Olen entinen alkoholisti ja huorin tekijä. Nyt vaivaa entiset teot ja huonomaineinen menneisyys. Miten päästä häpeästä eroon vai tuleeko sen kanssa vain oppia elämään?
Miten päästä eroon häpeästä?
Anonyymi-ap
40480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Mitä hyödyt häpeästä. Se vaikuttaa siihen mihin kykenet tässä tänään. Menneitä ei voi muuttaa jälkeenpäin. Kyse on siitä miten aivosi sen kokevat, kyse on siis omasta ajattelutavastasi.
Jokaisella on menneisyys. Toisilla helpompi hyväksyä itsensä ja toisilla vähempi. Kuitenkin menneisyyteen vaikuttaa myös elinpiirisi, vaikka valitsisit asioita itse, joku saattoi sinun ajattelutapaasi muuttaa niin, että teit huonoja valintoja. Se ei silti välttämättä ole kenenkään vika. On turha syyllistää muita omista teoista, jokaisella oma elämä. Elämässä on paljon opittavaa ja asian voi nähdä niinkin.
Lightning
Äkkiä baariin ja liha jakoon ja kiertoon.
No Shame !
Onko lihasi niin heikko että ratkeat juomaan ehtoollisella jos siellä tarjotaan ruokalusikallinen viiniä ?
Lihasi tarvitsee vahvistua uskossa eikä helluntaihengessä mahukatteja.
Katsotko enää naisia kokouksessa himoiten ?
Pastorisisi voi vapauttaa sinut tästä.
Ei tee mieli juopotella eikä harrastaa seksiä. Se on taakse jäänyttä elämää.
Tuesitkö että pastoreiden yleismmät synnit ovat juopottelu js huorinteko.
Jos et usko niin kysy heiltä itseltään.
Minnuupa tekkee mieli ja halukin on.
Kyllä jos joku isorintainen pastori nimeltä Birgitta tulisi kadulla teelusikallista ehtoollisvinettoa traktaattina tarjoamaan, niin pohjanmaan kautta.
Sitten tilattaisiin taxi ja alkon kautta muutama pullo lisää ja harrastaamaan esiaviollista haureutta vaikka kuin.
Kyyllä ja yhtään ei jälkikäteenkään hävettäisi.
Ryyppäähän sinä- sitä hapatetta ja jeesustele, mitä jeesustelet- tottelematta Sanaa.
Sana antaa uskoville toimintaan ja elämään ohjeet. Se koskee SINUA- ei sitä veljeä - että ikäänkuin alat lusikoimaan opetustasi- lihan käsivarrella- tajuatko ollenkaan?
Sana sanoo sinulle, että jos joku on uskovaisuudessa haaste- sinun itsesi pitää ottaa siitä vaari ja tehdä sen veljesi haasteen edessä oikein, EIKÄ ALKAA LIHALLISESTI etsimään lusikkalaatikkoasi.
Siis- teet itse syntiä- kun kehuta hapatettasi ehtoollisella ja poljet veljeäsi asian tiimoilta.
Olet fariseus- uskonnollinen pelle.
Herran pöydän aterialla- ota vaariksi asia, älä pelleile, syöt siinä tuomioksesi.
Älä ruuan tähden turmele Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta sille ihmiselle, joka syö tuntoansa loukaten, se on pahaa. Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee. Pidä sinä itselläsi Jumalan edessä se usko, mikä sinulla on. Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän oikeaksi havaitsee; mutta joka epäröi ja kuitenkin syö, on tuomittu, koska se ei tapahdu uskosta; sillä kaikki, mikä ei ole uskosta, on syntiä.
(Rom 14:20-23)
Ainut parannusteko on sinulle, että kun menet ryyppäämään ja kehumaan hapanta viiniä- jätä menemättä- ja käy pyytämässä anteeksi. Et ole täyttänyt muutoin Kristuksen rakkauden lakia.
Lopetat kaikenlaiset uskonto horinat. Autat sillä itseäsi ja et ole kanssaihmisille niin rasittava.
Käy sielunhoidossa tai ripittäydy pastorille joka julistaa syntisi anteeksi annetuksi
Mikä oikeus papilla on julistaa synnit anteeksiannetuiksi?
Kantakaatte toistenne kuormia.
Ajatellaan että on kaksi ryhmää. Toinen ei tee huorin vaa kohtelee naisia hyvin ja etsii tositarkoituksella kumppania.
Toinen ryhmä tekee huorin ja paneskelee kymmeniä ja kymmeniä naisia levittäen pahaa ympärilleen.
Molemmat kääntyvät uskoon. Onko sun mielestä oikein jos myös jälkimmäinen pääsisi taivaaseen vaikka hän sai enemmän seksiä kuin mitä ensimmäinen joka ei ehkä saanut yhään tai sai vain muutaman kerran?
Tästä tulee mieleen kaksikin Raamatun kohtaa jopa minulle. Toisessa kerrottiin miehestä joka sai anteeksi pienen velan ja miehestä, joka sai anteeksi suuren velan.
Toisessa kerrottiin työnjohtajasta, joka maksoi viimeisellä tunnilla töihin tulleelle saman palkan kuin koko päivän töissä olleelle.
Jumala ottaa pois häpeäsi aikanaan. Mitä enemmän kadut ja häpeät Pyhässä Hengessä, sitä kiitollisempana ja tarvitsevana Kristuksen hankkimassa ansiottomassa armossa kohdallasi saat elää.
Lakkaa vertaamasta itseäsi muihin, kaikilla on häpeänsä, toiset eivät vaan ikinä sitä näe.
Jumalan silmissä olet puhdas ja kaunis Jeesuksen Kristuksen takia ja Hänessä.
Ei sitten muuta kuin korkki auki ja huoraamaan.
Ajattelepa sitä, että monet kertovat avoimesti menneisyydestään todistaessaan seurakunnassa uskoontulostaan. Häpeä ei sitä estä.
Tapoin kolme ihmistä ja möin huumeita.
Olen kriminaali luonteeltani.
Pääseekö helluntaiseurakuntaan jäseneksi jos lupaan olla enää tappamatta lisää ?
Janne Nacci Tranberg.
alakerta odottaa ei voi mitään anteeksi antoa on turhaa toivoa
Seurakuntakirjoihin, ei kannata ulkoisesti turvautua. Kyse on iankaikkisesta elämästä ja siinä on Elämänkirja avain asemassa.
Siihen ei kirjata muotouskontojen jäseniä.
Ei-helluntailainen kommentti:
Ehkä voit lohduttautua sillä ajatuksella, 1) etteivät kaikki vastaantulijat ole olleet kärpäsenä katossa, katselemassa mitä teit aikaisemmin, 2) monet synneistäsi ovat olleet paljon muidenkin harrastamia, inhimillisiä, niin että vertaiset ymmärtävät mistä oli kyse, ja 3) Jumala voi vaikuttaa sen, että muut ympärilläsi eivät muistele näitä menneisyyden asioita, tai pääset parempiin porukoihin.
Kaikki oma paha unohtuu kyllä kun alat tutkiskella Raamattua ja tulet siihen uskoon, jossa herjaat muita uskovia. Siinä ei omat pahat teot enää paljon muistu mieleen kun herja lentää kuin spitaalisen huuli.
häpellä hallitaan ihmistä ja uskonnot on osa tätä häpekulttuuria. häpeä loppuu kun ei ole uskonnossa ja muissa ihmisissä kiinni ja sitähän ei haluta koska ihminen voi paremmin ja mielisairaudet loppuisivat.
Itselläni ollut aikoinaan sama ongelma kuin aloittajalla. Alkoholismi, syntielämä, häpeä.
Kun halusin luopua tuosta syntielämästäni, hylätä kaiken, alkoholismin, synnin, tiesin, ettei minusta omin voimin siihen ole. Tämän olin jo oppinut tuhansien "parannuksentekojeni" kautta, jotka mitkään eivät kauaa pitäneet, vaikka aikomus oli hyvä.
Olin epätoivoinen. Yritin useita kertoja itsemurhaa, uskoin olevani Jumalan hylkäämä, kadotettu. Ehkä jossain mielessä olinkin. Mutta toisaalta, Jumala myös varjeli kärsivää sieluani: "Kuolemalle Hän ei minua antanut."
Ei siinä muu auttanut, kuin jälleen uusi pyrkimys parannukseen. Menin polvilleni sänkyni viereen ja rukoilin Jeesusta pelastamaan.
Sain rauhan. Tuli semmoinen höntti, hyvä olo. Epäuskokin siinä kyllä väijyili lähellä, paholaisen ääni, että ei kuule tuo sun uskoontulosi kauaa kestä.
Heti alkoivat kiusaukset: tuli kaksi puhelinsoittoa kavereilta. Vastasin kieltävästi. Päätin vain pitää Jeesuksesta kiinni, "vaikka mikä olisi!"
No, jos häpeää oli ollutkin, niin nyt sentään vaikutti siltä, että olin päässyt vanhasta eroon. En kokenut kovin ahdistavaa häpeää. Halusin unohtaa, mutta samalla muistaa, jotten enää palaisi maailmaan.
Edelleen tulee mieleen monia asioita, joita kadun ja häpeän, mutta menneisyydelle ei voi mitään. On vain tämä hetki ja tulevaisuus. Haluan elää loppuelämäni paremmin, tarkkailla kaikkea tekemistäni ja rukoilla Jeesusta vaikuttamaan minussa parannusta sekä evankeliumia.
Psalmi 118: 1-29
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Ps.+118:1&rnd=1708770891049 :
10 Kaikki pakanat piirittivät minua-Herran nimessä minä lyön heidät maahan.
11 He piirittivät minua joka taholta-Herran nimessä minä lyön heidät maahan.
12 Niinkuin mehiläiset he minua piirittivät-he sammuvat kuin tuli orjantappuroissa. Herran nimessä minä lyön heidät maahan.
13 Sinä sysäsit minua kovasti, että kaatuisin, mutta Herra auttoi minua.
14 Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hän tuli minulle pelastajaksi.
15 Riemun ja pelastuksen huuto kuuluu vanhurskaitten majoissa: Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja.
16 Herran oikea käsi korottaa, Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja.
17 En minä kuole, vaan elän ja julistan Herran töitä.
18 Herra minua kyllä kuritti, mutta kuolemalle hän ei minua antanut.
19 Avatkaa minulle vanhurskauden portit, käydäkseni niistä sisälle kiittämään Herraa.
20 Tämä on Herran portti: vanhurskaat käyvät siitä sisälle.
21 Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastajaksi.
22 Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.
23 Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme.
24 Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.
*
>>>Sain rauhan. Tuli semmoinen höntti, hyvä olo. Epäuskokin siinä kyllä väijyili lähellä, paholaisen ääni, että ei kuule tuo sun uskoontulosi kauaa kestä.<<<
Eikö vihollinen sanonut, että tulit uskoon aivan liian helposti ja ettei siihen uskoon niin helposti voi tulla? Johdatin kerran erään kuolevan vanhuksen sisälle Pelastukseen. Sielunvihollinen otti minut puhutteluun heti välittömästi ja sanoi niin kuin edellä kerron.
Tässä tämä tapaus:
"EI SITÄ NIIN HELPOLLA PELASTUTA!
Vai pelastutaanko?
Sain kerran kuulla syöpää sairastavasta vanhuksesta. Hän oli sairaalassa kuolinvuoteellaan ja oli jo yli 80 -vuotias. Olin aikaisemmin muutamia kertoja tavannut häntä hänen kodissaan jolloin olin todistanut hänelle Jeesuksesta ja tarjonnut hänelle Jeesusta Kristusta Pelastajaksi. Hän ei kuitenkaan ollut katsonut vielä olevansa valmis uskon ratkaisuun.
Tunsin selvästi hengessäni, että minun tulee mennä puhuttelemaan häntä sairaalassa ja johdattaa hänet sisälle pelastukseen. En voisi jättää sitä kenenkään toisen varaan. Se olisi minun tehtävä. Jostakin kummasta syystä en kuitenkaan päässyt lähtemään sairaalaan häntä tapaamaan. Kuukausia kului. Kului puoli vuotta.
Ajattelin nyt, että on jo aivan liian myöhäistä. Vanhus on jo niin huonossa kunnossa, että hän ei ole enää edes tajuissaan. Silloin saimme puhelinsoiton. Vanhuksen tytär soitti meille ja kertoi äidin tilasta. Äiti oli tajuissaan ja oli puhellut heidän kanssaan edellisenä päivänä. Äidillä oli suuri kuoleman pelko. Ymmärsin heti, että nyt minun täytyy mennä sairaalaan häntä tapaamaan. Nyt hän on valmis ottamaan vastaan pelastus Jeesuksessa Kristuksessa. Olisi vieläpä kiire koska hänellä on hyvin vähän aikaa jäljellä.
Seuraavana päivänä ajoin hänen puolisonsa luokse. Naisen puoliso mukana ajoin sitten sairaalaan. Varmistin näin, että varmasti pääsisin tapaamaan potilasta.
Tultuamme hänen huoneensa oven eteen, ovi aukeni ja huoneesta tuli ulos sairaanhoitaja. Eräs huoneessa oleva omainen kertoi, että hän oli käynyt antamassa potilaalle Morfiinia, ja että sitä pitää antaa muutamien tuntien välein koska potilaalla on kovia tuskia.
Käännyin potilaan puoleen. Kysyin häneltä muistaako ja tunteeko hän minut. Nainen tunsi minut ja puhutteli minua etunimeltä. Hän jopa ilahtui nähdessään minut. Keskustelimme muutamin sanoin hänen yleisestä voinnistaan ja sairaudestaan. Kysyin sitten häneltä, että muistaako hän kuinka minä olen puhunut hänelle Jeesuksesta Kristuksesta. Hän sanoi, että hän muistaa sen hyvin. Kerroin hänelle, että Jeesus on täällä tässä huoneessa ja tahtoo pelastaa hänet.
Esittelin kuolevalle potilaalle evankeliumin niin yksinkertaisesti kuin vain osasin. Luin hänelle Raamatusta edeltä valitsemiani jakeita. Puhuin lyhyesti näistä jakeista. Sitten kysyin jos potilas tahtoo nyt ottaa Jeesuksen vastaan Herrakseen ja Vapahtajakseen ja saada kaikki synnit anteeksi Jeesukselta Kristukselta. Potilas sanoi, että hän onkin siirtänyt ratkaisua jo ihan tarpeeksi kauan, ja että NYT hän on valmis ottamaan Jeesuksen vastaan. Varmistin vielä, että hän on ymmärtänyt mistä tässä on kysymys. Hän ymmärsi, että kysymyksessä on ikuisuusasiat ja usko Jeesukseen Kristukseen.
Rukoilin naisen kuullen syntisen rukouksen. Kysyin, että onko tämä sitä, mitä sinä tahdot sanoa Jeesukselle Kristukselle. Hän totesi, että juuri sitä hän tahtoo. Rukoilin hänen kanssaan tuon syntisen rukouksen. Siinä hän tunnusti syntisyytensä ja pyysi Jeesukselta Kristukselta synnit anteeksi. Sitten hän otti Jeesuksen vastaan Herrakseen ja Vapahtajakseen. Julistin hänelle synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja maahan vuotaneessa sovintoveressä. Hän ilahtui ja vapautui kuoleman pelosta.
Puhelimme vielä muutaman minuutin ajan. Sitten siunasin häntä Herran siunauksella. Siunauksen jälkeen pyysin Jeesusta poistamaan Maijan (muutettu nimi) tuskat niin, ettei hänen enää tarvitsisi kärsiä tuskia eikä hän tarvitsisi Morfiinia. Sitten lähdin sairaalasta.
jatkuu ...
Kun tulin sairaalan eteisaulaan, valtavan suuri masennus iski päälle. Saatana tuli rinnalleni ja puhui ajatuksiini:
"Mikä sinä oikein luulet olevasi? Älä edes kuvittele, että Maija tuli uskoon ja pelastui. Ei sitä tulla uskoon ja pelastuta noin helposti. Hän on kuoleva potilas, eikä hän enää kyennyt ymmärtämään mitä sinä hänelle puhuit. Sitä paitsi sinä luit hänelle aivan liian paljon Raamattua. Ei kuolevalle potilaalle saa lukea Raamattua. Ei hän enää jaksanut kuunnella ja ottaa vastaan ja ymmärtää sellaista. Sinä et osannut johdattaa häntä sisälle pelastukseen. Teit aivan liian paljon virheitä. Ei hän pelastunut."
Huokasin murheellisena Jeesuksen puoleen: "Herra Jeesus! Onko todella niin, että minä en osannutkaan johdattaa Maijaa sisälle pelastukseen? Voiko se todellakin olla niin, että minun vajavuuksieni ja virheitteni tähden hän ei pelastunutkaan?"
Koin ihan selvästi kuinka Pyhä Henki loukkaantui siihen, että minä olin ikään kuin kyseenalaistanut Hänen pelastustekojaan. Hän vastasi minulle: "Sinä olet tehnyt oman osuutesi. Minä huolehdin omasta osuudestani. SITÄ EI SINUN TARVITSE TEHDÄ!"
Tämä Herran vastaus vapautti minut. Ymmärsin, että niin on kuin Herra sanoi. Minä olin tehnyt oman osuuteni, ja Herra Jeesus oli tehnyt oman osuutensa. Minä en voi tehdä Jeesuksen osuutta ihmisen pelastuksessa, eikä minun tarvitsekaan tehdä sitä. Vastaan vain omasta osuudestani. Minun tehtäväni oli kertoa pelastuksesta Jeesuksessa Kristuksessa ja tarjota Maijalle Jeesusta Pelastajaksi. Jeesuksen tehtävä oli pelastaa Maija. Ymmärsin, että kuoleva Maija oli pelastunut. Jeesus oli ollut mukana ja pelastanut hänet.
Kolme vuorokautta myöhemmin saimme puhelinsoiton. Maija oli päässyt kotiin Herran luokse. Soittaja kertoi myös, että käyntini jälkeen Maija oli muuttunut, hänellä ei enää ollut kuoleman pelkoa, eikä hän enää tarvinnut Morfiinia, tuskat olivat loppuneet käyntiini. Pyhän Hengen ajoitus on täsmällistä."
https://www.jumala-kanssamme.se/439624466/439626267
Mvh J - K
Tuo vaatii todella paljon, että on alko tausta ja pystyy olemaan erossa siitä ns kaveripiiristä.
Suurin osa repsahtamisista tulee juuri kaveripiireistä.
Mahtava todistus.
älä ajattele mennyttä sitä ei saa takaisin katse uuteen tulevaan ja tsemppiä
Kun tauti on paha, lääkkeet täytyy olla sen mukaiset.
Ja tässä tapauksessa tauti on niin paha, ettei siihen
voi edes ajatella määrättävän muuta lääkettä kuin
Jumalan Sanaa. Ja alottaja tietää, että Jumalan Sana
on elävä Sana. Elävä Sana vaikuttaa, saa aikaan jotakin.
Minun kohdallani Sana sai aikaan ennenkuulumattoman
siunauksen. En usko. että olen erilainen kuin joku toinen
ihminen. En ole parempi kuin alottaja. Samasta materiaalista
me kaikki olemme.
"Maasta olet sinä tullut ja maaksi ...."
"Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä:
hyppysellinen savea olen minäkin."
"kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet;
ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään."
Mutta kun Jumala saa astua kuvioihin mukaan, Hän luo meidät
uudeksi ihmiseksi, uudeksi luomukseksi ja kaikki muuttuu.
Silloin olemme Jumalasta, emme tästä maailmasta, vaan Jumalasta.
Jumalasta tulee meihin uusi elämä mutta myös
TÄYDELLINEN SYNTIEN ANTEEKSI ANTAMINEN JA SAAMINEN.
Mitä täydellinen sovitus ja anteeksi antaminen merkitsee?
https://www.jumala-kanssamme.se/439636059/450690088
https://www.jumala-kanssamme.se/439624466/453003848
https://www.jumala-kanssamme.se/439636059/439637168
Mvh J - K
Häpeästä pääsee eroon luottamalla Jumalan armoon. Moni jättää "syntisäkkinsä" Jeesuksen ristin juurelle, mutta palaa sen sieltä hakemaan. Ei vanha likapyykki penkomalla paremmalta haise. Ihmisiltä, joita on ehkä loukannut, voi toki pyytää anteeksi - mikäli se on mahdollista. Kristinuskon ydin on kuitenkin siinä, että uskoo Jeesuksen sanat: se on täytetty! Jumalan armo peittää sinun - ja minunkin - syntien paljouden. Siihen et voi mitään häpeällä lisätä. Vapauteen Kristus vapautti meidät.
Mitä tuo ”se on täytetty” sitten tarkoittaa? Jos lukee sen kirjaimellisesti, niin mikä ”se”? Tehtävä?
Joskin ei se häpeä aina tule omasta takaa.
Hyvin helposti sitä uskovaa lyödään sieltä jos täältä ja puukkoa selkään, että et Jumalan ja Mooseksen lakia täytä etkä mikään vapaa ole yhtään mistään.
Ei tarvitse kovin paljon ympärilleen vilkuilla kun sitä tapahtuu.
Se onkin se jännä juttu, se hullutus Jumalan, että joilla ei häpeää ja synnintuntoa ole, voisivat muka selvitä tuomiolla omassa varassaan. Sanahan opettaa selvästi, että KAIKKI ovat syntiä tehnet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, mutta...
Siis esim. ei se Jumalan edessä ole parempi, joka on vain kerran rikkonut kuin se, joka on useasti rikkonut saman. Pyhän Hengen aikaansaama katumus ja tunnustaminen sen ratkaisee, ottaako Armon vastaan vai ei.
Kumpi rakastaa enemmän Jeesusta?
Kumman on helpompi turvautua Jeesuksen ansioon puolestamme?
On myös syytä muistaa, että ihmistä voi pettää näissäkin asioissa, mutta ei Jumalaa.
Perisynnin (= syntiinlankeemus) takia kaikki ihmiset tekevät syntiä, eivätkä ole/(tule itsessään ) synnittömiä koskaan.
Rakkaus Jumalaan on se, että me pidämme hänen käskynsä. Se rakastaa eniten Jumalaa, joka pitää parhaiten hänen käskynsä. Joka tekee paljon syntiä, rakastaa vain vähän, jos ollenkaan.
Sehän on tavallaan aivan oikein, että tuntee häpeää synneistään, sillä tällainen todistaa synnintunnosta. Muistuttaa pahasta ja pitää uskovan varpaillaan, että varmasti pysyy kaukana kaikista paholaisen juonista.
Häpeän tunne synneistään ei tarkoita, etteikö henkilö olisi pelastunut ja Jumalalle kelpaava, vaan kertoo oikeasta mielenlaadusta syntiin nähden.
Kun katselee jumalattomia noin yleensä ja sitä riettainta osaa siitä, niin jonkinlainen, etäinen "myötähäpeän" tunne voi syntyä. Sitä miettii, että jos tuokin tulisi uskoon, niin mitä mahtaisi itsestään ajatella.
Viimeistään Viimeisellä tuomiolla jokainen meistä kyllä häpeää ja katuu syntejään, tosin kaikkien kohdalla se ei pelastuksen näkökulmasta enää hyödytä.
Nuo häpeät, katumukset ja mahd. parannuksen mielet pitää käydä läpi tämän elämän aikana.
Jumalaton kerskaa ylpeänä synnistään: miten on humalassa kekkuroinut ja huorannut ja pahaa tehnyt.
Parasta on, että jatkat entistä elämääsi, jos se tuntuu paremmalta.
T.Bertil Perversson.
saatana eli helluntaialaiset haluavat häpäistä!
Me kaikki olemme Ristiltä katsottuna samassa asemassa!
Me kaikki oltiin Ristin juurella ja huusimme RISTIINNAULITSE!
Olemme kaikki syyllisiä Jumalan Pojan Murhaan!
Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki.
1. Johanneksen kirje 3:19-20 FB38
https://bible.com/bible/365/1jn.3.19-20.FB38