Miksi suomalaiset haluaat uskoa persujen vaöjeita?
Uusi selvitys: Työn perässä muuttaneiden työllisyys ei romahda, kuten PS on väittänyt
Vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet keskimäärin maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.
Uusi selvitys: Työn perässä muuttaneiden työllisyys ei romahda, kuten PS on väittänyt
Vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet keskimäärin maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aina kun persun huulet liikuvat, hän valehtelee. Näyttäkää minulle yksikin persu joka puhuu totta, niin minä näytän teille lentävän lehmän.
Persuilla nyt vain pitää olla joku ryhmä jota vihata.
Moni maahanmuuttanut duunari elättää monta Kelan listoilla roikkuvaa persua.
Työn perässä muuttaneiden työllisyys ei romahda, kuten PS on väittänyt
Vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet keskimäärin maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.
Närpiössä Pohjanmaalla vihannestiloilla työskentelee paljon ulkomailta muuttaneita työntekijöitä.
Närpiössä Pohjanmaalla vihannestiloilla työskentelee paljon ulkomailta muuttaneita työntekijöitä.
TYÖN perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttaneiden työllisyys laskee ensimmäisten vuosien jälkeen mutta pysyy yhtä suurena kuin kantaväestön työllisyys.
Vielä kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeenkin työluvalla Suomeen muuttaneet keskimäärin maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja.
Asia selviää työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä selvityksestä. Sen ovat tehneet Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Sarvimäki sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkijat Hanna Pesola ja Tuomo Virkola.
Selvityksessä tutkijat ovat ensi kertaa yhdistelleet Tilastokeskuksen ja Maahanmuuttoviraston aineistoja.
TYÖPERÄISEN maahanmuuton hyödyllisyys on ollut viime vuosina poliittisen väittelyn kohteena.
Nykyinen hallituspuolue perussuomalaiset on arvioinut oman ajatuspajansa selvityksiin vedoten, että työn perässä EU:n ulkopuolelta tulleiden työllisyys romahtaa nopeasti ja he päätyvät tyypillisesti elämään tukien varassa. Tutkijoiden selvityksen perusteella näin ei ole.
Parhaiten työmarkkinoilla menestyvät erityisasiantuntijan työluvalla Suomeen muuttaneet. Heitä on pieni osa kaikista työn perässä Suomeen muuttaneista.
Kuitenkin myös työntekijän työluvalla eli tyypillisesti matalapalkka-aloille muuttaneet maksavat vielä kymmenen vuoden jälkeenkin keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja. Maksettujen verojen ja saatujen tulonsiirtojen suhde on heillä suurin piirtein sama kuin kantaväestöllä.
SELVITYKSESSÄ tarkastellaan myös perheenyhdistämisen kautta ja kansainvälisen suojelun vuoksi Suomeen muuttaneita.
Näissä ryhmissä työllisyys on aluksi huomattavan matalaa, mutta se lähestyy vuosien mittaan työn perässä muuttaneiden ja kantaväestön työllisyyttä.
Kymmenen vuoden jälkeen työluvalla saapuneiden ja EU-kansalaisten työllisyysaste on noin 80 prosenttia, perheen tai opiskelun perusteella saapuneiden noin 70 prosenttia ja kansainvälistä suojelua saavien noin 60 prosenttia.
Selvitys koskee maahan 18–59-vuotiaina muuttaneita henkilöitä.
Ansiotuloissa erot säilyvät suurina. Kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleiden ansiotulot ovat kymmenen vuoden oleskelun jälkeen alle puolet työluvalla tulleiden tuloista.
Tutkijat kiinnittävät huomiota myös seikkaan, joka ”saattaa olla monelle keskusteluun osallistujalle yllättävä”.
”Suomeen opiskelemaan tulleet eivät saavuta keskimääräisen samanikäisen suomalaistaustaisen tulotasoa siitä huolimatta, että he opiskelevat pääosin korkeakouluissa ja asuvat Suomen elinvoimaisimmilla alueilla”, selvityksessä todetaan.
TUTKIJAT korostavat, ettei raportin tarkoituksena ole arvioida Suomen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan vaikutuksia vaan tuoda faktoja keskusteluun.