niin maksan nyt osan ja lopunpalkan saat kuoltuasi. Uskonnovapaus kuuluu perusoikeuksiin kuten hautarauha, kiihkoilijat perustelevat vallankäyttöään vailla laillisia perusteita.
Tieteen päämäärä on totuus.
Koska teistit rakastavat valhetta he tietenkin vihaavat tiedettä.
Kriittistä realismia edustava filosofi Ilkka Niiniluoto kirjoitti tieteen pyrkivän totuuden kaltaisuuteen. Filosofisia lillukanvarsia tai ei, niin tieteessä ei absoluuttista totuutta tunneta, eikä tiede tutkijoidenkaan mukaan kykene kuvaamaan maailmaa tädellisesti. Se on kuitenkin ylivoimaisesti paras metodi, minkä ihmiskunta on keksinyt pyrkiessään totuuuden kaltaiseen maailmankuvaan.
Ex. teisti, nykyateisti.
Kun mennään lillukanvarsiin, niin en kirjoittanut mitään absoluuttisesta totuudesta, vaan nimen omaan pyrkimyksestä kohti totuutta. Päämäärä on totuus, mutta se miten lähelle sitä päästään on toinen kysymys ja oikeastaan ikuisesti vastaamaton, koska vasta uusi tieto kertoo meille sen miten uuden löydetyn tiedon osalta olimme vielä äsken etäämpänä totuudesta.
Eräs suomalainen tieteenfilosofi sanoi kerran (tai ehkä useamminkin), että uskonto on aina joutunut perääntymään tieteen edessä.
Ja sehän uskiksia ärsyttää, yrittävät epätoivoisesti taistella tuulimyllyjä vastaan. Tuhoontuomittua toimintaa...
Uskonto joka ei joudu minkäänlaiselle törmäyskurssille tieteen kanssa pelkistyy moraalifilosofiaksi.
Kreationistit seisovat suljetun rautatieaseman laiturilla junaa odottamassa. Valitettavasti vain kiskotkin on jo purettu pois.
Eihän uskonnon pitäisi ollakaan muuta kuin moraalifilosofiaa, mutta siinäkin se on aika huonoa.
Sinä odotat matojen seuraan pääsyä!
Itse asiassa olen toivonut että tuhkani siroteltaisiin mereen. Sitten aikanaan.